Kesällä lueskelin blogiasi; uusimpia ja vanhimpia juttuja. Kissasi ovat ihania ja seurallisia.
Olen yrittänyt bongata milloin ja miten lemmikin kaipuusi muuttui tositoimiksi ja sait kissasi. Oliko kyse allergiasta ja sen selättämisestä vai mistä?
Meillä oli perheessä pahasti allerginen henkilö. Sitten eräs kissa tuli pikkuhiljaa elämäämme ja allergia hävisi kokonaan! Ensin henkilö huomasi, että omasta kissasta ei tule oireita, joten kissa muutti meille. Sitten huomattiin, ettei muidenkaan kissoista tai muista eläimistäkään enää tullut oireita. Nyt olemme onnellisia kissanomistajia:)
No alunperinhän me oltiin siinä luulossa että mies on allerginen kissalle mutta todettiinkin pienen löytökissan ansiosta että eipäs olekaan. Ja kun vielä pengottiin allergiatestin tiedot esiin, ja todettin että ei ole kissalle allerginen. Koiralle kylläkin mutta ei kissalle. Eikä yhtäkään allergiakohtausta ole kissojen kans ollut. Tietty jos näiden neljän kans yrittäisi olla 10 neliöisessä kopissa, niin sitten luultavasti. Mut ei tää silti ole leikin asia, eli kissaa ei kannata ottaa jos on pienestikin allerginen vaikka kaikkialla puhutaankin siedätyksestä koska se ei oo kivaa jos siitä joutuukin luopumaan. Ennemmin testaisin asiaa vaikka ottamalla kaverin kissan viikoksi hoitoon ja katsomalla miten sitä reagoi.
No tokkiisa tulloopi! Ja on ihan tilaus, että ei vaan näytenumero. Mä tykkään tämmösistä lehdistä missä on lukijoiden kirjoituksia, oli ne sitten aitoja tositarinoita taikka keksittyjä. 🙂
No ei se harja kyl mikään TT ollut vaan joku isompi kopioversio siitä. 🙂 Ihan OK se on, mielestä ollut.
Kiitti ja tuolta tuubista löytyy lisääkin noita jos tykkäät maisemia katella. 🙂
Ihanat kissat 🙂 En ole aiemmin katsonut äänillä videoitasi, tai muutenkaan, mutta oli kiva katsoa kun vaikutat tyytyväiseltä omaan elämääsi. Sellainen asenne elämään on oikeasti näin sivustakatsojanakin ihana nähdä, kun tuntuu että elämänmeno on niin hektistä. Vaikutat siltä, että otat elämän ja päivät vastaan sellaisena kuin ne tulevat. Kiva, ettet anna kilojen ja laihdutuksen määrittää koko elämääsi ja persoonaasi, siihen halpaan menee moni ja jojoilu alkaa… ei se paino ja laihdutus ole saliselfiesitä huolimatta ainakaan toivottavasti kenenkään "oikea" koko elämä.
Kun katsoin postaustasi, tuli mieleen sellainen että oletko koskaan harkinnut hoito/kasvatus/nuorisoalaa itsellesi? Voisit sopia johonkin vaikka vanhustyöhön persoonasi takia. Vaikka oma yritys pystyyn, jossa voisit hyödyntää siivousalan kokemustasi? Ihan vaan heittona vaikka vaikutat nytkin tyytyväiseltä 🙂 Kivaa syksyn alkua sulle!
Kiitoksia ja kyllähän se noin meneekin, et otan elämän ja päivät vastaan sellaisina kun ne vastaan tulevat. Ja liika stressi pois. 🙂 Olen mä joskus moista harkinnut mutta ei mun hermot varmaan kestäisi, mitä olen kuullut niin hoiva-ala on aika raadollinen.
Hoiva-ala on muutakin kuin vanhustyötä. Itse työskentelen kehitysvammaisten kanssa ja rakastan työtäni! Opiskelin Ruotsissa ns. lähihoitajaksi aikuiskoulutuksessa puolessatoista vuodessa. Olen kyllä ollut vanhainkodissakin töissä.
Löysin blogisi vasta nyt AV:n keskustelujen kautta. Hyvä että vilkaisin, jäin koukkuun heti, ja niin ei todellakaan usein käy. Joku siellä mainitsi kissatarrat kirjeissä ja heppakirjat (ei-niin-kivaan sävyyn). Meissä taitaa olla aika paljon yhteistä! Kissatarrat purrrr, lasten- ja nuortenkirjat ovat suuri intohimoni (tosin Merja Jaloa tms. en ole kuin maistanut ehkä yhden kirjan verran aikoinaan, mutta muuten luen ja kerään lähes kaikenlaisia lasten- ja nuortenkirjoja, en ole ikinä lopettanut edes kuvakirjojen lukemista). Painoa minullakin on yli 100 kg ja kaikki AV:n haukut osui ja upposi: minäkään en nykyään jaksa meikata kuin tärkeimpiin juhliin, en muotoile tukkaani mitenkään (harjaan, pesen ja värjään, töihin viitsin joskus letittää), mitäs ne muuta siellä vinkuivatkaan… no kulmakarvojani en nypi (en edes tiedä nypitkö sinä). Värikäs en kyllä ole, harvoin pukeudun muuhun kuin täysmustaan!
Ja sitten kissat!!! Meillä on kaksi ihanaa kohta kaksivuotiasta kauhukakaraa. Mustia tietysti nekin (Arne mustavalkoinen, Sisu täysmusta).
En ole vielä edes lukenut blogiasi niin paljon, että väittäisin tietäväni jotain sinusta, mutta näin pikavilkaisulla vaikutat aika mahtavalta tyypiltä. Jatkan lukemista!
Lisään vielä sen, mitä oikeastaan alun perin meinasin kommentoida: sain kaksi tuontapaista "kopio-tangleteezeriä" äidiltäni ja vähän sen jälkeen löysin uimahallista aidon, jonka joku oli selvästi unohtanut sinne, otin mukaani, pesin ja käytän. Aito on pehmeämpi ja hellävaraisempi, kopio selvittää takut nopeammin ja varmistaa ettei aidon jäljiltä jäänyt takkuja (pitkä, värjätty ja paksu tukka, ohutta hiusta).
Ja kissat rakastavat kumpaakin versiota, etenkin Arne (minunlaiseni paksu ruokaa ja rapsutuksia rakastava nautiskelija). Tässä taloudessa harjataan kissan ja mamman turkkia vuorotellen samalla harjalla XD
30 kommenttia
Anonyymi
Ihan kiva, mutta luulin ensin, että on uusi ja ihan tältä viikolta…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu ei, ei oo tältä viikolta. Eikä näitä pysty edes silleen nopealla vauhdilla laittamaan tänne blogiin.
Unknown
Ihana oot ja oi ihanat kissat!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitti. 🙂
Anonyymi
Luulin, että lomalla ehdit vaikka mitä, kun ilmeisesti et mitään reissujakaan oo tehnyt.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No kyllähän mä olen ehtinyt vaikka ja mitä, tosin mitään isompia reissuja en tehnyt mutta ei se ollut suunnitelmissakaan. 🙂
Anonyymi
Miks sä räpyttelet silmiä tosi oudosti välillä? Aivan pyörii silmät päässä välillä. Wtf?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se on se mun epilepsiakohtaukseni. 🙂
Anonyymi
Onko sulla epilepsia tunnistetta?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei ole, koska tää ei ole sellainen mitä epilepsiasta aina ajatellaan et se on. Ku näitä on monentyyppistä. Mulla se on tuo silmien räpsyttäminen.
Anonyymi
Aika monta pikkukohtausta (silmien muljahtelu) tuossa videolla peräkkäin. Mikähän mahtoi olla ärsykkeenä?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, sitä voi tulla tunnin aikana vaikka kuinka monta. Yleensä stressi, hermostuminen tai auringon valo vaikuttavat noihin.
Anonyymi
Hui hirviä kun meinasin saada paskahalvauksen videon lopussa! Puhe oli hiljasella ja musiikki täysillä. Mut ihan kiva video muuten. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Sooorii, mä kyl oon mielestäni laittanut nuo musiikit tosi hiljaiselle. Ehkä on vahingossa jäänyt.
Anonyymi
Olipa mukavaa kuunnella kissan kehräämistä 🙂 ! Jotenkin niin rauhoittava ääni.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, aattelinkin et joku vois tykätä. 🙂 Kehräys on niin ihanan kuulosta. <3
Anonyymi
Kesällä lueskelin blogiasi; uusimpia ja vanhimpia juttuja. Kissasi ovat ihania ja seurallisia.
Olen yrittänyt bongata milloin ja miten lemmikin kaipuusi muuttui tositoimiksi ja sait kissasi. Oliko kyse allergiasta ja sen selättämisestä vai mistä?
Meillä oli perheessä pahasti allerginen henkilö. Sitten eräs kissa tuli pikkuhiljaa elämäämme ja allergia hävisi kokonaan! Ensin henkilö huomasi, että omasta kissasta ei tule oireita, joten kissa muutti meille. Sitten huomattiin, ettei muidenkaan kissoista tai muista eläimistäkään enää tullut oireita. Nyt olemme onnellisia kissanomistajia:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No alunperinhän me oltiin siinä luulossa että mies on allerginen kissalle mutta todettiinkin pienen löytökissan ansiosta että eipäs olekaan. Ja kun vielä pengottiin allergiatestin tiedot esiin, ja todettin että ei ole kissalle allerginen. Koiralle kylläkin mutta ei kissalle. Eikä yhtäkään allergiakohtausta ole kissojen kans ollut. Tietty jos näiden neljän kans yrittäisi olla 10 neliöisessä kopissa, niin sitten luultavasti. Mut ei tää silti ole leikin asia, eli kissaa ei kannata ottaa jos on pienestikin allerginen vaikka kaikkialla puhutaankin siedätyksestä koska se ei oo kivaa jos siitä joutuukin luopumaan. Ennemmin testaisin asiaa vaikka ottamalla kaverin kissan viikoksi hoitoon ja katsomalla miten sitä reagoi.
Anonyymi
Ae mahooton, tuleeko sulleki Tosi Elämää :'-D? Mä luulin et oon varmaan ainut kolmikymppinen tilaaja eläkeläisten lisäks :-D. Onha se tilaus eikä näytenro…? Muute mää kuale häpeest täst julkiset tunnustuksest ;-D.
Se loppumusa meinas myös meikäläisen säikäyttää hengiltä, tuli niin lujalla :-D.
Olikse sun harja joku iso versio tangle teezeristä (vai mikä sen harjan nimi ny oli…)? Jos oli ni onks se jees?
Kiitti videosta, en oo niitä sulta juurikaan katsonu mut tää ainakin oli kiva kun sai katsella hieman kotimaisemia *yläpeukku*.
-porilaine-
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No tokkiisa tulloopi! Ja on ihan tilaus, että ei vaan näytenumero. Mä tykkään tämmösistä lehdistä missä on lukijoiden kirjoituksia, oli ne sitten aitoja tositarinoita taikka keksittyjä. 🙂
No ei se harja kyl mikään TT ollut vaan joku isompi kopioversio siitä. 🙂 Ihan OK se on, mielestä ollut.
Kiitti ja tuolta tuubista löytyy lisääkin noita jos tykkäät maisemia katella. 🙂
Anonyymi
Tässä sulle vinkki seuraavaan matkaan: https://maailmanaarella.com/2016/08/21/norway-in-a-nutshell-vie-vuorille-ja-vuonoille/ (ei liity mitenkään tähän videopostaukseesi)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitti, pitääpä katsoa paremmalla ajalla. 🙂
Anonyymi
Miksi tuota kättä pitää pitää tuolla takaviistossa koukussa ja sukia samalla hiuksia? Jokseenkin ärsyttävä bloggaajamaneeri.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jaa'a, ehkä mun pitää sukia niitä?
Anonyymi
Ihanat kissat 🙂 En ole aiemmin katsonut äänillä videoitasi, tai muutenkaan, mutta oli kiva katsoa kun vaikutat tyytyväiseltä omaan elämääsi. Sellainen asenne elämään on oikeasti näin sivustakatsojanakin ihana nähdä, kun tuntuu että elämänmeno on niin hektistä. Vaikutat siltä, että otat elämän ja päivät vastaan sellaisena kuin ne tulevat. Kiva, ettet anna kilojen ja laihdutuksen määrittää koko elämääsi ja persoonaasi, siihen halpaan menee moni ja jojoilu alkaa… ei se paino ja laihdutus ole saliselfiesitä huolimatta ainakaan toivottavasti kenenkään "oikea" koko elämä.
Kun katsoin postaustasi, tuli mieleen sellainen että oletko koskaan harkinnut hoito/kasvatus/nuorisoalaa itsellesi? Voisit sopia johonkin vaikka vanhustyöhön persoonasi takia. Vaikka oma yritys pystyyn, jossa voisit hyödyntää siivousalan kokemustasi? Ihan vaan heittona vaikka vaikutat nytkin tyytyväiseltä 🙂 Kivaa syksyn alkua sulle!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia ja kyllähän se noin meneekin, et otan elämän ja päivät vastaan sellaisina kun ne vastaan tulevat. Ja liika stressi pois. 🙂 Olen mä joskus moista harkinnut mutta ei mun hermot varmaan kestäisi, mitä olen kuullut niin hoiva-ala on aika raadollinen.
Anonyymi
Kyllähän se vanhustyö merkitsee ja tarvitsee muutakin kuin Pipsan kaltaista persoonaa,esim.3 vuoden koulutusta.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, ja semmoista jolla on enemmän rautaisempi hermo kun mulla. En tiiä oisko musta ihan tomoseen vaikka hoiva muuten kyllä kiinnostaisi.
Maaria
Hoiva-ala on muutakin kuin vanhustyötä. Itse työskentelen kehitysvammaisten kanssa ja rakastan työtäni! Opiskelin Ruotsissa ns. lähihoitajaksi aikuiskoulutuksessa puolessatoista vuodessa. Olen kyllä ollut vanhainkodissakin töissä.
Löysin blogisi vasta nyt AV:n keskustelujen kautta. Hyvä että vilkaisin, jäin koukkuun heti, ja niin ei todellakaan usein käy. Joku siellä mainitsi kissatarrat kirjeissä ja heppakirjat (ei-niin-kivaan sävyyn). Meissä taitaa olla aika paljon yhteistä! Kissatarrat purrrr, lasten- ja nuortenkirjat ovat suuri intohimoni (tosin Merja Jaloa tms. en ole kuin maistanut ehkä yhden kirjan verran aikoinaan, mutta muuten luen ja kerään lähes kaikenlaisia lasten- ja nuortenkirjoja, en ole ikinä lopettanut edes kuvakirjojen lukemista). Painoa minullakin on yli 100 kg ja kaikki AV:n haukut osui ja upposi: minäkään en nykyään jaksa meikata kuin tärkeimpiin juhliin, en muotoile tukkaani mitenkään (harjaan, pesen ja värjään, töihin viitsin joskus letittää), mitäs ne muuta siellä vinkuivatkaan… no kulmakarvojani en nypi (en edes tiedä nypitkö sinä). Värikäs en kyllä ole, harvoin pukeudun muuhun kuin täysmustaan!
Ja sitten kissat!!! Meillä on kaksi ihanaa kohta kaksivuotiasta kauhukakaraa. Mustia tietysti nekin (Arne mustavalkoinen, Sisu täysmusta).
En ole vielä edes lukenut blogiasi niin paljon, että väittäisin tietäväni jotain sinusta, mutta näin pikavilkaisulla vaikutat aika mahtavalta tyypiltä. Jatkan lukemista!
Maaria
Lisään vielä sen, mitä oikeastaan alun perin meinasin kommentoida: sain kaksi tuontapaista "kopio-tangleteezeriä" äidiltäni ja vähän sen jälkeen löysin uimahallista aidon, jonka joku oli selvästi unohtanut sinne, otin mukaani, pesin ja käytän. Aito on pehmeämpi ja hellävaraisempi, kopio selvittää takut nopeammin ja varmistaa ettei aidon jäljiltä jäänyt takkuja (pitkä, värjätty ja paksu tukka, ohutta hiusta).
Ja kissat rakastavat kumpaakin versiota, etenkin Arne (minunlaiseni paksu ruokaa ja rapsutuksia rakastava nautiskelija). Tässä taloudessa harjataan kissan ja mamman turkkia vuorotellen samalla harjalla XD