Tampereella 3.2.2014
Maanantaina aamusti olin hereillä jo reippaasti ennen kellonsoittoa. Jostain syystä tuo reissuun lähteminen jännitti niin kamalasti. Omituista sillä olenhan käynyt Tampereella ennenkuin ja varsinkin nähnyt ystävääni aiemminkin. Mitään järkevää syytä perhosille mahanpohjassa ei ollut.
Mies sitten heitti mun linja-autoasemalle ja siellä alkoi jännitys sitten pikkuhiljaa laskeutua. Matkaan lähdettiin tosin 10 minuuttia myöhässä. Matkan alussa mulla oli tuntosarvet kokoajan päällä mutta joskus puolen tunnin matkaamisen jälkeen uni otti voiton ja heräsinkin sopivasti kun olimme Kolmenkulmassa.
Ystäväni odottelikin asemalla ja siitä samantien mentiin Koskikeskukseen kun vieressä sijaitsi.
Tottakai me rynnättiin ihan ensimmäiseksi maistamaan jäätelöä, Minettiin. Samalla siinä mietittiin onko mitään ostettavaa tai muutakaan ja mä siinä keksein että voitaisi metsästää mulle uusia korvaläppiä kun vanhat menneet jo niin kamalasti rikki että se metalliosa sieltä vilkkuu törkeäst eikä kiinnineulomiset auta kauaa. Minetissä maistoin itse punaviini ja vadelm-metsämarja -makuja enkä sitten yhtään tykännyt kun röyhtäilin koko loppumatkan Koskikeskuksessa tuollaisia punaviiniröyhyjä. Ei kivanmakuista enää silloin.
Mutta ette uskokaan miten vaikeaa oli etsiä noita korvaläppiä. Vasta Seppälästä löydettiin (alella, tietenkin!) sopivat korvaläpät jotka taisivat olla ainoat koko Koskarissa. Siinä oltiin sitten jo pyöritty melkein kolmisen tuntia käyden kaikessa rauhassa kaikkia Koskarin kauppoja läpitte, niin päätettin vihdoinkin lähteä ulkoilmaan ja kohti Keskustorin ympäristöä.
Siinä kun tehtiin lähtöä pois Koskarista, niin joku nainen kysyi että kiinnostaisiko pieni hiustenlaitto samalla kun hän demoaa tuollaista suoristusrautaa johon ei tarvinnut tehdä mitään, ei laittaa lämpösuojaa eikä lakkaa että kampaus pysyi sellaisenaan. Olin tuota ständiä katsellut Minetissä ollessamme ja kysynytkin ystävältä että mikähän se mahtaa olla, joten tottakai mä siihen lähdin sitten katsomaan. Ja siten nämä kiharat ilmestyivät. Oli kyllä upeat kiharat mutta ei ne kyllä mun mielestä kovin kauaa kestäneet. (katso ihan alhaalta kuva päivänasusta niin näet ettei kiharat kestäneet kovin kauaa)
Mä niin rakastan ja ihannoin
Tamperetta, että jos joskus Porista vielä pois pääsen niin Tampereelle
kyllä suuntaan. Oon jo lapsesta saakka tykännyt Tampereesta. Ehkä siihen
on osittain vaikuttanut se että veljeni asui siellä. Ja pikkutyttönä
veljeni oli idolini, on kyllä edelleenkin muttei ehkä sillä palvovan
pikkusiskon tyylillä. 😉 Mulle tuli noista busseista niin nostalginen
fiilis – Tampere ja Tampereen linjat oli se joka sai mun bussipelolle
stopin kun oli vaan PAKKO. Ette arvaakaa mikä kauhea pelote se oli kun
jouduit istumaan toisen ihmisen viereen. Ihan niinkuin se ihminen nyt
puraisisi palan pois. Tuli ihasteltua siinä maisemia ja intoiltua Tampereen busseista. Ymmärtänette kuitenkin intoni. Liikuin niin paljon Tampereella busseilla ja totuin niihin.
Koskarista tosiaan käveltiin ystäväni kanssa Keskustorille ja bongattiin siellä jotkut markkinat. Mentiin niitä sitten katselemaan ja ystäväni siellä huomasi ihanat korvaläpät 20EUR hinnalla ja minähän otin se. Niin paljon ne kirkui nimeäni.
Tuossa alemmassa kuvassa näkyvä musta-valko-punaraidallinen matto ois ollut niin
ihanteellinen meidän olohuoneeseen, harmi vaan ettei ollut leveämmässä
mallissa.
Kävimme Kekäleessäkin kääntymässä. Melkein samantien kun sisään astuin, tajusin ettei täältä varmastikaan löydy korvaläppiä mutta tuskin myöskään kolmiohuivin kaltaista huivia. Juu, ei löytynyt. Samalla kun palloilimme Tampereen keskustan kaduilla, niin kyllä piti niin mennä kieli keskellä suuta, keskittynyt ilme kasvoilla samalla kun toivoit ettet vain ota ratkaisevaa askelta ja lennä johonkin suuntaan. Ei, en onneksi lentänyt.
Vohvelikaupan edessäkin käytiin toteamassa ettei me vaunujen kanssa kyllä mahduta sinne. No eipä mulla onneks tuo herkkuhammas kolottanut kun oltiin ne jätskit heti aluksi napattu. Kyllähän sitä vohveleita ehtii maistelemaan myöhemminkin.
Sitten katsottiin että kello on jo sen verran että voitaisiin alkaa miettimään ruokapaikkaa. Pohdittiin siinä että menisikö oikein ravintolaan mutta todettiin että ehkä nyt on viisainta mennä johonkin halpaan ja nopsaan paikkaan. Joten me suunnattiin sitten Heselle. Raxiakin siinä mieteimme mutta kun huomattiin että oli lähemmäs 10EUR/hlö ja kun ystävältä löytyi noita tarjouskuponkeja Heselle, niin päätettiin mennä sitten sinne kun täyttävän aterian sain 5-7EUR väliltä. Joo, eipä mitään kovin terveellistä mutta halpaa ja täyttävää. En ollutkaan hetkeen aikaan herkutellut Hesen aterialla joten nautiskelin tämänkin rauhassa, ystävän kanssa samalla höpötellen ja seuraten kun hän syötti kummipojan.
Juteltiin myös miten pitää raahata miehet joskus mukanamme ravintolaan. Muistaakseni ystäväni suositteli jotain El Toro nimistä ravintolaa ja pitääpä katsoa jos jossain vaiheessa mennään sinne syöpöttelemään, kun Tampereella mennään käymään. Kivaahan tuollainen kun voi kaveripariskunnan kanssa mennä. Itse ainakin innostuin täysin!
Tuolta sitten poikettiin pikaisesti Halosella ja ihastuin siellä niin kovasti yhteen huiviin, että pakkohan se oli kotiuttaa mutta tästäkin huolimatta pysyin omassa budjetissani. Mulla siis on metsästyksessä punainen kolmiohuivi mutta ihan senlaista mitä etsin, ei ole vielä tähän päivään mennessä tullut – loistavia kakkosvaihtoehtoja kylläkin. Sitten meille alkoi tulla kiire kun piti puoli neljäksi ehtiä Koskariin tapaamaan Elinaa mutta tästäkin huolimatta ehdittiin pikaisesti käymään myös Indiskassa josta löysin ihanaa teetä.
Vihdoinkin pääsimme Koskariin ja Elinahan se siellä jo odotteli. Suunnattiin koko konkkaronkka uudelleen Minettiin maistelemaan viimeiset jätskit. Tällä kertaa mun makuvalikoima meni ihan päin honkia. Superman ja jogurttimetsämarja (tai joku tuollainen) enkä mä pystynyt syömään kuin muutaman lusikallisen. Työnsin pikarini ystävilleni ja sanoin, että käykäähän kiinni. 🙂 Harmittaa että miksei Minetilla ollut sellaista vaihtoehtoa missä saisi pienempiä palloja jonkun määrän, saisi siten maistella että mikä maku on miellyttävin.
Bussi oli melkoisen täynnä ja sainkin sitten istahtaa mukavan mummon viereen jonka kanssa tuli jutusteltua koko matkan ajan.
Porissa olin aikalailla tasan klo 18.00 ja mies oli mua siellä jo odottamassa. Kissat tietenkin oli näyttänyt mieltään eivätkä syöneet kunnolla koko päivänä vaikka ruokaa oli siis toki tarjolla. Myöskään veskissä ei oltu kunnolla käyty mutta molemmat kävivät kun siinä sitten hetken jo oltiin kotona oltu. Ollaankin miehen kanssa ihmetelty että mistä ne aamusti tiesi että mä läksin Tampereelle ja mies oli muuten vain pitempään poissa kotoa. Miten kissat siis erottaa normaalin työpäivän ja tuollaisen muualla käymisen? Eivät ne siis tuolla tavoin mieltä osota jos ollaan 9h työpäivän takia poissa.
Tässä teille myös ”pientä” videonpätkää reissusta. Alussa on n. 15min Tampereelta ja lopussa pätkässä esittelen mitä kaikkea tuli ostettua.
108 kommenttia
Anonyymi
El Toroa ei ole ollut Tampereella vuosikausiin..
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Okei. No mut johonkin ravintolaan.
Anonyymi
Niin ja ei ankkoja vaan sorsia.
Anonyymi
Tarkoittikohan ystäväsi Saludia? Vähän El Toro -henkinen. Kuuluisa pihveistään.
http://www.salud.fi/fi/
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En ole varma, saattoi ehkä tarkoittaakin.
Anonyymi
Oot taas kipeänä? 🙁
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hmmm… ei, en ole kipeänä.
Anonyymi
Niiskuta ja ääni on painoksissa ?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No en mä kyllä kipeänä noista huolimatta ollut. 🙂
Anonyymi
Sun hiuksethan on ihan eri punaiset tuolla videolla kuin niissä kuvissa!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jos nyt näitä mun uusia hiuksia meinaat, niin onkai ne eri sävyiset luonnonvalossa kuin keinovalossa. Luonnonvalossa se oikea sävy tulee esiin. Ja luonnonvalossa yleensäkin hiukset on kirkkaammat. 🙂 Kokeilehan joskus niin huomaat. 🙂
Anonyymi
Eikös sun ollu tarkoitus tavata siellä Tampereella blogin lukijoita? Ehkä siitä ne perhosetkin vatsanpohjaan sitten tulivat 🙂 Ilmeisesti kukaan lähistöllä asuvista tai muuten sielläpäin olleista ei uskaltautunutkaan tapaamiseen lähteä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No ei sieltä tullut kuin Elina morjestamaan. No olihan tuo kellonaikakin vähän huono, että se siinä varmaan enimmäkseen haittasi. Joskus kesällä voisi kokeilla uudelleen. 🙂
Anonyymi
Miten sä uskallat nukkua linkas jos matkustat yksin? Eks pelkää ettet herää ku pitäis? Mä oon todella pelokas julkisilla matkustaja ja pelkään etten osaa jäädä oikeas paikas pois hereilläkään. 😀
Punaviinijäätelö kuulostaa kyllä todella oudolta. Mutta kivat ostokset! 🙂
T. Virpi
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En mä koskaan linkassa nuku niin sikeästi ja kun Porikin nyt oli päätepysäkki. 🙂 En tiedä, hyvin siis pystyn nukkumaan linkassakin. 🙂 Punaviinijäätelö oli aika erikoien, mutta siksi pitikin maistaa. 🙂
Anonyymi
Sulla tuli Pipsa tällä videolla todella paljon niitä epilepsiakohtauksia. Vaikutit videolla jotenkin väsyneeltä, tuleeko niitä silloin enemmän?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Väsyneenä, hermostuneena ja stressaantuneena niitä tulee enemmän. Kyllähän noita jonkin verran taitaa joka videolla olla. Ei niistä eroon pääse, ei edes lääkityksen kanssa.
Anonyymi
Väsyneenä, hermostuneena ja stressaantuneena? Etkö sä ole lomalla nyt?
Anonyymi
AI miten nuo kohtaukset näkyvät videolla?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Olen kyllä, mutta on tässä silti hermostumisen ja stressantumiseen syytä. Eikä sen edes tarvitse olla mikään iso hermostuminen jne. Pienikin riittää.
Kohtaukset näkyy siten että vetelen silmät ylös taivaisiin. Ei tuota kohtausta voi olla huomaamatta. 🙂
Anonyymi
Aijaa, olen vissiin vähän puusilmä tai en vain kiinnitä huomiota, ja kännykällä katselen niin ei erotu..
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Sun pitää tuijottaa erittäin tiiviisti videota ja yrittää nähdä. 🙂
Anonyymi
Liittyykö epilepsiaan myös nuo sun ajatuskatkot? Olen huomannut että samassa yhteydessä kun silmät menee, niin usein alat hakemaan jotain sanaa. "Sano ny" 😉 En tarkoita tungetella, kiinnostaa vain epilepsian eri muodot sillä meillä on sitä paljon suvussa 🙁
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä ne siihen liittyy, mutta kannattaa silti huomioida ettei kaikki ajatuskatkot ole aina epilepsiaan liittyviä. 🙂 Mulla tulee niitä muutenkin. 🙂 Mut varmaan tossa kun kohtaus tulee ja ajatuskatkos, niin ovat yhteydessä.
Anonyymi
Miten sä kehtaat kertoa tosta sun sairaudesta?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ööö? Miksen kehtaisi? Olisi se nyt vähän hupsua etten kertoisi kun se hyvin selvästi esimerkiksi videoilla tulee selväksi. 🙂 Enkä mä häpeä sairauttani.
vivve
Jos haluaa Tampereella mennä syömään, niin suosittelen ehdottomasti Comoa! 🙂 itse syön paljon ulkona ja kaikenlaista ruokaa, mutta kaikista ravintoloista tuo pysyy kestosuosikkina. On myös hinnaltaan sellainen, että voi pullon viiniäkin nauttia puolison kanssa. Hienommin voi sitten syödä esim. Näsinneulassa. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos vinkkauksesta, pitää katsoa siis mihin mennään. Ja koska en tiedä syödäänkö siis Porissa vaiko Tampereella.
Anonyymi
Sanoit aiemmin että tre-postauksessa selviää ne sun mystiset hiusten kiharat, mutta eihän tässä kyllä sanaakaan asiasta kirjoitettu 😮
Olitpa hurjan lyhyen ajan kaupungilla. Jos itse kävisin tuollein vain kerran-pari vuoteen, niin tuskin muutaman tunnin kaupunkipyöriskelyn jälkeen lähtisin jo takaisin bussiin. Ehkä useampi blogilukijakin olisi tullut paikalle, jos tapaaminen olisi ollut vaikka viideltä-kuudelta jossain kahvilassa? Kyllähän busseja/junia Tampereelta Poriin menee illallakin, ihan hyvin olisi voinut päivän päätteeksi pitää blogimiitin ja lähteä jollain ysin junalla takaisin. Ehkä ensi kerralla? 😉
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, en oo huomannu laittaa sitä tekstiosuutta tahansa. Lisään sen jossai vaiheessa, mutta videolla tämä kiharajuttu kyllä selviää. 🙂
No enhän mä ollutkaan Tampereella kun kuutisen tuntia. Täytyy katsoa jos joskus oon yönylitse mutta kyllähän tuossa ajassa ehtii näkemään ihan kivasti. Vaikka kyllähän tuossa tuli todettua että olisi voinut sittenkin olla siihen seitsemään saakka ja ens kerralla ehkä oonkin. Ja kesällä pääsee vähän nopeammin liikkumaankin kunnei tartte mennä töpöttelemällä. Että ehkä silloin voisi miittiä ajatella uudelleen.
Anonyymi
Ok… mä en noita videoita yleensä katso, kun ovat niin valtavan pitkiä. Parin minuutin pätkän voisikin katsoa, mutta ei todellakaan puolen tunnin – tunnin pituisia. En tiedä eikö sun lukijoilla muilla ole mitään muuta tekemistä jos voivat katsella tunnin jotain blogijuttua… mulla on arki ainakin sen verran kiireistä, että kun koneelle ehdin istahtaa, niin blogeistakin luen mieluummin jutut kirjoitettuna läpi kuin yritän etsiä pääkohtia jostain höpöttelyvideosta. Tästä syystä olisi kiva, jos esimerkiksi porinoista olisi ns. tiivistelmä vaikka ranskalaisilla viivoilla jos videolla on ollut jotain tärkeää/merkityksellistä kerrottavaa, minkä ei soisi menevän blogin lukijoilta ohi 🙂 Nimenomaan blogin LUKIJOILTA.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No pitkiin videoihin oonkin suositellut että jättää taustalle pyörimään ja touhuilee siinä muuta. En mäkään muutoin jaksa pitkiä videoita katsella, mutta tuolleen se menee mukavasti. 🙂 Ja oon mä noita tärkeimpiä koettanut kirjottaa ylös, mutta kun aina ei mene se yksiin että mikä musta tuntuu tärkeältä ja mikä sitten lukijasta joten aina ei voi voittaa.
Anonyymi
Ei tuokaan vinkki nyt oikein auta, jos on vartti aikaa käydä koneella tsekkaamassa mailit, blogit ja uutiset kunnes pitää taas rientää pois koneen äärestä 😀 Noh, ehkä meillä on vain niin erilaiset elämät…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No eihän kenenkään elämät ole samanlaisia. 🙂
Anonyymi
No voi hyvät hyssykät. On kyllä kiirusta elämää jos ei kerran viikossa saa ollenkaan aikaa itsellensä. Mulla on sosiaalinen elämä ja käyn myös töissä, mutta on myös runsaasti aikaa viikossa tehdä mitä huvittaa, ja löytyy aikaa porinoille, ja pidän varsinkin juuri pitkistä videoista. en katsele esimerkiksi tvtä, joten se aika mitä illalla normaalisti katselisin niin olen netissä, Mun mielestä on ihan kohtuutonta alkaa marmattaa siitä että videot on liian pitkiä ja että pipsan pitäisi alkaa laittamaan ranskalaisia viivoja, Jos sen vertaa ei ole aikaa ja mielenkiintoa itse nähdä vaivaa niin kannattaisi vaan jättää katselu kokonaan.
Kristiina
Anonyymin klo 16.17 kanssa niiiiiiin samaa mieltä.
Anonyymi
Puuvillan kauppakeskukseen tulee Indiska! 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jeee! 🙂
Anonyymi
Jotenkin sympaattinen kuvaus muutamasta tunnista Tampereella. Asun itse Tampereen keskustassa, ja oli hauska lukea miten paljon sait matkastasi irti. Itse pidän Tamperetta toki rakkaana, mutta myös tylsänä pikkukaupunkina 🙂 Suosittelen lämpimästi sinulle Pipsa matkaa johonkin isompaan kaupunkiin, esim. Berliinissä on hyvät ostosmahdollisuudet 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä saan irti vaikka mitä kivaa muutamasta tunnista. 🙂 Berliini ei mua noin niinku ostomahdollisuuksien takia kiinnosta vaan sitten ihan maisemointia. 🙂
Anonyymi
Miten voit sanoa ettei Berliini kiinnosta ostosmahdollisuuksien puolesta, jos et ole siellä koskaan käynyt?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No siis tarkoitin tällä sitä että Berliinissä ihan eka mielessä ei ole shoppailut vaan nimenomaan ympärille katselu. Maisemat, nähtävyydet yms. 🙂
Sanna
Berliinissä on hyvät paikat shoppailla, niihin pitää vaan tutustua ennalta, muuten ei mikään aika riitä. Kokovalikoimaa on kaikissa tavarataloissa ja hinnatkaan ei joka paikassa pahat. Hampurissa on kans hyvät. Lontoossa ei ole Yoursin myymälää, ei siellä ole oikeastaan kuin Evans, Ann Harvey ja muutama muut. Pari vuotta sitten lähin Yoursin liike oli muutama kymmenen kilometriä Lontoosta Lakesiden kauppakeskuksessa eikä sielläkään ollut sellaisia vaateita, kuin nettikaupassa. Itse ainakin petyin.
Anonyymi
Koskarissa, Keskustorilla, Hesessä ja Koskarissa. Eikö missään muualla?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No siinä alueella me liikuttiin. Kun jalan oltiin liikenteessä niin ei voinut oikein pidemmälle lähteä. Tai no ehkä jos ei ois Koskarissa mennyt nin kauan aikaa.
Anonyymi
Samaa minäkin ihmettelin… Suunnittelemme juuri päiväreissua Tampereelle ja voin kertoa, että meidän suunnitelmat on vähän toisen näköiset. Aika surullista jos Koskikeskus on yhtä kuin Tampere. Uskomatonta. Tai oikeastaan ei ole, koska me elämme kulutusyhteiskunnassa…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No me olemme taas kaksi eri ihmistä, sä teet sellaisen päiväreissun kun sä haluat. 🙂 Mulle tuo Tampereen reissu taas oli juuri sitä mitä kaipasin. 🙂
Anonyymi
Yksin liikkuessa on tietysti enemmän mahdollisuuksia mennä juuri sinne, minne haluaa. Siksi teen mieluummin kaupunkireissuja yksin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, noin sopii varmaan mutta itse menin nyt tuonne Tampereelle kuitenkin ystävääni ja ihanaa kummipoikaani tapaamaan. 🙂
Anonyymi
Mua kiinnostaisi tietää, että mitä ajattelet tästä sanonnasta: "Maailma on kuin kirja, ne jotka eivät matkustele ovat lukeneet vain yhden sivun." Sanoit, ettet ole koskaan lentänyt, joten ilmeisesti et ole kovin paljon matkustellut Suomen ulkopuolelle? Ymmärrän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta matkustella, mutta eikö sinusta tunnu, että jäät elämässä jostain paitsi? Itse en voisi kuvitella elämääni ilman, että olisin kokenut niitä uskomattomia asioita matkoilla, mitä olen tai että olisin yhtä "peloton" ja avoin uusia kulttuureita, ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Ja vaikka Suomi onkin kaunis, on esimerkiksi alpit, koralliriutat ja esimerkiksi vanhat kaupungit italiassa aivan upeita. En tarkoita pahalla, mutta mietin vain, että miten itse matkusteluun suhtaudut ja miksi olet päätynyt tuohon ratkaisuun, ettet matkustele?
Anonyymi
Hanki itse elämä ja lakkaa murehtimasta toisen valinnoista ja tavasta elää. Tulee kurja olo, kun joutuu näitä kommentteja lukemaan ja ei voi kuin ihmetellä kirjoittajan tarkoitusperiä.
Anonyymi
En tiedä, mitä tarkoitusperiä kyselijällä on, mutta kyllä minusta ainakin tuntuu ihan uskomattomalta, että jollekin ikäiselleni pari tuntia Tampereella voi olla mahtava reissu. Ei matkustaminen kenestäkään parempaa ihmistä tee, mutta miten ihminen (nuori, lapseton) voi olla niin totaalisen piittaamaton ympäröivästä maailmasta. Kyllä miulle ainakin tulee mieleen, että mistä kaikesta tuollainen ihminen jääkään paitsi. Arkea kyllä piisaa meille kaikille ja minustakin se on erittäin kivaa. Mutta se mitä olen maailmalla oppinut ja nähnyt on korvaamatonta.
Ennakkoluulottomuutta kilokaupalla sinulle Pipsa. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No siis kylläpäs te nyt osaattekin valittaa meikäläisen reissuamisesta. Eikö teille ole tullut mieleenkään että minä en nyt vain sattumoisin ole mikään innokas reissaaja kuten joku muu ehkä voi olla. Jos joku muu tykkää viettää aikansa reissuten maailman ympäri niin siitä vain mutta ei siitä tarvitse alkaa päsmäröimään mua jotenkin huonommaksi ihmiseksi kun en reissaa. Tältä musta siis tuntuu nyt kun tekstejänne luen. Mä oon kuitenkin Tampereen nähnyt moneen kertaan, niin ei mun siellä tarvitse yrittää nähdä kaikkea yhdellä kertaa tai sen takia yöpyä paria yötä. Mä olin siellä ystävääni ja ihanaa kummipoikaani katsomassa. Keskittymiseni oli tyystin heihin kohdistettu ja siinä samalla oli mukavaa etsiskellä uusia korvaläppiä kun vanhat oli rikki. Ihan oikeutettua shoppaamista mielestäni. 🙂 Se että elän näin, ei tuo mulle tunnetta että jäisin jostain paitsit. Mä olen onnellinen elämääni tälleen. Mun ei tarvitse liitää joka toisena hetkenä johonkin ulkomaille että tuntisin eläväni.
Ja jos oikein asiaa ajatellaan, että jos mää olisinkin kova reissuaja niin käänteisesti ihmiset löytäisivät valitettavaa myös siitä. Kannattaa asennoitua ettei kaikki tee asioita siten miten itse tekee. 🙂
Anonyymi
Olen pahoillani, jos kysymyksestäni sai sen kuvan, että leimaan sinut huonoksi ihmiseksi, se ei ollut tarkoitus. Enkä en osannut olla niin "korrekti", kun halusin. Lähinnähän tuossa oli tarkoitus kysellä sinun mielipidettäsi, koska ajattelin, että ymmärtäisin siten paremmin kantasi. Tällaiselle intohimoiselle reissaajalle kun tosiaan tuollainen ratkaisu saattaa nimenomaan tuntua piittaamattomuudelta ympäröivää maailmaa kohtaan, niin kuin toinen anonyymi asian ilmaisi. Mielestäni keskustelu aina avartaa molempien osapuolten ymmärtämystä, mutta ehkäpä tällainen blogiympäristö ei ole sille hedelmällistä, koska kommentti on helppo tulkita "piikittelynä" 😉 Tiedostan kyllä, että ihmiset ovat erilaisia ja yksi syy blogisi lukemiseen onkin, että elämäsi ja kiinnostuksenkohteesi ovat niin erilaisia kuin omani, joten se herättää mielenkiintoa – enkä nyt tarkoita negatiivisessa mielessä 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No hyvä sitten jos se ei ollut tarkoituksesi. Tämä blogiympäristö on kyllä mennyt sellaiseksi ettei aina oikein osaa sanoa millä ajatuskannalla toinen sen kommenttinsa kirjoittaa. Ja kun niin paljon kuitenkin kuulen valitusta KAIKKEEN mitä minä suvaitsenkin tehdä.
Mutta sepä tuossa onkin, että kun sä oot intohimoinen reissaaja niin tottakai varmaan ihmettelet että kun on tällaisia jotka viihtyvät ihan kotosalla tai noin. En mä oo piittaamaton ympäröivästä maailmasta mutta en vain koe että just mun pitää lähteä reissaamaan. En vain koe omaksi jutukseni ja ei, ei tuolla ylipainollakaan ole vaikutusta. En mä oo nuorempankaaan kiinnostunut.
Nyt asiasta voi keskustellakin. 🙂
Anonyymi
Mistä tiedät ettet ole intohimoinen reissaaja jos et ole reissannut? Ajattele millaisia elämyksiä saat maailmalla kun sanoit, että osaat nauttia ja iloita pienestä!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä sen vaan tietää. 🙂
Anonyymi
Matkustaminenhan se vasta onkin piittaamattomuutta ympäristöä kohtaan – se nimittäin pilaa ja saastuttaa monilla tavoilla ympäristöä (varsinkin lentäminen!). Hyvä Pipsa, että välität ympäristöstäsi ja jätät ulkomaanmatkustelut väliin!
Symppisblogi! (:
Anonyymi
Mun on pakko sanoo tähän matkustelu juttuun yks jutska, vaikka en voi olla varma että sua tää edes liikuttaa, Mutta mä olen itse matkustellut jonkin verran nuorena ja nyt matkustelussa oli joku 6 vuoden tauko. Olen sinä aikana kerännyt vararengasta mahani ympärille, uskon että olen sinun kanssasi saman kokoinen, Nyt viime syksynä tuli sitten ulkomaan matkan aika ja ihan kauhuissani mietin mahdunko penkkiin ja saanko turvavyön kiinni. Lueskelin viikottain kymmeniä keskusteluja siitä minkä pituisia vyöt on ja penkit ja mittailin itseäni, Olin niin kauhuissani että matka ei kiinnostanut ollenkaan. Kun päästiin koneeseen niin olin yllättynyt kun vyö meni hyvin kiinni ja penkkiin mahduin hyvin. Ei mitään ongelmia. Ihan turhaan stressasin. Voin hyvin kuvitella että et vain pidä matkustelusta mutta jos olet yhtään samanlainen stressaaja kuin minä niin voin myös uskoa että ulkomaanmatka ei kiinnosta sen takia että mietit mahdutko penkkiin tai vyöhön. Mutta jos se on siitä kiinni niin älä murehdi vaan luota mun sanaan. Lensin viellä ryan airilla mikä on halpalento yhtiö. Ei tarvitse vastata tähän kommenttiin, eikä tarvitse julkaista tätä, tää viesti on ihan vaan sulle tarkotettu. Ja pakko vielä lisätä että en siis sano että uskon tämän olevan syy, mutta haluan jakaa kokemukseni. ps. oot upee mimmi!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kuten jo jossan kohdin sanoin, niin ylipaino ei oo missään vaiheessa ollut se syy miksen oo innostunut matkustamaan enkä oo tuollaisia vyöjuttujakaan stressannut.
Anonyymi
Okei, semmosta en ookkaan nähnyt. Ihailen kyllä sua ihan hirveesti. Kumpa itekkin voisin olla niin sinut itseni kanssa. Loistava asenne!
Anonyymi
Hei te himoreissaajat!
Oletteko ajatelleet, miten paljon kaikkea kivaa TE menetätte, kun olette jatkuvasti jossain ulkomailla? Mikä siellä kotona ahdistaa, että kaikki lomat ja pitkät viikonloput on "ihan pakko" olla jossain muualla suorittamassa vapaa-aikaa? Onko elämä tosiaan mennyt siihen, että on "oikea ihminen" vain jos lentelee ympäri palloa keräämässä kuvia sosiaaliseen mediaan – mielellään sellaisissa paikoissa, joissa muut eivät ole vielä olleet? Miten se on keltään pois, että toiset nyt vaan viihtyvät enemmän kotona ja lähimatkailevat? Ei tarvitse vastata, mutta miettikää..Ja huomatkaa nyt herrantähden sekin, että kärjistin.. Itse viihdyn sekä kotona ja reissussa.
Marjukka
Älkää kärjistäkö… aniharvalla se on sitä, että kokoajan reissataan ympäriinsä, niinkuin pipsakin kärjistää. ("Liitää joka toinen hetki ulkomaille") Eämään mahtuu kyllä monenlaista mukavaa, sekä kotona oleilua että matkustamista.
Anonyymi
Emmä ainakaan koe, että toinen sulkee toista pois. Itse ainakin rakastan kotona oleilua, mutta myös lähimatkailua. Ja kerran pari vuodessa matkailen jonnekin kauemmaksikin. Enkä vaihtaisi mitään näistä pois! Olen sitä mieltä, että ei voi tietää jos ei kokeile.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Marjukka,
En mäkään muuten yleistä, mutta kyllähän noitakin on joiden pitää kokoajan olla reissussa mutta kyllä sen nyt jokainen tajuaa ettei niitä voi kaikista ihmisistä olettaa. 🙂
Mutta se on nyt tuo ja sama minulle, miten kukin aikansa viettää. Toiset tykkää matkailla useammin, toiset harvemmin ja toiset ei koskaan. Mua huvittaa oikeastaan tämä meikäläisen matkailun vähyydestä ihmettely. Eikö nyt siellä ruudun toisella puolella oteta huomioon että jokaiset tekee asiat niinkuin he tykkäävät? Se että joku tykkää reissata, niin ei tarkoita että joku muu tykkää. Mikä tässä yhtälössä nyt on niin vaikeasti ymmärrettävää?
Totta, ei voi tietää jos ei kokeile mutta ei siitä nyt isoa asiaa tarivtse blogissakaan tehdä. 🙂
Anonyymi
Eiköhän jo tullut selväksi että Pipsa ei tykkää matkustaa ja te muut tykkäätte. Tosin mun silmiin nämä tekstit ovat täynnä piilovittuilua. Ettekö te sitä paitsi huomaa miten itse jankutatte nyt tästä matkustelusta ja sen ihanuudesta vaikka asia on tullut selväksi jo monessa kohtaa. Kun Pipsaa joskus niin valitettiin jankuttajaksi niin taitaakin olla niin että jankuttajia ovat ihan muut kuin Pipsa. Tai ei ainakaan yksin. Tulee väkisinkin mielikuva että yritätte saada Pipsaa kääntämään tässä mielensä ja että kohta se varaakin jo matkaa ja saatte sitten taas tästä reissusta valittaa kun Pipsa ei tehnyt sitä ja tätä. Voisitte joskus katsoa peiliin!
Anonyymi
Minusta taas on jotenkin koomista, että joku käy jollain viikon pakettimatkalla ja kuvittelee nähneensä maailmaa. 😀
Marjukka
Oikeesti ei ole tarkotus piilovittuilla… Enemmänkin haluais ymmärtää ja kannustaakin. Kun Pipsa kuitenkin on tuollainen, joka tykkää ihmetellä ja ihastella kaikkea pientä kivaa ja kaunista, niin tuntuis et Pipsa sas paljon irti matkoista. Ja kun voi oikeastaan sanoa, ettei ole koskaan kokeillut, siis aikuisiällä, niin en ihan ymmärrä miksei kokeilis…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Marjukka,
No yritä nyt ymmärtää että kun mua ei vaan kiinnosta mitkään matkustelut. 🙂 Ihan turhaan käytät energiaasi ja aikaasi tuollaisen ihmettelyyn. Ne on näitä juttuja joita vain se henkilö (tässä tapauksessa minä) voi ymmärtää.
Marjukka
En mä sitä varmaan tuu koskaan ymmärtämään… Mut mä en tällä todellakaan tarkoita, et olisit sen takia jotenkin huonompi tai jotain… En vaan ymmärrä:)
Enkä mä tiedä tarviikokaan mun ymmärtää:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No pääasia on että itte ymmärtää ittees – ainakin suurimmanosan ajasta. 😉 Mut tuli vaan oikeasti sellainen fiilis että oon jotenkin huono ihminen kunnei mulla oo reissukärpäsenpuremaa. 🙂
Marjukka
No näinpä, siis ton ymmärtämisen kanssa. Ja siinäkin käy välillä niin, ettei ymmärrä itseäänkään:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Millainen maailma olisikaan jos ihmiset ymmärtäisivät toisiaan?
Anonyymi
Näiltä jankkaajilta toivois edes sen verran ymmärrystä, että jos ei kertakaikkiaan ymmärrä sitä, että joku tykkää toisenlaisesta elämäntyylistä, niin ymmärtäis poistua täältä jankuttamasta..ymmärsitkö?
tuula
Ja taas tässä yksi niin "peloton ja avoin" anonyymi, joka pelkää esittää mielipiteitään omalla nimellä. Niin paljon ei matkustelu ole tuonut rohkeutta,, että uskaltaisit piikitellä ihan omalla nimelläsi..
Anonyymi
Erittäin hyvin sanottu! Matkustaminen ei ole myöskään kerryttänyt noille valivalianoille suvaitsevaisuutta, joten sitä on turha matkustelun mukanaan tuomaksi hyväksi asiaksi nostaa. Huonot tavat seuraavat kantajaansa vaikka kipittäisi maailman ääriin. Kovasti, kovasti tsemppiä Pipsalle ja jälleen kerran suurkiitokset hyvin laaditusta postauksesta, jonka luomiseen on varmasti kulunut paljon aikaa ja vaivaa. -Jo aikaisemmin kommentoinut Posiposiano
Kilokiukuttelija
Phew, onpas porukat taas kriittisiä sun matkareissuistas.. Mitäpä se meiltä muilta on pois minne menet ja missä käyt ja kuinka kauan? Hienoa, jos oli hyvä reissu 🙂
Kysymys: kirjoitit tuossa sen hiustyypin esitelleen jotain SUORISTUSrautaa, jolla sitten laittoi kiharat? Epäloogisuus laitteen nimessä sikseen – oliko se hyvä (siis hinta-laatu suhteeltaan) mielestäsi?
Olen kasvattamassa hiuksia pidemmäksi ja luonnostaan tämä kuontalo on piikkisuora. Mietin, josko käyttäisin jotain kiharrinta, mutta olen vuosikymmenien aikana pudonnut kelkasta kokonaan: käytetäänkö nykyisin kiharoiden saamiseksi suoristusrautaa vai onkohan kihartimia olemassa ja onkohan niillä jotain eroa..?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No tosiasia on että ei se valittaminen maailmasta lopu. Aina löytyy valitettavaa jos niitä oikein haluaa etsiä. Se on kyllä energiaasyövää.
Tuon esittelijän raudasta merkistä en nyt muista mitään, mutta hinta taisi olla 200eur mutta sieltä ostettaessa 80eur. En nyt tiedä ostaisinko ihan tuolla hinnalla. KOska ei ne kiharat kovin kauaa mulla pysyneet. Siis kun esittelijä sanoi että ne pysyisivät ilman mitään lakkoja yms.
Onhan tuolla kaupassa suoritusrauhaa ja kiharrinta, mutta oon kyllä huono kertomaan noista kunnen niin harrasta. Mutta mulle on sanottu että suoritusraudallakin saa aikaiseksi kiharaa. En tiedä, en oo vielä omallani ehtinyt kokeilemaan.
Anonyymi
Voisitko seuraavissa videoissa käyttää jo muuta vaateetta kuin tuota potkupukua? Se on jo niin nähty.
Ja rintaliivejä puvun kanssa…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No jos mulla sattuu olemaan joku arkivaate päällä niin sitten, mutta muuten kotona tulee oltua oloasussa. Kantsii siis laittaa laput silmille jos alkaa asu puuduttamaan. 🙂 Tosin en tiennytkään että mun pitää vielä vaihdella vaatteitakin eri Porinoihin….
Anonyymi
mitä isäntä tuumasi siitä, että lähdit noin pitkälle matkalle ilman häntä? 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei mitään?
Anonyymi
Kyllä suoristuslaudalla saa hyvät kiharat, ei siis ole pakko olla kiharrinta. Itse tosin en osaa s-raudalla tehdä kiharoita, muut jotka ovat minulle tehneet ja lakkaa toki niin ovat pysyneet.
Anonyymi
Aika raskasta lukea tätä blogia, kun kaikki kommentit leimataan valitukseksi??
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No ei nyt kannata itteensä ottaa, mutta tätä blogia valitettavasti lukee jonkin verran sellaisiakin tyyppejä jotka eivät koskaan edes yritä kirjottaa asioita nätisti. Asiallista palautetta on aina kiva saada. Joskus tulee myös ymmärrettyä väärin ja sitä pitää jokaisen, myös minun, ymmärtää. Varsinkin kun ei voi nähdä toisen ilmeitä ja eleitä. Myönnän että oon heti karvat pystyssä kun tulee vähän tiukempisanainen kommentti blogiin. Asiat yleensä selvii muutaman kommentin vaihdolla.
Mitä tulee blogin raskaaseen lukemiseen, niin ihanaahan olisi kun edes yksi postaus meni niin ettei olisi mitään valitettavaa sanottavaa. Mä haluan et tää ois mukava blogi, kaikille. Mutta kun ilmeisesti muutama tyyppi on ottanu elämäntehtäväkseen kaikesta valittamisen yms. Luulisi jo heitäkin rasittavan kun aina pitää olla negatiivinen.
Anonyymi
Aika hyökkäävästi sä kuitenkin yleensä kommentoijille vastaat. Ymmärrän, että saat paljon varmaan paskojakin kommentteja, mutta niitä kun ei blogissa näe, niin sun käytökselle ei löydy myöskään mitään selventävää seikkaa. Jos kaikki paskakin olisi täällä esillä joka postauksessa, ymmärtäisi helpommin missä kohtaa sulla alkaa hermoa kiristää. Nyt ei voi tietää onko jostain asiasta tullut 50 dissauskommenttia mitä et ole päästänyt läpi ja kun yhden päästät samasta aiheesta, niin vastauksesi on todella tyly. -> Tylyä vastailua ei tällöin tajua että miksi on näin, kun ei tiedä taustaa että oletkin saanut samasta asiasta kommentteja jo yllinkyllin. Uskoisin kuitenkin suurimman osan kommentoijista olevan ihan hyvillämielin kommentoimassa. En ole koskaan yhdestäkään sellaisestakaan kommentista löytänyt riidanhaastamista tai sotimista tai valitusta, mihin olet kommentoinut jotain sanoen että eipäs nyt aleta haastaa riitaa. Voisiko olla, että sulla on tuntosarvet liian herkillä? Vai onko kyseessä nimenomaan tuo näkymättömien kommenttien tuoma asenne? Voisiko niiden näkymättömien kommenttien taakkaa keventää jos kaikki kommentit pääsisivät läpi? Tällöin joku muukin voisi niihin sanoa jotain etkä joudu kestämään kaikkea itse, ja toisaalta keskusteluista voisi tulla todella rönsyileviä ja hedelmällisiäkin, mitä joskus olivat blogin parhaimpina aikoina 🙂 Ei kommenttien valvomattomuuden tarvitse tarkoittaa sitä että blogin kommenttisivu täyttyisi v*ttuperkelesaatanoista. Ehkä moni jaksaisi kommentoida enemmänkin, jos tietäisi että kommentti varmasti näkyy blogissa. Itse en usein jaksa kommentoida, kun useamman tällaisen pidemmän kommenttini olet jostain syystä jättänyt julkaisematta, vaikka olen pyrkinyt niin asialliseen ilmaisuun kuin suinkin vain netissä pystyy.
Anonyymi
Saattaa tätä kommentointia vähän kärkevöittää sekin, että tunnut aika ailahtelevaiselta tai mielensämuuttajalta tms.
Pari esimerkkiä viime ajoilta:
– Olet vilukissa, tarvitset lämpimän onsien… Ei asuntonne olekaan kylmä, vaan voit oleilla hihattomissa mekoissa.
– Pukeudut mukavaan onsieen, etkä vaihda videoblogin takia vaatteita… Ostat juhlavan oloisia mekkoja ihan vain koti-/arkikäyttöön, koska niin saat arjestakin juhlan.
– Kyselet Tampereen vaatekaupoista, koska olet menossa shoppailemaan… Olitkin ostamassa vain korvallisia edellisten mentyä rikki.
– Haluat Tampereelle fanitapaamisen, kyselet kuka tulisi tapaamiseen ja minne… Menitkin Tampereella ihan vain ystävää ja kummipoikaa tapaamaan.
– Tampereen reissuun varaamasi aika riittää mielestäsi vaikka mihin (epäiltiin sen riittämistä siihen fanitapaamiseen)… Kiire tuli, eikä voinut käydä oikein missään, kun olikin talvi.
Voihan tämä tietenkin olla sitä, mitä pidät värikkyytenäsi. Joillekin se saattaa kuitenkin antaa väärän kuvan eli saa sinut näyttämään poukkoilijalta ja ennen kaikkea selittelijältä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Anonyymi klo 23.27,
No tässä sitä taas huomataan miten kommentteja voidaan lukea ihan väärin, kunnei näe niitä eleitä ja ilmeitä.
Paskoja kommentteja ette toki blogissa näe, koska sellaisia tänne en yksinkertaisesti päästä. Ne veisivät kaiken ilon koko blogista. Mä kyllä kestän ne mutta haluan säästää mukavat lukijat kaikelta tuolta kuralta.
Monien kyllä pitäisi jo tietää että tämä blogi saa aika paljon negatiivista kommentointia joten jos joskus satun olemaan äreänä jossakin, ei sitä kannata ottaa henkilökohtaisesti että juuri SINUUN olisin kiukkuinen. Mä vaan en ala peittelemään mitään tuntemuksiani. Olet ehkä huomannut ettei blogi ole mikään kiiltokuvaelämää kuvaava blogi. Että mä kyllä näytän tuohtumukseni vaikka aina on mahdollisuus että ymmärrän väärin mutta niitä voi toki täällä oikoa.
Tuntosarvet on välillä herkillä, mutta niiden on pakkokin olla.
Mä en todellakaan voi päästää kaikkia kommentteja läpi. Voiku vois joskus näyttää teille millaiseksi blogi sitten menisi jos näin tekisin. Ja sitä paitsi moni kommentoi tänne sellaisia henkilökohtaisiakin juttuja joiden en todellakaan halua leviävän. Että se kommenttihyväksyntä estää myös tällaista vahingollista tekstiä. Jos nyt tuoksi voi sanoa.
Blogissa on kyllä näkynyt kaikki kommentit, paitsi suoranaiset "suoksi suolle huora" jne. tyyppiset sekä liian henkilökohtaiset viestit. Mun on vaikea sanoa tuohon mitään, siis etten ole julkaissut kommenttejasi kunnen voi tietää mitä kommentteja tarkoitat. Ainakin kaikki roskakorissa olevat kommentit ovat sen tyylisiä etteivät kelpaa blogiin julkaistavaksi enkä oikein usko niiden olevan sinulta, tekstityyli erilainen.
Anonyymi klo 14.30,
Niin mä kyllä vaihtelen mieltäni aika nopsaan mutta mä oonkin nainen 😉
Mutta oikaisen pari juttua tuosta tekstistäsi.
Meidän kodin lämpö vaihtelee eikä suinkaan pysy samana kokoajan. Useinmiten täällä on viileintä iltapäivisin.
Silloin olen vilukissa, tai siis olin. Enkä mä suinkaan joka päivä ole hihattomissa mekoissa. Ja vaikka oonkin, niin löytyy multa neuletakkejakin. 🙂
Nuo vaihtelee niin päivän mukaan, toisena päivänä voi olla kylmä ja toisena ei vaikka ois hihaton mekko päällä. 🙂
Tampereen vaatekaupoista kyselin kyllä ihan muusta syystä kuin mennäkseni vaatteita ostamaan. Olisin halunnut käydä katsomassa millaisia vaatteita missäkin on. Ja ne korvaläpät mä keksein vasta jätskillä ollessa että voisi sellaisia yrittää etsiä.
Shoppailu ei siis ollut suinkaan päälimmäinen ajatukseni koko reissussa. Vaan nimenomaan menin sinne tapaamaan ystävääni ja kummipoikaani + siinä sivussa olisin halunnut pikaisesti tapailla lukijoita. Mutta koska se kellonaika oli vähän ongelmallinen niin eipä siitä mitään tullut. Pitää katsoa josko kesällä sitten paremmin.
Ja kyllähän mää kerkesin käymään ihan ITSELLENI riittävän monessa paikkaan vaikka kiire tulikin. 🙂
Niin että joo, poukkoilija olen kun yritän saada niin paljon tehtyä (esimerkiksi nyt tässä reissussa) ja selittelijä mä oon aina ollut, se on paheeni. En mä sillä mitään pahaa tarkoita, se vaan on osa mua. Ja se ilmeisesti sitten ärsyttää joitakin. 🙂
Anonyymi
Miksi sie Pipsa valehtelet? Jätät julkaisematta tosi paljon viestejä, jotka eivät ole huorittelua tai läskittelyä, eikä niissä ole mitään henkilökohtaisuuksiakaan. Yleensä ne ovat kysymyksiä, tai pohtivampia kommentteja sen hetkisestä keskustelusta. Yleensä sellaisia joihin ei voi vastata pelkkää jaadajaadaa.
Mutta tässäpä se helposti todistuu, kun tämäkään viesti ei päivänvaloa näe.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No anteeksi nyt vaan mutta mitään mä en ole valehdellut. Onhan tässä jo muutaman kerran tullut selväksi etten mä oo selvännäkijä jos jonkun kommentti jää bittiavaruuteen. Ihan sun vuoksesi tarkistin nin roskakorissa ei ole yhtäkään pohtivaa kommenttia, kysymyksiä tai muutakaan. Joskus kommentteja menee tuonne kun listaan jonkin lähettämän roskapostiksi juurikin tuollaisten huorittelu, läskittely ja tapa ittes viestien takia niin joskus ne "kunnolliset" viestit päätyvät tuonne kun aiemmin on lähetetty ikävämpiä viestiä. Niitä oon toki sitten nostanut sieltä kun olen huomannut, mutta nyt siellä ei ollut yhtäkään nättiä kommenttia.
Anonyymi
Ja paskanmarjat. Huorittele ja läskittettele en ikinä, sen verran tapoja on sentään. Silti, ihan säännöllisesti kaikki vähänkin syvällisemmät kysymykset jätät julkaisematta. On se kummallisen järjestelmällinen tuo bittiavaruus.
Ja kyllä, tietysti on vain ja ainoastaan sinun asiasi mitä julkaiset, eikä minun auta siihen vastaan pullikoida. Mutta se, millaiseksi poistolinjasi väität ei todellakaan ole totta.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En tarkoittanut että sä huorittelit ja läskittelisit mutta pointtini oli se että yleensä tuosta syystä jotkut asialliset kommentit voivat löytyä tuolta roskakorin puolelta jos siis on joskus tehnyt noin. No heitä nyt vaikka esimerkki mikä kommentti on jäänyt julkaisematta. Ja hei, ehkä kannattaa myös miettiä jonkinlaista nimimerkkiä, siten pystyy vähän paremmin tunnistamaan, se auttaa parempaan kirjoitteluun. Vaikkei se nimimerkki sun omaa henkilöllisyyttä tiettenkään paljasta. 🙂 Hassua miten voitkin olla noin varma totuudestasi. 🙂
Anonyymi
Oon eri kuin tuo aiempi kirjoittaja. Myös mun useampi kommentti on jääny julkaisematta (mielestäni syyttä) ja mietinkin nyt että katoaako sun blogin kommenteista normaalia suurempi määrä bittitaivaaseen? Kommentoin suht säännöllisesti myös muita blogeja ja niissä on tähän asti ainakin kommentit löytäneet perille.
Anonyymi
Täytyy kyllä omaa naamaa sen verran pelastaa, vaikka anonyymejä kaikki tässä ollaankin, että olen tuo ano 23:27, ja nuo muut on kirjoittanut joku muu 🙂
Kiitos pitkästä vastauksesta, pipsa 🙂
Anonyymi
Mä en ole tuo sama kommentoija jonka kommentteja jätetty julkaisematta, mutta esimerkiksi jokin aika sitten jätit julkaisematta minun kommenttini, jossa kritisoin sinua turhan läpinäkyvästä ja liiallisesta sponsorien kalastelusta blogiteksteissäsi. Mutta taisi olla taas bittiavaruus joka kritiikin nielaisi.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No mikäs paha se nyt on sponsoreita etsiä? Mä oon ennenkin törmännyt tähän paha paha sponsori juttuun. Musta on kiva kun blogista voi löytää jotain mutta toki toki, liika on aina liikaa eli tuota on osattava tehdä kohtuullisesti. Mun ainoa sponsorin ettiminen taisi olla siinä kysymysvastaus postauksessa jossa heitin että jos joku sponsoroi mulle matkan ni meen vaikka heti. Mutta kysymyskin oli esitetty että jos saisin matkan ilmaiseksi niin mihin menisin joten siitä se sponsorointi sana tuli. 🙂 Makuasiat on kyllä semmonen juttu ettei voi kieltää. Ite oon ottanu mielestänis sopivan sponsorointikuvion. EI tässä blogissa mielestäni liikaa noita ole. Olen nähnyt enemmisskin määrissä olevia blogeja. 🙂
Anonyymi
Ja taas kommenttini jätettiin julkaisematta 😀 Vai katosiko kenties bittiavaruuteen…? Ei ollut haukkumista eikä edes kritisointia. En ymmärrä. Ei ihan kauheasti tee mieli tänne enää kommentoida kun asiaansa ei kuitenkaan saa edes julki.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Voi kuule ku emmä voi sulle sun kommentikskaa muuttua 😀
(tarkistin niin ei oo mitään asiallista kommenttia jääny roskaposteihin)
Anonyymi
Aika jännää, että sulla katoaa noita kommentteja bittiavaruuteen! Onkohan se kuinka tavallista?
Anonyymi
Eikös se ole lähettäjän ongelma ja moka, jos kommentit katoaa matkalla?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä noita sattuu, onhan joskus omiakin kommentteja jäänyt tulematta. Ihmetellyt vaan kun joskus huomannut etten oo vastannut ja silti on muistikuva että justhan mää vastasin. Et kyllä sattuu, myös itelleni.
Ja en tiedä kenen moka on että kommentit katoaa. Eikai varsinaisesti kenenkään?
Anonyymi
Nyt asiasta kukkaruukkuun ja Tampereesta tissiliiveihin. Osaatkos Pipsa antaa vinkkiä Elomi-ostokseen: jos kokoni on Triumphin liiveissä 95D, niin onko Elomit samaa kaliiberia vai pitääkö ottaa esim. 95E? Jos sinulla ei ole juuri Triumpheista kokemusta, kerro mitä vaan kokovertailuhuomioita, valitsetko isommat/pienemmät Elomit muihin käyttämiisi kokoihin verrattuna. En millään jaksaiai vaihto/palautusrumbaa vaan heti sopivan kokoiset. Etukäteen kiitos ja kissoille terveiset.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No mä en koskaan ole tainnut Triumphin liivejä kokeilla joten en tiedä millaiset koot noissa on. Mutta munhan rintsikkakoko pieneni – vaiko isoni? En osaa oikein sanoa kun siis mullahan ympärysmitta pieneni reippaasti kun taas kuppikoko suureni. Mä pidin aiemmin 105E-G kokoisia liivejä mutta Elomin kanssa sopiva on siinä 90-95HH-J. Kannattaa ehkä kysellä suoraan Lumingerielta jos sieltä olet ajatuksissasi tilailla. Siellä osataan ehkä hitusen paremmin sanoa mikä olisi passelimpi koko.
Anonyymi
Katsoin tämän pitkän videon. Samalla tein kahvakuulatreenin. Kun tekee kaksi asiaa yhtä aikaa, niin eipä mene aikaa hukkaan 🙂 Vink vink muillekin joita pitkät videopostaukset"kiusaavat". Siitä vaan jumppamattoa esiin ja samalla vatsalihakset naukumaan kun katselee Pipsan terveisiä 🙂
Iloa jokaisen kevääseen 🙂
Terv.nimim."olympialaisia katsellessa pääsee itsekin jumpatessa huippukuntoon" 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Onpas hauska hetki kuunnella Porinoita. 🙂
Anonyymi
Eikö ihminen saa kirjoitella ja vastailla omassa blogissa kuinka haluaa…? Minusta Pipsan oma valinta millaisella linjalla blogia vie ja mitä julkaisee…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No näinhän se on ja vaikka kuinka tekis toisin, niin aina jonkun varpaille astuu. 🙂
Anonyymi
Jaksaa kyllä ihmetyttää, että osa lukijoista yrittää edelleen tehdä toisen blogista oman tahtonsa mukaista 😀 Tehkää omasta blogistanne valittajat itsenne näköinen ja antakaa muiden tehdä juttuja omaan tyyliinsä… ja ennen kaikkea elää elämäänsä omaan tyyliinsä matkusteluineen kaikkineen.
Ja tärkein lopuksi, kiitos Pipsa taasen ihanasta postauksesta!!
– Tilda