Talvimaisema.jpeg
Blogi

Mustikan ja kardemumman makuinen perjantai

Olen tämän päivän (sekä seuraavien) työstänyt teille ihanille
lukijoilleni pitkää videoa, ettei ensi viikon joululomani kävisi
kamalaksi. Olen siis 24.-28.12. joululomalla – kommentteja julkaisen ja
sopivassa kohdin niihin myös vastailen. Ja voin luvata pi-iiiitkän
videon sillä jo tältä päivältä olen saanut aikaiseksi 75min videoa,
tosin se on leikkaamaton versio. Luvassa on siis pi-iiitkä video, joten
suosittelen katsomaan vaikka pätkissä. Tai ehkä mä leikkaan ne omiin
päiviin, ajastan vain – esimerkiksi perjantai julkaisuun keskiviikkona,
lauantai torstaina jne. Miten te tykkäisitte?

Pitäisi tehdä siskonmakkarakeittoa, mutta ei ole pakastevihanneksia – muutoin kyllä onnistuisi tekeminen. On nuo miehet niin onnettomia kun ne päästää yksin kauppaan – puolet jää sinne kauppaan. Ite oli ostanut nuo siskonmakkarat ja todennut, että teetkös vaimoke tästä keittoa. No, tekisinhän minä mutta kun…

 

Multa meinasi jäädä tämä vallan esittelemättä – mulla on ihan kamalan huono muisti nykyisin, että ihan hävettää. Unohdin yks kerta soittaa isälle, vaikka oltiin toisin sovittu. Pakko silti puolustautua, etten yleensä tuollaisia asioita unohda.

Hommasin Honkkarista (HongKong) tuollaisen kynätrion sekä Vallilan paperilehtiön. Ja kuten kuvasta voi jo huomata, niin tekaisin siitä blogimuistion. Ja sinne oon kirjotellut kaikenlaista ylös, kun pienikin hyvä idea tulee mieleen. Ja jotenkin kun kirjoitan paperille, tuntuu että saan tekstiin aidompaa tunnetta mukaan, ehkä siksi että se tuntuu kuin kirjottaisi ystävälle kirjettä. Tuossa yhdessä kohtaa näkyykin yksi asia mikä mun on jo hetken aikaa pitänyt esitellä, joten ehkä mä esittelen sen nyt viikonloppuna. Vihdoin ja viimein!

Mulla oli eilen fysioterapeutille aika ja siellähän se sitten selvisi, mikä tuossa pikkuvarpaan kohdassa oikein on. Luojan kiitos, että löytyi sille särylle syy eikä se muuten ollut rasitusmurtuma, vaan jokin poikkeama – en muista missä se fyssari sanoi sen olevan, luussa vai jossain muussa. Fyssari löysi sen jonkinlaisen ultraäänikoneen avulla, vaikka se ei ilmeisesti ollut mikään tavallinen ultraääni. En nyt osaa tätä varmaankaan kertoa oikein, mutta mitä isommille asteille se niitä lukemia laittoi, niin sitä lämpimämmäksi se kävi. Mikä oli tosi kiva, sillä mun jalat oli ihan jääkalikat.

Tuo poikkeama löytyi siinä lämpimämmässä asteikossa, ja se tuntui kuin joku ois iskenyt kuuman veitsen tuon pikkuvarpaan sivuun, ihan täsmälleen siihen kohtaan missä se kipupistekin on. Sitten vielä testattiin, et miten se reagoi viileämpiin lukemiin, eikä tullut mitään reaktiota. Ja ymmärsin, että se on hyvä, eli se poikkeama ei ole vielä mikään paha. Sain siihen sitten semmoset tyynyt mitkä pitää laittaa kenkiin, ja ne vie rasitusta pois siitä pikkuvarpaan luota. Fyssari myös tutki nilkat ja muutenkin nuo jalat, ja totesi ne hyväkuntoisiksi – samalla sain myös neuvon lähteä hakemaan tukisukkia tuon vasemman jalan turvotuksen takia.

Sitten kun lähdin pysäkille odottelemaan bussia, niin ihastelin kaunista lumista maisemaa ja kun kävelin BePopin läpi, niin mun harakka
nosti taas päätään kun oli niin hienot jouluvalot laitettu. Tykkään tuollaisista roikkuvista jouluvaloista, pitää ehkä hommata sellaiset ensi vuonna tuohon terassin aitaan. Mut on tuolla lumella vaan suuri vaikutus, kun muhun iski samantien semmonen joulufiilis ettei tosikaan. Harmi vaan, että tänään oli tuo lumi sitten sulanut mutta oon tässä katsellut säätiedotetta ja se lupailee pakkasta ja lunta ennen aattoa. Jeee!

Bongasin kaupasta tällaista Kolmen kaverin jäätelöä, ja siinä kylmäaltaalla kun hetken pohdiskelin, että mitähän makua sitten ostaisi – vaihtoehtoina oli mustikka&kardemumma, vaalea&tumma kahvijäätelö sekä vadelma&valkosuklaa. Itse päädyin tuohon ensimmäiseen, koska mielestäni kardemumma sopii jouluun. Tänään vasta maistelin tuota (juujuu, nimenomaan maistelin mutta kyllä mä sen syön, ellei mies ensin kerkeä) ja on kyllä todella hyvänmakuista, 5/5. Tuosta ensipurasusta tulee muuten video, jonka näette ensi viikolla. Oli pakko julkaista tämä kuva Sillasta, sen oli ihan pakko ängetä kuvaa kun yritin ottaa kuvia tuosta jäätelöpurkista. Linssilude!

Tämä kuva Siiristä (meidän kesken Smaug) sen peruselementissään. Sen lempipaikka tuntuu olevan tuo pöydän kulma. Jos siinä on jotain tavaraa, niin se tuijottaa lattialta vaativasti tai saattaa hypätä pöydälle puskemaan ja tuijottamaan tuota tavaramäärää kiukkuisesti. Sitten kun eräs (siis minä) ymmärrän ottaa tavarat pois, pääsee Siiri lepäilemään. Siirin on pakko olla siellä missä mekin, eli työhuoneessa – jommankumman pöydällä. Yleensä se suosii mun pöytääni. Musta Siiri muistuttaa tässä kuvassa nimenomaan sitä lohikäärme Smaugia – karvaisempana versiona vaan.

17 kommenttia

  • Unknown

    Unknown

    Voi ei noi miehet tajua aina, että se keiton hyvä maku vaatii myös ne vihannekset. Useimmille miehille varmaan riittäisi vaan peruna ja makkarat lihaliemessä 🙂

    Mä en kaipaa kotiin jouluvaloja, mutta kaupungilla näkee kyllä tyylikkäitä viritelmiä. Tuollaiset valkoiset valot eivät ärsytä yhtään, kun taas kaikki värikkäät valot joissain talojen ikkunoissa ja pihoissa vähän masentavat. Mutta onneks voi kääntää pään ja kävellä nopeesti ohi 😀 En vaan ole ikinä ymmärtänyt, miten punainen, sininen tai vihreä valo edes valaisee? Varsinkin sinisestä valosta mulle tulee mieleen vaan kalma ja kuolema, hrr 🙂

    Ite ostin KKJ:ltä aikoinaan tota vadelma-valkosuklaata, joka oli ihan mukiinmenevää, mutta mä kaipaisin ihan kokonaisia sattumia jäätelööni, kun taas tuossa oli enemmänkin vaan se maku. Täytyy kyllä ostaa tuo kahvinmakuinen jossain vaiheessa, kuulostaa mielenkiintoiselta.

    Piti googlettaa mikä on lohikäärme Smaug, kun en ole koskaan katsonut yhtäkään kokonaista Taru Sormusten Herrasta -elokuvaa, mutta kyllä Siiri on paljon suloisempi lohikäärme 😀
    Meidän Mirkku muistuttaa väritykseltään ja naamaltaan enempi Sillaa, paitsi lyhyemmällä karvalla. Mun mielestä se näyttää välillä ihan maki-apinalta niitten silmiensä kanssa, Silla näyttää kanssa vähän samalta kun se oikein toljottelee 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No kyllä tuo tajuaa mutta kuis nyt sitten kävi näin. 🙂 No eipä sitä keittoa olla vieläkään tehty eikä sitä nyt oikein kannata tehdä, kun kohta on joulu ja joulun ruuat. 🙂 Sen jälkeen sitten!

      En mäkään kotiin silleen kaipaa jouluvaloja, mutta nuo muutamat on olleet oikeastaan ihan piristävät. 🙂 Ja kaupungilla on kiva katsella muiden valvoja, mtuta en itsekään oikein ymmärrä niitä pornonpunaisia tai sinisiä valoja – vihreitä en juurikaan oo täällä nähny.

      Mä taas en kaipaa sattumia silleen. Eikä muuten jätski ollu miehen mieleen joten taidan saada syödä rauhassa, aivan kuten mangosorbetinkin – sekin löytyy pakkasesta. Saan nautiskella aina sillo tällö. Se on kivaa, kun tietää et kaapista löytyy jotan hyvää jos alkaa oikeen tekee mieli. 🙂 Ja nuo molemmat maut on semmosia, et niitä ei voi syödä puolta purkkia – ainakin mulle tulee huono olo jos syön liian paljon makeaa yhdeltä istumalta. Siks osaankin kai syödä pienissä erissä. 🙂

      Joo, se on se Smaug just. Siiri siis muistuttaa sitä tuolta naamasta ja silmistä. 🙂 Siiri tosin on kiltimpi versio. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Meillä on aina pakastimessa monta pussia sekavihanneksia, keittojuureksia, aurinkokasviksia, kasvissuikaleita, pinaattia ja muita vihannessekoituksia. Ei jää koskaan kokkaaminen niiden takia. Tietysti viidensadan litran pakastin on aika hulppea kahden ihmisen taloudessa…

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Ai meinaatko että kun teillä on pakastevihanneksia niin muillakin pitäis olla. MÄPÄS en käytä mitään kälysiä pakastevihanneksia, käytän vain tuoretta lälläslää!

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Meilläkin käytetään pääasiassa tuoreita vihanneksia, on useammin saatavilla kotimaisiakin kuin pakasteversioissa.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No, kaipa se on nyt vähän tuo ja sama – onko kaupan pakasteesta ostettuja vaiko omasta pakasteesta otettuja (sinne tuoreista tehtyjä) Jokainen tehköön tavallaan, ei oo tässäkään oikeaa tai väärää. 🙂

  • Tirli

    Tirli

    Jos videostasi tulee toooosi pitkä, niin ehkä se on hyvä laittaa pätkissä sitten. 🙂 Vaikka pitkistä videoista tykkäänkin, mutta kiva jos on monelle päivälle pätkä videota 🙂

    Todella hyvä tuo vihko, ei pääse blogipostaus ideat hukkumaan päästä kun kirjoitat ne ylös. Ihana vihko vielä, tykkään noista kelohonka jutuista.

    Mites tuollainen poikkeama jalassa, onko sille mitään hoitoa? Muutakin kun nuo kenkiin laitettavat tyynyt? Mulla kans nilkka joskus kiukuttelee, joku luupiikki siellä ja kyllä se sattuu kun oikein vihlasee. Ei nyt jalat lähde alta, mutta jaloissa oleva kipu ei ole mikään helppo juttu.

    Jouluvalot, ai että. Aina kun matkustan bussilla niin pää menee edes takaisin ihaillen ihmisten jouluvaloja. Jotenkin ne tuo ihanaa tunnelmaa sekä tietenkin ihanaa valoa tähän pimeään ja lumettomaan talveen. Nuo roikkuvat valot on aivan ihanat, voisin ihailla niitä koko päivä. Siis nuo valot tuossa kuvassasi 🙂 Täällä ei ole lunta, jäätä kyllä löytyy ja pirun liukasta sen takia. Ei tee mieli ulos mennä kun pelkää kaatumista 🙁

    Enpä ole tuollaista jäätelö huomannut. Pitää testata joku päivä. Maistuko kardemumma miten paljon tai mustikka? Ihanat kisut, ihana Silla joka änkee kuviin ja ihana Siiri 🙂

    tuleeko teille muuten joulukuusta? Varmaan ei pysyisi nättinä kissojen takia, mutta kysympä nyt kuitenkin. En muista oletko asiasta jo joskus maininnutkin. Mä laitoin tänään kuusen, pienen valkoisen muovikuusen. Oikealle kuuselle olen allerginen. Onhan toi pieni, mutta todella suloinen 🙂

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Mulla on aktiiviset ja leikkisät kissat, mutta ei ne kuuseen ole ikinä yrittäneet kiivetä. Alaoksilta toki pudottelevat koristeita, mutta sekin ratkeaa sillä että laittaa rikkoutumattomia koristeita alemmille oksille ja lasiset ym ylös. Kuusenhan voi myös halutessaan sitoa kattoon tai seinään varmistukseksi kiinni, jos pelkää että kissat kaataa sen. Tai sit vaan tarpeeksi tukeva kuusenjalka.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No näillä näkymin koko videointi on 128min mutta mä pätkin ne tosiaankin neljään eri päivään. 🙂 Yks kohtuulyhyt löytyy, mutta muut on semmosia päälle 25min. Joo, toi vihko auttaa kirjottelemaan ideat ylös ja tykkään tosta koosta, kun saatan joskus kirjottaa postauksen ensin paperille ja siitä lähteä sit mallentamaan tänne blogiin. 🙂 No ei siihen muuta hoitoa ollu ku kylmähoito, kipulääkettä ja sit nuo tyynyt kun menee ulos. Tai tyyny, en mä toiseen sitä tartte. 🙂 Ja se ei siis ollut paha koska näkyi vain niillä suuremmilla asteilla. Ja tuo tyyny auttaa siihen, että se poikkeama pääsee paranemaan. Oletko sä laittanut jouluvaloja kotiisi? Nuo roikkuvalot varmaan ostan ens vuodeks tonne terassinpuolelle, sinne ne ois ihanat. 🙂 No tuosta makujutusta on tulossa videoo, mutta voinkai tähänkin sanoa, eli se riippuu ottaako sitä kardemmmakohtaa, sittenhän se maistuu eniten. Mut jos otan molempia samanmäärän niin musta mustikka on dominantti. Silla änkee aina kuviin, jopa videolle. 🙂 Ei meille tule joulukuusta, se on meidän jouluun ihan turha kun ei ole niitä lapsia ja isoa kasaa lahjoja. Ja muutenkaan. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Joko olet joulusiivoukset ja joululeipomiset tehnyt? Kissataloudessa teillä ei varmaankaan voi olla kuusta? Kuinka pitkä joululoma sulla on?

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Onhan ne aikalailla jo tehty. 🙂 Juu, ei ole kuusta. No 29.12. palaan töihin.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Kyllä kissataloudessa voi olla kuusi. Meillä on kolme kissaa ja kuusi saa olla aika rauhassa, joskus ottavat koristeita alaoksilta. Meillä on aina ollut kissoja ja muistaakseni vain yksi on kiivennyt kuuseen joskus vuosia sitten.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *