Päivieni asua – Mustaa ja Punaista

Mä sain eilen tehtyä viimeisetkin joululahjaostokset – seuraavaksi on
vuorossa niiden paketoiminen. Mä tykkään paketoimisesta, oon joskus
vuosia sitten ollut eräässä kaupassa jouluapulaisena ja silloin sainkin
paketoida. Eikä se intoa vienyt millään tavalla pois. Sain hommattua
äidinkin joululahjan silleen ettei se edes huomannut vaikka oli kanssani
kaupungilla pyörimässä. Mä muuten tykkään liikkua kaupungilla, ihan
vaan katsella ympärille. Kesäisin tykkään istua penkillä ja katsoa kun
porukka menee minne meneekin.

En eilenkään ehtinyt sovittelemaan niitä yksiä kenkiä jotka bongasin KenkäPorin ikkunalta ja ajattelinkin silloin että kävisin tänään mutta enpä taida ehtiä. Onneksi menen huomenna uudelleen äidille ja siis kaupungilla, joten jospa silloin pääsisin käymään tuolla kenkäkaupassakin. Mulla ei ole kovin montaa talvikenkää joten yhdet uudet ei haittaisi.

Mä muuten tulin eilen siihen tulokseen etten ala enää tekemään sitä
Pipsan garderoobi postausta jonne siis olisin kuvannut kaikki vaatteeni,
kun onhan ne nytkin löydettävissä blogista. Vaate-esittelyistä ja
asukuvista jne. Keskitän energiani muuhun kun tuon päivittäminen on
vaivalloista vaikka alkujaan ajattelinkin että se on kivaa ja noin mutta
kun ei sitten kuitenkaan palvellut tarkoitustaan eli aina tuli niitä
kyselyitä että mitä vaatteita mulla on jne.

Huomasin tuossa viime yönä että mulla on mennyt ilmeisesti joku ADHD-vaihde päälle kun en sitten mitenkään meinannut saada nukutuksi. Luinkin pari tuntia kirjaa mutta ei mitään, vaikka yleensä lukeminen on tehnyt sen että jossain vaiheessa mulla alkaa silmät lurpsahdella kiinni. Syytän jotenkin tätä joulua kun odotan niin innolla tuota ensi viikkoa. Normaalisti pimeys väsyttää mut tuntuu että mulla se on mennyt päinvastoin – mitä iltasempaan eli pimeämpään mennään, sitä vireämmäksi tulen.

Aamusti kiinnitin huomiota että hiukseni käyttäytyy hauskalla tavalla pakkasella, ne nimittäin kihartuvat voimakkaasti. Kait se tuosta pakkasesta jotenkin johtuu enkä siis valita. Nää on taas näitä mun bongaamia ihmeellisiä asioita, heh.

Meidän pitäisi tänään alkaa vihdoinkin katsomaan Yle Areenasta tuota Hurtigrutenia josta isäni vinkkasi viime viikolla. Se on Norjan vuonoristeilystä, viiden päivän risteilyn kooste upeista vuonomaisemista. Me harkittiinkin sillon viime vuonna tuollaista risteilyä mutta ne oli kaikki loppuunmyytyjä joten mentiin sitten omalla autolla. Nuo jakso jaksoa kiinnostaa mua ihan siitä syystä, että vereni vetää takaisin sinne. Oon ihan totaalisen rakastunut Norjaan. Saas nähä milloin pääsen sinne uudemman kerran.

Mä oon huomannut itsessäni että jämähdän aina näin talvella pitämään muutamankin päivän ajan suht samoja vaatteita. Tälläkin kertaa olin tällä samalla asulla liikenteessä eilen ja tänään. No plussaa siitä ettei mun tarvinnut aamusti alkaa miettiä unisella päällä että mitä laitan päälle. Voin kertoa ettei siitä tulisi mitään ja yleensä mä suunnittelenkin asuni jo edellisiltana. Tuo takki on kyllä aivan ihana, sen sisällä on siis tuollainen karva joka lämmittää tosi mukavasti. Se on tiettyinä hetkinä vähän turhan lämminkin mutta hihattoman tai lyhythihaisen kanssa oikein bueno.

Yksi asia mua surettaa tuossa takissa. Se on muuttunut isoksi – aion kyllä käyttää tätä ja kesällä viedä kavennettavaksi. Sillon kun ostin takin nuo hihat olivat sopivat, mutta nyt ne ovat liian pitkät. Mä oon takkien kanssa todella tarkka eli en ostele niitä samalla vauhdilla kuin mekkoja. Nyt kun olen löytänyt ihanan takin, niin en todellakaan halua luopua siitä. Onneksi on ompelijapalvelut.