
Aurinkoinen ilma innostaa reippailemaan
Ihanaa kun tänään on ollut aurinkoinen päivä, se on selvästi piristänyt. Jäin bussista jo Vähäraumalla pois ja kävelin loppumatkan kotiin, sekä nautein. Tuosta innostuneena heitin repun kotiin, vaihdoin lenkkivaatteet ja painuin pyörälenkille – tuollainen rauhallinen, vajaa 7km lenkki.
Heitin eilen muutaman vaatteenkin myyntiin, suurinosa niistä on jo mennyt. Ainoastaan tuo neuletakki on vielä vailla kotia. En vain saanut makuani tuohon farkkutakkiin, vaikka sellaista monet vuodet metsästin. Nyt tykkään enemmänkin jakuista ja neuletakeista, vaan ei niistäkään kaikki kelepaa.
Mulla on jo parin päivän ajan ollut ihan tajuton suolasen himo, ja olen ollut todella lähellä ostaa sipsipussin. Onneksi en tätä tehnyt, vaan valitsin suolakurkkuja, sellaisia kokonaisia pötköjä, josta sitten leikkasin parit palat ruisleivän päälle. Voi luoja miten hyvältä se leipä maistuikaan. Omituisia silti tällaiset himohalut ja ei, en todellakaan ole raskaana. Muita, joilla hassuja himohaluja?
Meillä kävi tänään nuohooja. Ainut ongelma siinä vaan oli se, ettei kumpikaan meistä ollut kotona silloin. Onneks kissat saattoi sulkea vesikippoineen ja pellettivessoineen kylppäriin, eikä ne siellä joutuneet olemaan kauaa. Nuohooja avasi oven ennen lähtemistään, piti vain aamusti tehdä lappu oveen että tietäisi minkä oven takana kolme karvakorvaa on.
Muistanette varmaankin kun kerroin saaneeni kaverilta sen tekemää hyvvää marjamehua, nyt se on melkein loppu. [vink vink] Harmittaa ihan vietävästi kun itse oon yrittänyt annostella, ettei loppuisi liian nopeasti, niin mitä tekeekään mies, hamstraa liikaa!
Sain muuten eilen ihastuttavan kuvaviestin puhelimeeni; ystäväni oli saanut pienen pojan. <3 Täytyy katsoa jos pääsisimme tämän kuun lopussa katsomaan uutta tulokasta.
Maanantai-illalla soi ovikello ja mikäs se sieltä tulikaan, tietenkin Yoursin paketti! Olisin heti alkanut kuvaamaan mutta yllättäen videokamerasta oli akku lopuillaan joten piti puolisen tuntia odottaa kuvaamisen aloitusta. En olisi pystynyt odottamaan myöhemmäksi sillä sormet syyhysi niin pahasti.
Vaatteet oli todella ihanat. Yhden mustan tunikan kyllä myin (näkyy ylemmässä kuvassa päälläni) koska oli liian myötäilevä. Sitten vein mekon ja muutamat housut ompelijalle – tästä syystä vaate-esittelyvideon tekeminen pitkittyy. Myös yhden mekon kanssa kävi kokokömmi, olin vahingossa ottanut liian ison koon – onneksi se ei haittaa helman kanssa sillä tykkään hulmuavasta, mutta rinnuksien kohdalla sen sitten huomaakin. Ehkä mä vien senkin vielä sinne ompelijalle ellei sitten eräs suostuisi hieman auttamaan tuon kanssa.
Unboxing video tuli sentään kaikista vaatteista tehtyä, nyt tiedustelenkin että haluaisitteko nähdä sen videon erillään vaiko sitten samassa sen vaate-esittelyn kanssa?


29 kommenttia
Anonyymi
Onko neule jo mennyt? Mitä kokoa se on ja mitä siitä pyydät? 🙂 kiinnostaa kovasti!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On joo, aika varmasti. 🙂
Anonyymi
Moikka! Onko tosta ekasta kuvasta myynnissä tuo mekko vai neule? mä oisin oikeastaan kiinnostunut niistä molemmista. 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Neule oli myynnissä. 🙂 Mekko on myyty jo. 🙂
Anonyymi
Kivat värit ja kuviot neuleessa. Mitä materiaalia se on?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Muistaakseni akryylia.
Noora - Teoriaa ja kädentaitoja
Miksi ihmeessä myyt tuon neulatakin? Se on todella nätti päälläsi ja hoikentaa upeasti. Onko se Yoursin myös?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Yoursilta oli juu, en mä vaan kokenut sitä omaksi eikä se oikein sovi vaatteideni kanssa.
Anonyymi
En ymmärrä yhtä asiaa, toki maailmassa on muitakin asioita joita en ymmärrä, mutta juuri nyt tämä asia vaivaa minua. Nimittäin miksi xl-elämää bloggaajan blogi on pullollaan ainoastaan yltiöpositiivisia kommentteja ja koskaan, siis todellakaan ei koskaan, siellä sanallakaan mainitä hänen koostaan tai painostaan?! Voi olla, ettei hän vain julkaise sairaita kommentteja, mutta haluaisin ajatella, että hänen kommentoijansa yksinkertaisesti ovat fiksuja ja ymmärtävät, että ihmisen elämässä paino tai koko on oikeastaan täysin irrelevantti asia.
Ihmettelen tätä asiaa lähinnä siksi, että siinä missä näemmä muut ovat kiinnostuneita toistensa painosta, niin minua kiinnostaa mitä ihmisen pään sisällä on ja miksi ihminen on sellainen kuin on ja ennen kaikkea miksi ihminen haluaa tahallaan loukata toisia ihmisiä.
Olet yksi positiivisimmista ihmisistä, joita blogimaailmassa on ja kiitos siitä, että tuot minulle hyvää mieltä päivittäin juuri tuolla elämänasenteellasi 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No täällä ei näy siitä syystä kommentteja mun koosta ja painosta, koska niitä kommentteja ei osata jättää asiallisessa muodossa. 🙂 Kiva kuulla, että oon yksi positiivisimmista – mä vaan yritän olla ja elän elämääni päivä kerrallaan. Jotkut ehkä ajattelee että oon lapsellinen koska intoilen pienistäkin mutta se siinä on, että ne pienet asiat pitää elämän iloisena. 🙂
Anonyymi
Myit pois tuon mustan tunikan, kun se oli liian myötäilevä? Näyttää tosi hyvältä kuvassa ainakin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Usko pois, se ei näyttänyt hyvältä.
Anonyymi
Ei muuta kun tekemään itse mehua, ainakin omenoita saa ihan ilmaiseksikin tähän aikaan vuodesta ja viinimarjoja myös jos sattuu tuuri. Onpa vielä tosi terveellistäkin 🙂 Jos mehulinko tai mehumaija löytyy taloudesta niin on helppoa mutta ilmankin onnistuu.
Anonyymi
Terveellistä? Millaisella reseptillä sitten teet mehua? Kun melkein kaikkiin sitä sokeria tulee kyllä mukaan aika reippaasti…
Anonyymi
Miten niin sokeria tulee? Mistä sitä tulee? Omenissa ja marjoissa on luontaisesti sokeria, mutta ei sitä mistään tule jos et itse laita.
Anonyymi
Mehulingolla voi tehdä tuoreista hedelmistä ja marjoista, sekä kasviksista mehua. Aivan ihanaa on omppumehu ja porkkanamehu!
Anonyymi
Mä ainakin keittelen mehumaijassa marjat mehuksi ihan ilman lisättyjä sokereita… että ihmettelen mäkin mistä siihen nyt sitä sokeria automaattisesti tulee!?! 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hah hah, mä en osaa tehdä mehua. 🙂 Siks onkin kiva, kun on kaveri joka osaa tehdä. 🙂
Anonyymi
Juu täällä on yksi himohaluista kärsivä, äsken himoitsin aurajuustoa 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No niin, en oo siis yksin himohalujeni kanssa. Tosin ei aurajuustoa tänne 😉
Anonyymi
Oon melko uusi lukija ja oon aivan ihastunut sun blogin positiivisuuteen ja aitouteen! Tykkään erityisesti sun videopostauksista 🙂 ja sun kissat on kyllä niiiin ihania, ois kiva saada joku video niistä.
Vaatteiden unboxing vois olla erillisessä postauksessa vaikkapa. Jatka Pipsa samaan malliin, oot upee nainen!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia, kiva kuulla. 🙂
Anonyymi
Tuleeko tänään porinat?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ens viikolla vast.
Anonyymi
Mistä nuo ihanat taulut ovat? 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Toinen on Anselmin tekemä ja toinen Anselmin veljen. 🙂
Anonyymi
meinasin kanssa just kysyä tauluista! Ovat tosi ihanat <3 mä haluaisin kanssa tuon missä on kissa ja taluttaja!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ihanat ovat molemmat. 🙂 Ja siinä on siis koira ja taluttaja, mut voihan sen noinkin ajatella. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ja tähän nyt tiedoksi että Anselmi on siis ystäväni, joka pitää Uutistoimisto Anselmi blogia 🙂