
Taikametsään mennä mä haluan…
Olipas aamulla taas kylmä, lämpömittari ilmoitti kolmen asteen lämpöä. Oli pakko heittää paksumpi neuletakki päälle, vaan virheeksihän se osottautui koska iltapäivällä olikin jo lämmin. Oh well, mulla on vielä paljon opittavaa – milloin pukeudun liian kevyesti, milloin liian paksusti.
Vaikka tietää, että syksy tekee tuloaan, niin silti se samalla myös yllättää. Kodin lämpökin on alkanut laskemaan ja kohta onkin hyvä aika napsauttaa lämmön talteenotto päälle. Villasukat on otettu jo esiin – Onesie saa odottaa kylmempiä hetkiä.
Mutta voisin hieman kertoa mitä olen tuossa viikonlopun aikana tehnyt. Se olikin eka viikonloppu, kun tuli palattua takaisin sorvin ääreen, ja taas tuo viikonloppu maistui siltä mitä aina ennenkin – vapaudelta. Lomani aikana taisin kerran, ehkä toisenkin, valittaa miten viikonloput eivät tuntuneet viikonlopuilta. No nyt ne taas tuntuu!
Täällä Porissa vietettiin lauantaina Venetsialaisia ja kun lähdimme rantaan ilotulitusta ihastelemaan, nähtiin tässä lähellä sattunut auto-onnettomuus. Ja myöhemmin sainkin lukea, että vanhempi nainen oli vakavasti loukkaantunut tuossa kolarissa. Toivottavasti tulee kuntoon. Kun päästiin ohittamaan, suunnattiin Hevosluotoon kun oltiin kuultu että siellä olisi kynttilöitä laitettuna ulos palamaan. Oli kyllä luojan lykky että kuultiin tuosta, sillä se oli ihanan näköistä. Talojen edustalle oli laitettu kynttilöitä valaisemaan kulkuteitä (ei autotietä) – harmillista ettei siitä saanut kunnollista kuvaa. Kun olimme aikamme noita teitä kävelleet ja kynttilänvaloja ihastelleet, lähdettiin rantaan katsomaan Venetsialaisten ilotulitusta, joka oli todella upea. Ne muutamat isot, viimeiset tulitukset ihan lopussa. Mahtavia!
Kun kotiuduimme, korkkasin meille uuden Karlensin siiderin jonka olin kaupasta napannut mukaani. Ja kuten tiedättekin, olen kamalan utelias kokeilemaan uusia siideri- ja lonkeromakuja joten tottahan toki mun oli pakko ottaa tämä ”Taikametsä” -niminen siideri maistettavaksi. Mustikan ja karpalonmakuista omenasiideriä tällä kertaa, eikä ollenkaan hassumman makuista.
Myös minä otin osaa #kutsumua –kampanjaan, kiitos Elenan laittaman haasteen.
Mun mielestä jokaiselle pitäisi suoda opiskelurauha, ilman pelkoa että taasko sitä saa noukkia koulukirjat rapakosta. Olin itse koko kouluajan kiusattu, mutta se oli lähinnä vain nimittelyä, ei koskaan fyysistä väkivaltaa. Tuntuu että kiusaaminen on nykypäivänä ottanut vakavampia muotoja. Ei hyvä.
Mulla on kuitenkin onnea että oon vuosien saatossa päässyt kiusaamisen aiheuttamista arvista, ja nykyisin uskallankin olla täysin, aito oma itseni – vaikka tiedänkin sen aiheuttavan ärsytystä. Nykyisin olen ns. nettikiusaajien kohde mutta niin kauan kun ne ovat vain sanahelinää bittiavaruudessa kuten ”läski” ”säälittävä” ”turhake”, eivät he voi minua satuttaa – sanat eivät voi mua satuttaa, ei enää. Mie katson toiveikkaana tulevaisuuteen ja toivon, että kiusaajatkin joskus löytävät elämälleen sen rauhan, rauhan jolloin ei enää tarvitse turvautua toisen kiusaamiseen.
– Ota kuva itsestäsi ja kahdesta (miksei useammastakin) sanasta. Toinen
sana kuvaa sitä, johon sinut on yritetty lokeroida ja toinen, jollaisena
tahtoisist muiden itsesi näkevän.
– Vedä viiva ensimmäisen sanan yli, se ei kuvasta sinua. Voit myös jakaa oman tarinasi, jos haluat.
– Jaa kuva Instagramissa tunnisteella #kutsumua ja haasta kaverisikin mukaan.
Viikonloppuna olin myös ahkeralla tuulella kun sain vastattua moneen kirjeeseen. Voisiko tästä päätellä, että olen saanut kirjoitusinspiksesta kiinni? Siltä se kovasti näyttää, kun laatikossa on enää vain viisi kirjettä vastattavana ja se on melkoinen ennätys se. Viime aikoina kun olen ollut hyvin hidas ja saamatonkin kirjottelija. Onneksi on ihania kirjeystäviä jotka ymmärtävät.
Myös lueskelu kuului viikonloppuuni, yhtenä yönä valvoin lähemmäs viiteen saakka koska halusin saada luettua tuon Yön talon uusimman kirjan loppuun. Oli sen verran jännittävä loppupätkä, ettei sitä voinut jättää seuraavaan päivään. Harmittaa, kun tuosta sarjasta on enää kaksi kirjaa jäljellä. Mitä mä sitten luen? Joku kirjasarja olisi hyvä. Onneksi Yön talosta ollaan tekemässä elokuvia, niitä odotellessa.
Pakko julkaista teillekin nähtäväksi tämä pelottava kuva. Kissoilla
jäänyt pitkät päälle. Testailtiin uutta kameraa ja saatiin tosiaan
näinkin hauska kuva kaapattua. Ja noista kameroista tulee myöhemmin oma
pikkujuttunsa. Kuvassa on siis Siiri ja Silla.
Viikonloppuna oon myös kuvannut kissojakin, kun ovat olleet taas niin hupsulla tuulella. Siiri kaipasi ulos kun näki siellä tuntemattoman kissan, mutta kun pääsi sinne, niin ei halunnutkaan mennä ruohikolle. Se oli märkä ja näinollen tuntematon kissa pääsi karkuun. Tämän jälkeen ei ole Siiri ruinannut ulos, se myöskin on yksi varmoja syksyn merkkejä. Täällä ei nimittäin kissat kaipaa ulos, kun lämpötila laskee vaan käperrytään johonkin lämpimään nukkumaan.
Katselin facebookissa Sevin siskojen vesileikkejä, ja innostuin siitä niin paljon, että laitoin omalle kolmikolle vadin täyteen vettä ja tiputin pullonkorkin sinne saalistettavaksi. Siiri ja Sillahan innostuivat ihan totaalisesti tästä vesileikistä, mutta Sevi hieman arkuutteli.


44 kommenttia
Unknown
Eikös tuo olekin Lidlin siideriä? Houkuttelevan näköinen purkki, mutta mä en pysty juomaan Lidlin siidereitä. Ne on mielestäni jotenkin teennäisen makuisia ja liian makeita. Ainoa oikea siideri mulle on Golden Capin classic apple.
Silja`s
Karlenssin siiderit tulevat muelestäni Laitilan Wirvoitusjupmatehtaaöta?:) voin muuten suositella ihan lämpimästi näitä siidereitä, aivan mielettömän herkullisia juomia!:) jos alkoholijuomista nyt voi noin sanoa.;)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, Lidlin siideriähän tuo on. Ja kyllähän noita äklön makeita siidereita löytyy jokaisesta merkistä. 🙂 Enkä itsekään enää sillee makeita tykkää juoda mut aina kun näen uuden maun, niin on se pakko testata. 🙂
Ai tuleeko tää Laitilan Wirvotusjuomatehtaalta, en tiennytkään. 🙂
Elena / Kauniimpi maailma
Tosi hienoa, että osallistuit. Onneksi kiusaamisesta ja sen jättämistä arvista voi selviytyä, niin kamalaa kuin kiusaaminen onkin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tottakai, asia on tärkeä. 🙂
Anonyymi
Miten voikin olla noin ilmeikkäitä ja kuvauksellisia kissoja! <3
Harmi kun en koskaan omalle kisulle keksinyt laittaa tuollaista vesivatia. Olisi luultavasti tykännyt kun viihtyi hitaasti valuvan hanan kanssakin pitkiä aikoja. =)
Jännä makuyhdistelmä tuossa siiderissä. Melkein tekisi mieli testata. Itseltä on alkaneet nuo "limusiiderit" jäädä kauppaan liian makeina, tulee nykyään juotua ne vähätkin "oikeita" (Magners, Crowmoor..) ja kuivempia.
-AI
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Onni on, ilmeikkäät kissat. 🙂 Varsinkin Sillaa ja Seviä on hauska kuvata kun niiden ilmeet näkyy paremmin. 🙂 Meillä ollaan uteliaita veden suhteen, Sillakin tykkää tulla MELKEIN suihkuun mun kanssa mut vielä on siis tyytynyt katselemaan. Mut jos rohkaisee ni tulee kyl likeemmäs. 🙂
On kyl jännä maku, ei mun mielestä paha. Ja kyllähän noi limusiiderit silleen on kans jääny, mitä nyt kokeilla pitää ku uus maku tulee vastaan. Eniten tykkään Crowmoorista. 🙂
Anonyymi
Eipä painosi kommentointi mitään hirveää haukkumista ole, asia minkä kaikki näkevät ja sinäkin varmaan tiedostat olevasi lihava. Minäkin olen kuullut kommentteja laihuudestani koko ikäni, enkä ota itseeni sillä tiedostan itsekin kokoni (norm. painon alarajoilla).
Syy, miksi ihmiset siitä sinulle kommentoivat, on todennäköisesti suhtautumisessasi siihen. Se ettet tee asialle mitään. Sama kun tupakoivat kuulevat kehotuksia lopettamaan ja syöpäsairaat menemään hoitoihin. Ei kroppasi tule tuota kestämään loputtomasti.
Anonyymi
Käsittääkseni on jokaisen oma asia onko laiha, normaalipainoinen vai lihava. Tai tupakoitsija. Tai tupakoimaton. Ei välttämättä oma valinta, mutta oma asia. Sellainen oma asia mihin yhdelläkään, varsinkaan netissä anonyyminä huutelevalla, ei ole oikeutta puuttua. No joo, ehkä lääkärillä terveydellisistä syistä. Mutta ei muiden. Jokainen kantaa oman taakkansa. Joillakin se taakka on fyysinen, toisilla henkinen.
Eikö teitä jotka harrastatte jatkuvaa toisten arvostelua ja dissaamista, koskaan väsytä jatkuva negatiivisten asioiden hakemalla hakeminen ja jankkaaminen? Tämä painoasiakin tulee esiin jokaisen Pipsan postauksen kommenteissa. Eikö kerta riitä? Onko pakko jankata samaa asiaa kuukaudesta toiseen? Kun Pipsan, naapurin Tiinan, Sauli Niinistön tai kenenkään muunkaan paino ei kuulu kenellekkään muulle kuin heille itselleen.
Nyt te vedätte sitten esiin "yhteiskuntahan-eli minä, läskisairaudet maksaa – minulla on siis oikeus nillittää"-kortin esiin. Vetäkää toki, mutta muistakaa että myös lihavista suurin osa käy töissä ja maksaa veronsa – eli maksaa itsensä ja myös teidän kuluttamianne yhteiskunnan varoja. Pitäkääpä tämä mielessänne seuraavan kerran kun kuskaatte räkätautista Irmapetteriä terveyskeskukseen. Että kukahan senkin lystin maksaa? Laiha työtön sihteeri vai lihava mutta työssäkäyvä tarjoilija?
Terveisin Mimmu, työssäkäyvä lihava joka maksaa veroja ja on näin ollen oikeutettu saamaan hoitoa julkisen terveydenhuollon piirissä huolimatta siitä että on syönyt itsensä lihavaksi.
Anonyymi
Haha, ei se kuule sinunkaan kroppasi kestä normaalipainon alarajaa loputtomasti, vaan kuolema se aikanaan vie sinutkin. Koitappas ilkeä anonillittäjä nyt keksiä muuta sisältöä elämääsi kuin Pipsan paino!
Unknown
"… enkä ota itseeni sillä tiedostan itsekin kokoni (norm. painon alarajoilla)."
Eli tiedostat asian, kuten jokainen tiedostaa oman painonsa. Toisin sanoen, tarviiko siitä erikseen sanoa? Ei minun mielestäni, ellet itse kysy kommenttia asiasta.
Mutta juurikin tuon tiedostamisen takia kukaan tuskin erikseen tulee kysymään, ainakaan tuikituntemattomilta : "Olenko liian laiha/lihava?"
Anonyymi
Sä anonyymi 21.41 kuulostat vallan mahtavalta tyypiltä. Jospa kuitenkin annettaisiin jokaisen olla ihan sen painoinen kuin on, eikö vaan? Oon tosi pahoillani sun puolesta, kun olet saanut kärsiä ilkeistä kommenteista koskien laihuuttasi. Ethän katkeroidu enempää, sinulla on selvästi paha olla.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On kyllä kiintoisaa, että jos on lihava tai laiha, niin se oikeuttaa ihmisten tulla sanomaan asiasta tälle ihmiselle. IHAN kuin me lihavat tai laihat emme tietäisi omaa kokoamme. Kyllä me tiedämme. 🙂 Ja sitä paitsi, kuka on sanonut että olen ottanut itseeni kun mua sanotaan läskiksi – En ole mutta se on sanana kuitenkin loukkaava. Peräänkuuluttaisin edelleen niitä käytöstapoja. Lihavaa ei tarvitse sanoa läskiksi, puhukoot sitten vaikka vain lihavana.
Anonyymi
Vauvapalstalla huhutaan, että olisit itse ollut kiusaajan roolissa, pitääkö paikkansa?
Anonyymi
En hirveästi luottaisi vauvapalstan juttuihin. 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En ole koskaan ollut, tosin en ole tehnyt asialle mitään kun olen nähnyt jotakin kiusattavan joten periaatteessa en ole yhtään sen parempi.
Anonyymi
Tuo "muodokas" ottaa vähän silmään tuolta, tietysti jokaisen oma paino on oma asia, joista ei muiden mielipiteitä tarvi miettiä, mutta yhteiskunnan ei myöskään kannata ajatella sairaalloista ylipainoa "muodokkuutena", joka yleensä mielletään positiiviseksi asiaksi. Muuten hyvä kampanja!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No kerrohan toki vaihtoehto tuolle muodokkaalle. 🙂
Anonyymi
No tarviiko sitä "läskin" vastakohtaa nimenomaan mainita? Kun tosiasia on, että olet isokokoinen, ei siitä oikeastaan kohdallasi voi keksiä "positiivista" sanaa. En usko, että ketään ajattelee sinun vartalotyyppiäsi kun puhutaan muodokkaasta. Ja tämä siis ihan ystävällisenä kommenttina 🙂
Anonyymi
Tämän anon kohdalla kommenteissa ei näyttäisi ainakaan minun silmiini olevan mitään ystävällistä. Ja kampanjan pointtikin näyttää menneen vähän ohi. Mutta ihan miten vaan.. Pipsa on omassa 'kokoluokassaan' muodokas, ei tasapaksu pötkylä, kuten monet pienikokoisemmat.
Ja ihan yleisesti tästä Pipsaan suhtautumisesta. Minua ei nypi mikään niin suunnattomasti kuin oletus, että Pipsa ei tee terveytensä hyväksi mitään. Pelkän blogin perusteella sellaista ei voi mitenkään päätellä. Joten antaisitte vaan olla jo.
-AI
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hyvähän se läskin vastakohta on mainita, koska läskittelystä olen saanut kuulla niin kauan. Se on yksi haukkumasana joka kuuluu tuohon kampanjaan. Jotenkin silti hassua miten paljon tuollainen asia on ärsyttänyt teitä joitakin.
Anonyymi
Kyllä Pipsa on nimenomaan muodokas. Hänellä on niinsanotusti "reittä ja rintoja". Ja hyvä niin. Nainen voi olla läski olematta muodokas.
Anonyymi
Ja voi olla muodokas olematta läski.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Näinhän se on, muodokas voi olla olematta lihava tai olemalla. 🙂
Anonyymi
Aivan ihania kissoja 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos. 🙂
Anonyymi
Hyvä Pipsa! Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Ikävää, että olet joutunut kestämään nimittelyä, se on todella väärin. Nyky-yhteiskunnassa on minusta ihan liikaa ulkonäkökeskeisyyttä, ihmisten ulkonäön suoraa ja epäsuoraa arvostelua – niin helposti tuntee itsensä rumaksi ja arvottomaksi tällaisessa maailmassa, minä ainakin olen kokenut. 🙁
Kaikkea hyvää sinulle!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä luulen että jokainen ihminen kokee nimittelyä tänä päivänä. 🙁
Anonyymi
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa, että jokainen ihminen kokisi nimittelyä tänä päivänä!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No mä taas luulen että kokee. Voi olla, ettei kaikki silti mene jokaisen korviin.
Anonyymi
Hienoa, että olet päässyt kiusaamiskokemuksistasi yli ja katsot eteenpäin. Vakavia asioita ja hyvä, että tällaisia kampanjoita on. Vielä hienompaa olisi, jos todella konkretisoituisivat myös siellä arjessa, eivätkä jäisi vain kivoiksi some-kamppiksiksi.
Tuohon mainitsemaasi nettikiusaamiseen: valitettavasti se vain on niin, että olet valinnut kirjoittaa julkista blogia omilla kasvoillasi (mikä on hienoa) ja se tulee ihan aina johtamaan negatiiviseenkin kommentointiin myös eri palstoilla. Mielestäni ei niinkään kiusaamista, ainoastaan huonoa ja moukkamaista käytöstä. Kouluun menemistä tai työpaikalle menemistä harvempi voi valita ja siellä tapahtuva kiusaaminen on mielestäni aivan eri kategoriaa. Siihen puuttuminen ja sen nostaminen esille on äärimmäisen tärkeää. Ihmisluonto on vain raadollinen, julkisuudessa olevista ihmisistä kirjoitetaan ties mitä ja niin valitettavasti tullaan kirjoittamaan jatkossakin. Parasta on vain kohauttaa olkaansa moiselle ja antaa olla, kunhan huolehtii omasta toiminnastaan ja vaikkapa lapsensa kasvattaa paremmin käyttäytyviksi ja muut huomioiviksi.
Kerrot säännöllisin väliajoin, että itsetuntosi on kunnossa ja et palstoja lue tai niistä välitä. Hyvä niin. Kannattaa myös silloin lopettaa tuo trollien ruokkiminen ja vaieta ne kuoliaaksi. Ihan joka kerta kun mainitset, niin annat niille vähän lisää karkkia. En myöskään oikein ymmärrä näitä hyväntahtoisia ihmisiä, jotka ko. asioita sinulle linkittelevät ja niistä kertovat. MIksi ihmeessä? Pipsa on kertonut ettei kiinnosta eikä hän niitä halua lukea. Eikö silloin riitä, että ilmiannatte keskustelun vain ylläpidolle jos se on aiheeton? Miksi pahoittaa toisen mieltä kertomalla, että taas siellä kirjoitellaan sitä ja tätä? Mitä lisäarvoa se tuo?
Ja hei, ilmaista markkinointiahan tuo on: joka kerta kun joku käy aloittamassa keskustelun, niin aina sieltä niitä linkkejä ja klikkauksia sataa. Vaikka tismalleen samanlaista blogia kirjoittelisit, niin "ihan Piia vaan Porista" ei tuota näkyvyyttä saisi. Hyödynnä se, kuten hienosti olet tehnytkin. Ja kun kerrat et kirjoituksista välitä, anna olla ja nauti saamastasi huomiosta.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Terveisin, Kikka
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä oon sen verran vahva persoona, ettei mua pysty helpolla alleen jyräämään – ja kyllähän tää isokokoisuuskin siitä vähän haasteemman tekee 😉
Juu, itse olen päättänyt julkista blogia kirjoittaa vaan en kyllä koskaan ajatellut sen nousevan näin suosituksi. Mutta mun mielestä, vaikka julkisesti kirjoittaakin, niin se ei tarkoita sitä että sen kaiken vitutuksen saisi purkaa meihin bloggaajiin. Jotenkin tuntuu ettei kaikki aina tajua, että me ollaan ihmisiä kans, me tunnetaan kans. Mä osaan jättää ilkeilyt omaan arvoonsa, mutta kaikki ei osaa. No kiusaamisena en kaikkea tätä, mitä itseki oon saanut kokea, nini ajattele mutta se että pari tyyppiä ottaa hampaisiin ja levittelee kaikenlaista tietoa netissä, niin se on sitä. Yksi on paljastettu ja asia on mennyt eteenpäin. Vainoamisen nimikkeellä. Tänne blogiin en vain ole näiden kahden ihanan ihmisen kirjoitteluita päästänyt. Kirjoittelevat tuolla muualla.
Juu, mä en tosiaan käy missään palstoilla kirjottelemassa ja lukemassa. Ja ihan totta puhut, ei mulle tarvitse niistä keskusteluista aina linkkaillakkaan. Ei kiinnosta. 🙂 Mutta kyllä mun mielestä sivustonkin pitäisi hieman tsekkailla niitä, mistä kirjoitetaan. Mua ei siis kiinnosta jos joku puhuu vaikka mun läskeistä tai vaatteista yms. Mutta jos keskustelun tyyli menee sellaiseksi panetteluksi, että aletaan kertomaan kunnianloukkauskriteerit täyttäviä juttuja, niin sitten minäkin ärähdän! Se mitä blogissa oon julkisesti sanonut, nini sitä saa ihmetellä vaikka sitten noilla palstoilla. Tosin jos joku oikein ihmettelee, niin voihan se lähestyä mua vaikka sähköpostitse, jos oikein haluaa vastauksa kysymyksilleen. 🙂
Heh, noinhan se on että ilmaista markkinointiahan ne siellä sivustoilla pitävät. Mä oon vaan Piia ja mä pidän tämmöstä blogia. 🙂
Anonyymi
Olen suht uusi lukija, ja kommentoin ensi kertaa blogiisi. Pisti sen verran silmään, kun täälläKIN jossain kommentissa oikeutettiin haukkumista sillä, että "itsepähän olet valinnut pitää julkista blogia". Öööö, miksi se, että ihminen on päättänyt harrastaa/tehdä työkseen jotakin asiaa – blogata, sukeltaa, kutoa, whatever – antaa oikeutuksen paskamaiseen käytökseen ko. ihmistä kohtaan? Vaikkei olisikaan julkisuudessa sillä tavalla kuin joku bloggaaja/näyttelijä/laulaja, kyllähän me kaikki altistamme itsemme "julkisuudelle" jo astumalla ovesta ulos. Muut ihmiset voivat ajatella ikävästi vaatteistamme, naamastamme tai vartalostamme; ovatko he siis oikeutettuja huutamaan "tyylitajuton hörökorvainen läski" koska "teimme valinnan" altistaa itsemme muiden haukuille silloin kun poistuimme kotoota. Vaikka blogatessa vastaanotettava kritiikkimäärä on todennäköisesti suurempi kuin kotoota poistuttaessa, en näe syytä, miksi kummassakaan tapauksessa paskamainen käytös pitäisi oikeuttaa itse tehdyllä "valinnalla". Tuskin tulee kellekään ihmismaailmaa nähneelle ulosastujalle tai bloggaalle yllätyksenä, että joukkoomme mahtuu myös paskamaisia yksilöitä, eli kai on ihan yleisesti odotettavaa, että joskus saattaa saada kuraa niskaansa. Mutta näiden mädännäistenkö takia pitäisi sitten jäädä kotiin tai lopettaa bloggaaminen? Kyllä se on hedän toimintansa, joka vaatii tuomitsemista ja puuttumista; ei muiden tarvitse alistua heidän tahtoonsa. Vähän sama kuin koulukiusaamisen osalta; ei kiusatun pitäisi joutua vaihtamaan koulua, vaan toimenpiteet tulisi kohdistaa kiusaajaan. Iloisempana lopetuksena tähän, että kivan pirteä blogi sinulla Pipsa! :–)
Anonyymi
Mikäli Anonyymi 21:51 viittasit kommenttiini yllä, niin luepa nyt uudelleen ja ennen kaikkea ymmärrä lukemasi:
en missään kohdassa puhu, että netissä/keskustelupalstoilla paskan kirjoittaminen olisi oikeutettua. Täysin päinvastoin: sanoin sen olevan huonoa ja moukkamaista käytöstä. Pointti oli se, että kuinka paljon hyvänsä sitä täällä tai muualla taivastellaan, ei muuta sitä miksikään. Valitettavasti. Jälleen päinvastoin: lisää vain öljyä liekkeihin. Ainoa tapa toimia tuollaisen kanssa on jättää se tyystin huomiotta. Tilanne on tyystin eri kuin johonkin konkreettiseen koulukiusaamistapaukseen tai netissä tapahtuvaan suoranaiseen uhkailuun puuttuminen.
Se, että kirjoittaa julkista blogia omalla nimellään ALTISTAA ja MAHDOLLISTAA myös tuollaisen julkisen puinnin, ei OIKEUTA ketään sitä tekemään. Mutta valtettava fakta on, että niitä huonokäytöksisiä ääliöitä on ja tulee olemaan. Se, ettei anna sen vaikuttaa, on rohkeutta.
Terveisin, Kikka
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No siis tosiasiahan se on, että jos pitää julkista ja melko suosittua blogia, niin kyllä siinä pitäisi ymmärtää että kritiikkiäkin tulee vastaan. Tietenkään minkäänlaista haukkumista yms. ei ei tarvitse kenenkään sietää eikä sitä puolustella sillä että toinen pitää julkista blogia. Että vähän niitä käytöstapoja tuossakin tapauksessa huutelisin.
Anonyymi
Miksi koet henkisen kiusaamisen vähäpätöisemmäksi kuin fyysisen? Onko sulla siihen jokin syy?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Enkai minä ole sellaista sanonut? Totesin vain kiusaamisen menneen enemmän väkivaltaisempaan suuntaan, kuin mitä silloin oman peruskoulun aikana oli. Se ei silti tarkoittanut sitä, että henkinen kiusaaminen olisi yhtään sen "kivempaa" vaan yleensä jopa pahinta.
Anonyymi
Pirtsakkaa päivää sinulle! Rupean positiivisemmaksi ja aloitan sinusta! 🙂 miehelleni näytin tuota siiderin kuvaa ja pyysin että tois mulle yhden viikonlopuksi. Katsotaanpa millaista on, yleensä en tykkää mustikasta juomissa.tuo tölkki on kyllä aika ihana !♥
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No tulehan kertomaan mitä tykkäsit juomasta. 🙂 Ja ei sitä heti positiiviseksi muutu, mutta kun yrittää ajatella edes yhtä positiivista asiaa päivässä, nin se jo helpottaa ja ajan kanssa sitä muuttuu. 🙂 Mä oon aikoinaan ollut kovinkin kyyninen ja pessimistinen, vaan en enää. 🙂
Anonyymi
Moikka Pipsa 🙂 Hyvä ja ajankohtainen postaus! Tuli mieleen, että onko sun kirjeystävät kaikki suomesta vai onko myös ulkomailta? Itse haluaisin ulkomaalaisen, että saisi englannin kieltä hiottua, mutta enpä tiedä mistä löytäisin. Ihanaa syksyä sinulle ja kissoille ja tietysti miehellekkin 🙂
terkuin; Selluliitti Lissu
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On mulla ulkomailtakin muutama, mutta ovat ihan suomalaisia. 🙂 En jotekin uskalla kirjoittaa kirjeitä englanniksi, mutta sähköpostikaverina mulla on pari ulkomaalaista. Toinen japanista ja toinen yhdysvalloista. 🙂 Pistä googleen hakusanaksi penpals niin tulee paljon noita hyviä ulkomaalaisia sivuja josta ulkomaalaisia kirjekavereita tai myös sähköpostikavereita voi löytää. 🙂
Anonyymi
Oot niin ihanan positiivinen <3 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No, yritän ainakin. 🙂
Anonyymi
Haluan näin ohimennen tuoda esille sen, että väkivalta käsitteenä on JOKO henkistä, fyysistä tai seksuaalista. Välillä menee puurot ja vellit sekaisin näiden kanssa, mutta esimerkiksi blogissa haukkuminen saattaa täyttää henkisen väkivallan kriteerit pahimmillaan. Näitä kolmea ei voi verrata keskenään, mutta siksi ei kannata ajatella väkivalta-termiä ainoastaan sillä, että se olisi fyysistä.
Mukavaa syksyä kaikille! 🙂