Pihalla4.jpeg
Blogi

Vastauksia kysymyksiinne – Osa 3

1. Mikä kokoisena näet itsesi? Siis tyyliin sairaaloisen ylipainoinen/lihava/normaali/laiha tms. Entä ennen tätä sun projektia?
– Ylipainoisena, kokoajan.
2. Omistatko enää muita laukkuja kuin sen pinkin furlan?
– Omistan toki. Musta Furla, Pinkki Furla, V.punainen Furla, LV Mahina, LV Pochette, Mulberry, Tara Jarmon Crossbody, Pinkki Minkoff, LV Lompakko, LV Cles x2. Siinä ne kai on jos muistin vain kaikki.
3. Mikä herkku on pahin vihollisesi?
– No en nyt tiedä onko mikään herkku vihollinen jos ruokavälit on toimivat. Jos ei ole, niin mikä tahansa herkku voi olla vihollinen. Sipsit ovat kuitenkin heikko kohtani. Kryptoniittini.
4. Positiivinen ja ikävä kommentti joka on jäänyt erityisesti mieleen?
– Kyllähän noita varmasti on, mutta tällä hetkellä mieleeni ei tule yhtäkään.



5. Minkälaista ruokavaliota teidän kissat noudattaa? Miten olette
päätyneet siihen? Oliko sinulle (/miehellesi) aina selkeää että kissat
tulevat olemaan juuri maine coon-rotuisia? Mietittekö muita
vaihtoehtoja?
– Kissat syö suhtkoht laadukasta ruokaa, ihan sellaista ruokavaliota mitä kotikissat nyt yleensä syö. Raakaruokintaa emme harrasta. Ollaan tähän ruokavalioon päätyneet ihan kasvattajien suosituksesta. No alunperin me halusimme pitkäkarvaisen kissarodun, ei ollut heti ekoina päivinä kissan etsinnässä selvinnyt mitään tiettyä rotua joka kiinnosti vaan niitä oli muutama – Ragdoll, Norjalainen metsäkissa, Siperiankissa, Maine Coon ja Pyhä Birma. Cooneihin tykästyttiin kun olivat niin seurallisia ja uteliaita. Siihen vaan ihastui, ei sitä osaa sen paremmin selittää.
6. Minkälainen on sisustusmakusi? Onko sinulla kodissanne joku suosikkikohta?
– Ei mulla ole sisustusmakua, joskus saattaa vahingossa joku toimia. Suosikkikohta on laiskanlinna, olohuoneessa. Siitä näkee joka puolelle + siinä on lämpimin kohta koska takka.
7. Onko sinulla muita sisaruksia kuin veljesi? Äidistäsi olet kertonut mutta entä isä?
– On mulla isoveljen lisäksi myös isosisko, mutta emme ole juurikaan tekemisissä. Joo, on mulla isäkin ja ihan elossa. En tiedä mitä muuta mun pitäisi hänestä kertoa. Hän täyttää kohta 73v. ja on eläkkeellä, asustelee Ulvilassa. Ollaan hyvissä väleissä.
8. Kuinka paljon arvioit tavallisesti käyttäväsi rahaa vaatteisiin, asusteisiin jne. kuussa?
– Riippuu ihan kuukaudesta. Joskus menee muutama satanen, joskus ei mitään. Vaikea siis silleen arvioida.

9. Millainen olit teini-ikäisenä? Mistä pidit, mistä haaveilit, viihdyitkö enemmän yksin vai porukassa?
– Tämäkin riippuu minkä ikäisestä lähdetään asiaa tarkistelemaan. Nuorempana viihdyin enemmän yksin, enkä muista mistä silloin haaveilin mutta pidin Backstreet Boysista ja hevosista. Vanhempana teininä haaveilin yksinasumisesta ja menin kaveriporukassa, eikä mua juurikaan kotona näkynyt. Mut teininä olin aika pessimistinen, mutta ihan yhtä höpöttelevä kuin nytkin. Erona siis vain tuo etten nykyisin ole enää tuolla tavalla pessimistinen.
10. Mitä merkkilaukkuja omistat tällä hetkellä?
– Louis Vuitton, Tara Jarmon, Rebecca Minkoff, Mulberry, Furla.Ylempänä vähän tarkempi selvitys mitä kaikkea on, jos vain muistin kaikki. 🙂
11. Ottaisitko tatuoinnin, ja millaisen?
 – En ottaisi. Pelkään ihan liikaa neuloja. Verikokeen kestän näin aikuisena paremmin kuin lapsena, mutta ehei, ei tatuointia tuosta syystä.
12. Haluatko/haluatteko lapsia? Kauanko olette olleet miehenne kanssa yhdessä?
 – En halua lapsia. Kohta 14v. ollaan oltu yhdessä.

13. Minkä väriset hiukset haluaisit jos ne pysyisi ilman kokoajan väristä huolehtimista?
– No tällä hetkellä sanon että vaaleat, vaaleammat mitä oma normaali hiusvärini on. Miksei myös punainen, sininen, vihreä ja oranssikin. Jos kerran väri pysyisi eikä tarvitsisi huolehtia. Varmaan enemmän tulisi kokeiltua. Sateenkaarenväriset!
14. Mihin tunget kaikki rätit mitä päivittäin ostelet? Eikö nuo vie aivan järkyttävän määrän kaappitilaa?
– Ihan vaatekaapissa ne vaatteet on, ja hyvin ne sinne mahtuvat. Ei edes pursua.
15. Oletteko enää käyttäneet kissoja näyttelyissä? Meinaatteko enää käyttää?
– Emme ole, emmekä luultavasti tule käyttämään ellei jonkun kissan kasvattaja halua kasvattiaan näyttelyyn viedä. Meitä ei innosta vaikka näyttelytasoiset kissat ovatkin ja luultavasti myös pärjäisivät siellä.
16. Onko sinulla edelleen yhtä monta kirjekaveria kuin ennen? Kirjoitteletteko usein? Montako kirjekaveria sinulla on?
– No se riippuu mihin sitä vertaa. Ei mulla niin paljoa ole kuin joskus kirjeenvaihdon aloituksen aikana mutta riittävästi tähän elämänvaiheeseen. 26 noita kirjekavereita näyttäisi olevan tällä hetkellä kun laskin. Osa kirjoittelee useammin, osa harvemmin.

17. Millä sanoilla kuvailisit miestäsi?
– Pitkä ja hoikka.
18. Onko miehesi vanhempi vai nuorempi kuin sinä? Kuinka paljon?
– Hän on mua n. 2v. vanhempi.
19. JOS nyt olisit sinkku, mistä lähtisit mahdollisesti etsimään kumppania?
– En mä varmaan lähtisi, kun oon huomannut että sitä kumppania ei väkisin löydä. Se vaan tupsahtaa elämään kun sitä vähiten etsii. Mutta varmaan nettiä käyttäisin etsintään jos joku hakutapa pitää sanoa. 
20. Miten teillä jakautuvat kotityöt?
– Melko tasaisesti kaiketi. Mies tekee enemmän ulkohommia ja mä sisähommia. Esimerkkinä mä täytän tiskikoneen, mies tyhjentää sen. Mies imuroi, minä pesen lattiat. Jne. 

21. Käytkö usein isäsi luona ja oletteko paljon yhteydessä?
– Käydään me aina silloin tällöin, en tiedä onko se usein vaiko harvoin, voisi sitä kyllä useamminkin käydä. Enemmän ollaan kuitenkin puhelimitse yhteyksissä.
22. Milloin olet viimeksi käynyt risteilyllä? Onko suunnitelmissa?
– Tuossa muutama kuukausi sitten tuli käytyä likkaporukalla. En oikein pitänyt koska olin ainoa selvä ja yhden kaverin kanssa tuli erimielisyyksiä siitä kun en juonut alkoholia, vissyvettä vain. Ei ole nyt suunnitelmissa, itse en ainakaan lähiaikoina ole menossa mutta ei sellaista ole kukaan ehdottanutkaan että mentäisikö. Jos nyt kysyttäisi, niin luultavasti sanoisin etten lähtisi. 
23. Onko teillä pihassa marjapensaita tai hedelmäpuita? Jos ei, miksi ei? Entä oletko tänä kesänä laittanut marjoja pakkasern?
– On siellä jotakin, mutten halua selventää että mitä tarkalleen ottaen. Voisi mun puolesta pistää pois, aika turhia meille. Ei olla laitettu marjoja pakkaseen, ostetaan kaupasta sitä mukaan kun tarvitaan.
24. Mistä asioista olet itsessäsi ylpeä, jos painonpudostusta ei lasketa?
– Rautaisesta tahdostani ja että olen pysynyt koko aikana itselleni rehellisenä.

25. Vaikutat parin vuoden takaisissa videoissasi aika erilaiselta persoonalta kuin uudemmissa, kts. yhtenä esimerkkinä vaikka https://www.youtube.com/watch?v=mR2eEvWJUHk
vs. https://youtu.be/anoEa-6lXdU. Mistä se johtuu? Koetko muuttuneesi
ihmisenä lähiaikoina?

– No varmaan siitä että ihmiset muuttuu. Koen muuttuneeni mutta en aivan lähiaikoina, vuosien saatossa kuitenkin. Videoihin kommentoidakseni, eka on 2012 eli aivan ensimmäisiä videopätkiä joissa olen hermostunut ja tokassa eletään tämän vuoden heinäkuuta jossa en juurikaan enää ole hermostunut vaan enemmän oma itseni ja puhun selkeästi.

26. Suunnittelit muistaakseni jossain
vaiheessa, että pidät kesällä ehkä taukoa kuntosalilla käymisestä.
Oletko pitänyt? Mikä on inhokkiliikkeesi tai -laitteesi salilla?

– Juu, pidin tauon kesällä ja myös tässä syksyllä. No inhokkilaitteeni on samalla periaatteessa myös suosikkilaitteeni, koska sen avulla saan maksimaaliset hyödyt ja ittestä kaiken mehun pois. Ski-Ergo kyseessä.

27. Voisitko ajatella meneväsi
kulmien ja ripsien kestovärjäykseen?

– Olen muutaman kerran ollutkin joskus vuosia sitten. Jos joku mulle sellaisen haluaa tarjota, niin tottakai menisin mutta en mä muuten kulmiani ja ripsiäni värjäisi.  En koe sitä itse tarpeelliseksi.
28. Miksi kirjoitat PipSa-nimen isolla s-kirjaimella?

– Se juontaa tuolta peruskoulun seiskaluokalta kun oltiin ATK-tunnilla, sillä ei ole mitään sen ihmeempää merkitystä. Olen vain kirjoittanut sen isolla koska mielestäni se näyttää hauskalta niin kirjoitettuna.

29. Hirvittääkö näiden vastattavien kysymysten määrä?

– Ei oikeastaan, tykkään vastata kysymyksiin. Tämän viimeisen osion kanssa vähän kesti mutta tuli kuitenkin!

30. Mikset enää värjää punaiseksi tukkaa? Se sopi sulle niin hyvin. Värjäätkö ehkä joskus vielä?

– Koska tykkään nyt enempi tästä vaaleasta koska tämä on helpompi ylläpidettävä kuin punainen. Punainen on kyllä ihana väri mutta en jaksa kuunnella sitä valitusta blogissa kun tyvikasvu alkaa ilmestymään. Olen nimittäin laiska siistimään sitä kuukauden välein. Mieluummin siis vaalea jossa tyvikasvu ei ihan hyppää silmille ja tee täystyrmäystä. Ei sitä tiedä vaikka joskus vielä värjäisin punaiseksi ja aiheuttaisin tyvikasvullani pahennusta. Jos fiilis tuntuu siltä että punaista, niin sitten sitä.

31. Vieläkö käyt salilla?

– Käyn.

32. Onko sinulla tavoite vaatetta, kun saavutat itsellesi sopivan koon? Eli oletko jo hankkinut tai edes katsonut jotain valmiiksi? Onko matka vielä pitkä?

– Ei ole tavoitevaatetta, koska mulla ei ole varsinaista tavoitetta. Matkaa ei enää ole, kaikki mitä nyt tulee on vain kivaa plussaa. Olen siis saavuttanut sen mihin ajattelin että olisi kiva päästä, mutta siis tavoitteena se ei varsinaisesti ollut koska itse koin nuo painotavoitteet stressaavina.

33. Katselin taas nettikauppoja ja törmäsin Trustpilot-saittiin, jolla on asiakkaiden kommentteja ko. firmoista. Tuli nyt mieleen kysyä, että millaisia kokemuksia sinulla on eri putiikkien asiakkuudesta?

– Riippuu niin putiikista jos kokemusta kertoisin. En tähän viitsi kaikista alkaa kokemuksia kertomaan. Olisi helpompi jos tietäisi putiikin josta halutaan että kokemuksia kerrotaan. Mielestäni tuollaiset ovat hyviä että voi lukea palautetta mutta näen niissä myös mahdollisuuden ilkivallallekin. Mutta myös kaupalle mahdollisuutena tehdä parannuksia. 

5 kommenttia

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No ei se paha ole ja toisaalta, luojan suoma väri -toki ite olisin ottanut sen inan just vaaleampana. 😀

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Aika erikoinen ajattelutapa, että olet nyt laihiksen suhteen saavuttanut maalin. Kun vielä kuitenkin olet aika reilusti ylipainoinen!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No sitä voisi sanoa myös sinulla olevan erikoinen päättelykyky kun tuosta jotenkin päättelit sen että laihdutus on loppunut kun maaliin on saavuttu. 😀 Enhän mä missään sanonut että laihdutus on nyt loppu. 🙂

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Itse kuvittelisin ymmärtäväni hyvin mitä tuolla tarkoitit. Jatkat samaan malliin ja tavoitteena on, että uusi elämäntapa säilyisi etkä lipsuisi takaisin vanhaan. Itse syömishäiriöisenä voin samaistua tuohon hyvin, paino vaihtelee alipainon rajoilta lievään ylipainoon, enkä ikinä osaa olla tyytyväinen ollessani normaalipainoinen, tai edes huomaa sitä. Noina ahmimiskausina sitä pettyy itseensä niin pahasti ja iskee epätoivo, etten pääse tästä enää ikinä parempaan suuntaan, ja puran sitä pahaa oloa ahmimalla lisää. Kun taas pikkuhiljaa alkaa helpottaa ja onnistun siirtymään normaalimpaan ruokarytmiin ja -määriin, alkaa tulla taas uskoa siihen ettei elämä välttämättä ikuisesti olekaan samanlaista ruuan kanssa kamppailua päivästä toiseen, ja olen tyytyväisempi itseeni jo pelkästään siksi että onnistun olemaan ahmimatta ja syömään todellisen nälän mukaan. Joka kerta kun olen asettanut itselleni esimerkiksi tiettyjä tavoitevaatekokoja tai taivoitepainon, on koko härdelli lähtenyt käsistä, muuttunut joko anoreksiaksi ja johtanut aina vaan pienempiin ja pienempiin painotavoitteisiin ja syömisen lopettamiseen, ja sitten ahdistuksen ja jatkuvan laihduttamisen seurauksena olen lipsunut takaisin vanhoihin tottumuksiin ja lihonut järkyttäviä määriä lyhyessä ajassa. Silloin aina miettii, että olisipa osannut olla tyytyväinen silloin kun sai vain ne ylimääräiset kilot tiputettua ja söi normaalisti.

      Tämän pitkän tarinoinnin pointtina oli vain se, että mielestäni tavoitteeksi riittää se että pyrkii siihen haluamaansa suuntaan ja muistaa olla ylpeä itsessään pystyessään siihen. 🙂 Jos/kun retkahduksia tulee, ei pidä antaa niiden lannistaa liian pitkäksi aikaa, vaan muistaa että niistä on selvitty ennenkin. Vaikka meidän paino-ongelmat ei ihan samanlaisia olekaan, voisin kuvitella, että olet monesti ajatellut, ettet pystyisi painonpudotukseen. Nyt olet kuitenkin soittanut siihen pystyväsi, joten ole ylpeä siitä! Kenenkään ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, vaan se isoin helpotus tulee siitä, että kokee hallitsevansa itseään ja kykenevänsä ratkaisuihin, jotka parantavat omaa vointia. Keskity vain siihen, ja iloitse niistä tuloksista, mitä sen myötä saavutat. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *