Villakangastakki33.jpeg
Blogi

Punahilkkana just ennen lumen tuloa

* Kaataan kupposen täyteen kuumaa yrttiteetä, laittaa kuulokkeet korviin ja valitsee Youtubesta sopivan jouluisen laulun, sekä aloittaa blogin kirjoittamisen *

Jokos siellä aletaan kiiruhtamaan joulupuuhien kanssa? Mä oon tässä vetänyt ittestäni viimeisetkin rippeet ja mietin että sunnuntaista eteenpäin saan sitten lepuutella. Joulukalenterin teko on kyllä ollut mukavaa, mutta nyt kun olisi näitä lisähommiakin tehtävänä, niin alkaa tuntumaan rankalta. Mut ei, en valita, koska oon kuitenkin saanut tuoda luukuillani iloa kaikille – osalle vissii vähän närkästystäki. Yritetään silti muistaa se joulumieli eli iloa elämään. Rag’n’Bone Man – Human kappale onkin aika hyvä muistutus ihmisille. Älä syyllistä muita ongelmistasi. 

Mä oon täällä niin jouluisissa tunnelmissa, kun tuolla nurkassa kököttää vihdoinkin joulukuusi ja parhainta siinä on se, että Pirpana on jättänyt sen rauhaan! Tuota asiaa nimittäin jännitin todella paljon, koska ei ollut mitään takeita miten tämä maatuska kuuseen reagoisi. Viime vuodesta tiesin ettei kuusi kiinnostaisi cooneja. Oonkin saanut ihmettelyitä, että onnitteluita miten kilttejä kissoja meillä on kun jättävät kuusen rauhaan. Ja niin kai mulla sitten on. Kenties saavat virikkeitä monen monista leluistaan ja raapimispuistaan, etteivät siksi kuusesta ole kiinnostuneita, mutta tiedä sitten sitä oikeaa syytä. Löydettiin tosiaan viime viikonloppuna tää meidän kuusi ja kun sieltä muiden joukosta tämä löydettiin, niin oltiin heti että tää tulee meille. Vähän kyllä sisällä yllätyttiin tuosta kuusen tuuheudesta, kun siellä pihalla se ei näyttänyt ihan niin tuuhealta. Ollaankin naureskeltu että kuusessa on selkeet viittaukset meihin, jos sellaisia siis haluaa etsiä ja mehän haluttiin! Kuusi on yhtä pitkä kuin mieheni ja yhtä levee kuin minä. *nauraa* Eli siis selkeet viittaukset! 

Tehtiin tossa ekaa kertaa ikinä piparkakkutalo ja voi hitsit sen tekeminen oli hauskaa! Videoon voi klikata tästä, jos haluaa. Onneksi otin valmiit palat, niin ei haitannut että liimaukseen käytettiin iha kuumaliimaa – myöskin siitä syystä, ettei tätä taloa ole tarkoitus syödä. Isännän kanssa laitettiin sokerikuorrutteesta kunnon ”lumet” ja koristukset. Ja tiiättekö, mä oon aika ylpee tosta pirtistäni, et kenties joku vuosi voisi kokeilla ihan sen sokeriliiman kanssa, mut tänä vuonna meillä on toisia suunnitelmia talon varalle. Kiitoksia vaan kovasti hänelle, joka tästä piparkakkutalon tekemisestä vinkkasi täällä blogissa. Tuolla se nyt on tikashyllyssä yhdessä valotaulun kanssa.  

Tänään olisi tarkoitus mennä salillekin – siis pitkästä aikaa. Vähän silleen jännittää, kun ei nyt tiedä miten tuo kylki tai lapaluu siitä tykkää. Ei ole kuitenkaan kipuillut enää sillä tavoin kuin aiemmin, eli mulla on suuret odotukset. Samalla pääsen testaamaan uusia treenivaatteita, jeeeij! Esittelen ne täällä joskus myöhemmin. Odotan myös innolla ensi vuotta, koska oon tässä ajatellut ottaa takaisin remppapostaukset. Niiden tekoa on ollut vähän ikävä, joten uusi vuosi ja uudet rempat! Avaudun varmaan enemmän sitten ekassa postauksessa, mutta haluan nytkin jo sanoa, että syy rempan tauolle oli siinä, etten enää jaksanut kuunnella niitä kamalia maanrakoon tallaajia. Onneksi nyt on modet, joten uskon ja toivon, että saan nyt edetä remppani kanssa omalla vauhdilla, ilman näiden tallaajien yrityksiä lytätä alas. Melkein onnistuikin, mutta vain hetkeksi. Mä nousin uudelleen, ja uudelleen. 

Takki – Ellos / Mekko – Lost Ink Plus, Zalando / Legginssit – Ellos* / Nilkkurit – Rieker, Ratsula
Kaulahuivi – Ratsula / Laukku – YSL

Tässä onkin kunnon punahilkan asu – punaista punaisen kanssa. Oon myöskin pohtinut, että näyttääkö hyvältä jos alla oleva vaate, esimerkiksi tämä mekko, on takkia pidempi. Ainakin avoimen takin kanssa se ei vaikuta hassummalta, mutta kiinni laitettuna vähän jakaa mielipidettäni. Kuvattiin tämä asu juuri ennenkuin maa sai lumipeitteen. Mekko onkin ollut ahkerassa käytössä, koska on osottautunut todella ihanaksi. Oon myös huomannut suosineeni viime aikoina tätä punaista villasekoitetakkia* ja luulen tietäväni syyn. Se on tuo punainen väri. Muutenkin olen yrittänyt pukeutua värikkäämmin näin talven keskellä, koska oon huomannut että se piristää mieltä. Suosittelen kokeilemaan, josko vaikka omakin mieli siinä vähän piristyisi.

HUOM! * -merkatut ovat mainoslinkkejä!

19 kommenttia

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Joo pienenä äiti teki mulle aaltopahvista valaistun "piparkakkutalon" ja se oli hieno. Ympärillä pupuja, kuusia, aitaa ja paljon pumpulilunta. Siit tuli kuvakin muistoksi 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, kuulemma voi. Mulle tuli tossa joku aika istten facessa joku linkki vastaan ja kävin katsomassa. Ehkä joskus teen semmosen. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Asu menee ehkäpä takki auki, muutoin on melkoinen maatuskavaikutelma. Takin väri on kuitenkin kiva. Eikös sinulla ollut joku pidempi harmaa villakangastakki?

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Nooo, mut enkös mää vähän semmonen maatuska oo 😀 Ja joo, olihan mulla harmaa duffeli, mut myin sen pois.

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Jännä miten näyttää legginssit ihan paksuille sukkahousuille, mutta eipä niissä juurikaan noin käytännössä ole eroa!
    Olisiko tämä takki parempi housuasun kanssa? Tulee näin aika raskas vaikutelma alaosaan. Jotenkin vanhahtava, tämä asu ei kyllä ole ollenkaan nuoren aikuisen naisen pirtsakka tyyli!

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Kyllähän tuo Pipsan asuna on sieltä parhaasta päästä. Hyvä sopivankokoinen talvipalttoo ja mekko, tosi hyvä kombo. Takin pituus on niin pikkujuttu, pääasia että se mahtuu hyvin kiinni.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Se on kyl tosi, ettei legginssit juuri eroa – varsinkin jos ovat sellaiset kiiltäväpintaiset legginssit. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Kyselin jo aiemmin leggingsien perään.onko korkea vyötärö, kun tuotekuvassa näyttää niin matalalta? Saako udella mikä koko sulla on näistä? Ite kokoa 54 niin mietin, että oma koko vai isompi ois parempi, kun löytyy tuota perää. Nimimerkillä täydelliset leggarit haussa.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kyllä se korkeampi on kuin mitä tuossa kuvassa näkyy. 🙂 Mulla on näistä koko 50/52, vaikka normaalisti alaosien koot on 54-56. Nää on musta reilua mitoitusta.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *