Maalaistyttö Helsingissä – Esplanadilla
Saavuttiin Suomenlinnasta takaisin kauppatorille ja kierreltiin siinä kaikessa rauhassa kojuja läpitse. Aika paljon oli sellaista krääsää mitä ei ihan suomalaisena tee mieli ostaa, mutta ulkomaalainen turisti varmastikin. Sitten koin hämmennyksen hetken kun torilla kaupiteltiin marjoja todella halpaan hintaan – oliko joku pensasmustikkarasia 2€! Tähän aikaan vuodesta vaikka jotenkin odottelinkin että noita marjoja voisi olla jo saatavilla. Hieman teki mieli ostaa mutta jätin kuitenkin ostamatta. Toisen hauskan huomion tein ns. vanhanaikaisessa torimyynnissä eli siellä torikauppias kailotti kovaan ääneen että täältä mansikoita, vadelmia, mustikoita jne. Ei ainakaan Porissa tuota kailotusmainostusta tehdä, tai en ole ainakaan silloin ollut paikalla jos onkin tehty.
Saavuttiin Havis Amandan luokse josta Viki tiesi kertoa että sitä pidettiin aikoinaan säädyttömänä ja voin tämän kyllä uskoa mikäli muistini historian tunneilta on oikeaa. Silloinhan oltiin niin vanhoollisia. Nykypäiväänhän tuo patsas sen sijaan sopii. Tiesittekö muuten että Havis Amanda on sekoitus ruotsia (hav) ja latinaa (amanda) – nimi onkin suomennettuna ”Meren rakastettu”.
Viki sai sitten idean että täytyyhän musta ottaa suhtkoht samanlainen
poseeraus Amandan kanssa. Mitä sanotte, eikös ookki just eikä melkee
samanlainen? Yhtä viehkeä katse olan yli. Heh, eipäs nyt sentään mutta
hyvä yritys ja kuvatessa oli hauskaa.
Bloggaaja vauhdissa. (tämän kuvan yläpuolella oleva kuva on se jonka tämän kuvan aikana kuvasin)
Jatkoimme matkaa eteenpäin kauniiseen Esplanadin puistoon joka Vikin kertoman mukaan ollut kovin pahamaineista aluetta. Tässä lainaus Vikin postauksen tekstistä: ” Tämähän oli aikoinaan paikka, jossa kunniallinen nainen ei voinut
liikkua ilman turvallista miesseuraa ilta-aikaan, nurkissa kun pyöri
kännisiä opiskelijoita ja huonomaineisia naisia. Nämä kaksi ryhmää
kuuluivat tiiviisti yhteen, ja olipa ylioppilailla tapana mennä tentin
jälkeen bordelliin juhlimaan. Joskus siellä syntyi kränää, ja
toivottavasti en nyt kovasti valehtele, jos väitän että Snellmanin pojat
olivat erityisen tunnettuja tavastaan rähinöidä bordelleissa. Ehkäpä
nykyajan tenttikaljaperinne on parempi ratkaisu. ” No paha tai ei, mutta kaunis paikka se kyllä oli. Ainakin tämän reissun aikana.
Taas niitä kukkia ja minkä värisiä. Tykkään! Bongasimme siis kukkia Vikin kanssa kun molemmat niin tykkäämme niistä ja toisaalta, kukapa nyt ei kiinnittäisi huomiota nätteihin kukkaistutuksiin?
Siirryimme pohjoisesplanadin puolelle koska sitä kävelemällä tulisimme kohtaamaan liikkeet, joissa halusin käydä. Itse siinä ihastelin noita rakennuksia ja niiden hauskannäköisiä julkisivuja. Tuo torni ja sen kaaremuus näyttää hauskalta. On varmasti sisältäkin kivanmallinen ja tuollaisessa olisikin hauska asua. Onneks mulla on kotona erkkeri-ikkuna joka tuo pienesti samaa effektiä. Sitten yhtäkkiä tipahdin haaveistani kun bongasin sen mitä varten Espalle piti päästä. Matkani toinen tarkoitus. FURLA.
Siinä se nyt sitten vihdoinkin oli. Piti tietenkin ihan alkajaisiksi ihastella liikkeen ikkunoiden kauniit somistukset ja esillelaitot. Paljon kaikkia ihania herkullisen värisiä laukkuja. Pakko myöntää mutta mua vähän jänskätti mennä tuonne sisään, tosin se katosi samantien kun mukava myyjätär tuli palvelemaan. Tykkään liikkeistä joissa saa palvelua vaikkakin liian aggressiivinen tuotteiden tarjonta saa vain ahdistumaan, mutta täällä osattiin tehdä se todella hienosti. Itse tosiaan selvensin samantien mitä halusin ja minulle tuottiin tuotteet joita siinä sitten hetken näpräsin.
Napsaisin siinä odotellessani muutamat kuvat liikkeen ihanista uutuuksista. Katselin Furla Alice crossbody laukkua mutta siinä oli liian lyhyt hihna, väärä väri eikä sinne muistaakseni mahtunut kunnolla tuo Olympuksen minijärkkäri. Muutama muukin kiva oli mutta väärässä värissä vaikka lopulta mä sitten löysin sen ihanan laukun ja siihen sopivan lompakon sekä laukkukorun. (linkin koru ei oo täysin samanvärinen mutta samanmallinen kuitenkin) Aion joskus myöhemmin tilata itselleni tämän laukkukorun. Tuonne liikkeeseen kun astuin, niin mulle tuli heti sellainen olo että: ”Shut up and take my money!” sillä nuo laukut oli niin ihania ja se laadukkaan nahan tuoksu, wow.
Ja tässä näette onnellisen shoppailijan, tuli ostettua melkolailla ne mitä olin ajatellutkin ja myöhemmin vielä tilasin yhden Furlan laukun netin kautta koska liikkeessä ei ollut juuri sitä väriä jonka halusin. Nyt odottelen innolla sen saapumista Suomeen.
Seuraavaksi suuntasimme Akateemiseen kirjakauppaan toiveissa löytää kirjepaperia vaan eipä mistään hyllystä näkynyt sellaisia löytyvän. Sitten alkoi tuntumaan kaikki tuo shoppailu eli pieni väsähtäminen iski. Viki ehdottikin että menisimme Cafe Argosiin hakemaan kahvia ja jotain pientä purtavaa.
Itseäni ei kahvi juurikaan kiinnostanut joten nappasin itselleni tällaisen Mango-Appelsiini-Passion smoothien joka toimi oikein hyvin kun sellainen on listattuna vaihtoehdoksi välipalalle. Normaalisti ottaisin ”kovaa kuin elämä” jälkiuunipalaleipää. Smoothien lisäksi hörpein ostamaani lähdevettä ja tunsin miten piristyin.Väsähtäminen taisi olla pientä nestevajausta ja nälkää, kun se piristys tapahtui niin nopeasti. Höpöttelimme samalla Vikin kanssa niitä näitä kun nautiskeltiin noita välipalojamme. Ja ups, yhtäkkiä oli tunti kadonnut ja tuli vähän kiire ehtiä tekemään vaikka ja mitä. Tänä hetkenä tajusin että olin polttanut päänahkani.
Pienen tankkauksen jälkeen jaksoin taas painella menemään energisenä itsenäni. Stockmannilta käytiin katsomassa sitä laukkuosastoa ja olikin iha hyvä etten laskenut ostoksiani sen osaston varaan sillä en löytänyt sieltä mitään mielenkiintoista, edes Furlalta. Tuon jälkeen painelimmekin pihalle jossa piti tietenkin turinstin lailla napsia muutamat maisemakuvat. Mä muuten niin tykkään noista vanhantyylisistä rakennuksista. Ja se kai on osa sitä Helsingin viehätystä. Seuraavaksi alettiin etsimään oikeaa ratikkapysäkkiä koska halutttiin mennä kiertämään 2 linjan reittiä.
Sieltä se ratikkalinja saapui ja lähdettiin kiertelemään melko pitkääkin reittiä. Mut tulipahan nähtyä kaikenlaisia paikkoja joita muistaakseni videolla taitaakin näkyä, ainakin joitakin. Näin muistaakseni Kaivopuistonkin ihan siitä vierestä ja sillä hetkellä kun sen näin, niin muistin että sekin olisi ollut kiva nähdä kunnolla. No ensi kerralla sitten. Se oli todella hauskaa ja nautein tuosta ajelusta vaikka se olikin viimeisimpiä touhujamme kun kello alkoi käydä ja oli parasta alkaa lähentyä lähemmäs Kampin keskusta.
Ehdittiin me käymään vielä Sokoksella pyörähtämässä ja Viki innostuikin sovittelemaan muutamaa vaatetta. Itse katselin vain vierestä vaikka yritin sieltä katsoa kahta Zizzin mekkoa jotka olin Sokoksen nettisivuilla nähnyt, mutta niitä ei löytynyt joten en ostanut mitään. Tässä vaiheessa alko tuntumaan että jalat sanoo kohta sopimuksensa irti.
Viimeinen vilkaisu ympärille.
Pyörähdettiin siinä viimeisen tunnin aikana Kampin liikkeissä ja samalla löysin tuliaiset miehelleni että myöskin kissoille. Postikorttia en muistanut postittaa itselleni mutta eipä se iso menetys ollut. Ehdittiin käymään muutamissa liikkeeissä pyörähtämässä kun sain yhtäkkiä kauhean energiaspurtin – kävimme myös Guessin liikkeessä jossa ihastelin niiden laukkuja sekä Iittalan liikkeessä ihastelin niitä pieniä Tuikkuja.
Odoteltiin bussiani ja höpöteltiin Vikin kanssa viimeiset höpinät ennen bussin saapumista. Samalla jo puhuttiin mahdollisesta uudesta reissusta – täytyy alkaa sillä silmällä katsella kesäloman ajankohtaa että menisi yksiin Vikin lomien kanssa.
Vihdoinkin se Onnibussi saapui ja pääsin ottamaan hyvän asennon melko tyhjästä bussista. Pakko silti kiittää siitä että siellä on ilmainen WiFi sekä latauspistokkeet. Alkoi akku olemaan melko finito. Kuin myös puhelimen omistajakin mutta pysyin koko matkan hereillä puhelinta räpläten. Klo 1.00 oltiin Porissa ja siellä rakas mieheni odottikin minua. Laskin että olin hereillä 22h tuon vuorokauden aikana, joten kyllä uni maittoi.
Ja tähän loppuun sopivasti lyhyt videopätkä reissusta.
Kuvat: Piia Viena & Viki
48 kommenttia
Universalis
Ihana tarina ja jälleen upeita kuvia! 🙂 Ootan innolla millasia ostoksia teit!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. Oli kyl kiva reissu. 🙂
Anonyymi
Oletko kuinka monta kertaa aikaisemmin käynyt Helsingissä? Mihin paikkoihin olet silloin tutustunut? Oliko ratikka-ajelu nyt ihan eka?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Siis pari kertaa oon ollut joista toisella kertaa olin kans päivän verran mut silloin ei ollut aikaa mihinkään ihmeellisiin katseluihin. Eli tää oli eka kerta kun oikein katselin paikkoja kaikessa rauhassa. Ja ratikka-ajelu oli eka, metrolla oon mennyt aiemminkin. 🙂
Anonyymi
Olit 22 t hereillä vuorokauden aikana? Laskitko ihan oikein?
Anonyymi
Tarkoittaa varmaan 22 h yhtäsoittoa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, olin yhtäsoittoa hereillä 22h. Eli perjantaina aamulla heräsin klo 4.55 (ihan tarkalleen) ja menin nukkumaan perjantaina yöllä klo 3.00. Niin laskelman mukaan siitä tulee 22h. 🙂
sari
Tosi kiva reissukertomus. Luin niin innolla, että samalla ruokaa syödessä puraisin etuhampaat täysillä haarukkaan. Auts! Onneksi ei paikat hajonneet. 😀 Hauska tuo ajatus, että lähettäisi itselle postikortin. Enpä ole tullut ajatelleeksi, olen vaan ostanut reissuilta kortteja itselle, mutten postittanut.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ohoh, onneksi ei hampaat hajonneet – ois tullu kallis paukku. 🙂 No mä oon tommonen et tykkäilen lähetellä kortteja. Lähetinhän mä Norjastakin, ja oon lähettänyt Tampereeltakin. Jää muisto. Hieman kyl harmitti ettei tuolta muistanut lähettää mut jäihän mulle tänne blogiin tuo kertomus ja sitten kasapäin kuvia. 🙂 Sekä tietty ihanat ostokset joita katsomalla ja käyttämällä muistaa. 🙂
Anonyymi
Iittalan Kivet on kyllä ihania, jos niitä tarkoitit!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, niitä tarkoitin. Kyllä mä sellaisia vielä käyn ostamassa kunhan pääsen selvyyteen itseni kanssa minkä väriset. 🙂
Anonyymi
Kyselit etukäteen vinkkejä ruokailupaikaksi, missä kävitte? Kuvasitko presidentinlinnaa tai eduskuntataloa?
Viktoria
Presidentinlinnaa ei erikseen käyty pällistelemässä, vaikka se saattaa näkyä taustalla osassa kuvista. Eduskuntatalon ohi ei valitettavasti ajeltu ollenkaan. Luulin että tuo ratikkareissumme kulkisi sen ohitse, mutta se kulki Mannerheimintietä pitkin vaan pätkän (näimme ainakin Oopperan ja raitiovaunuvarikon), mutta kääntyi sitten toiselle kadulle. Jäimme pois Kampin metroaseman "vanhalla puolella".
Eduskuntatalo pitääkin lisätä ensi reissun ohjelmaan, jos vaikka pääsisi sisällekin. Kävin pari vuotta sitten, ja oli se hieno paikka… vaikka en päässyt ajelemaan pater noster -hissillä 🙂
Anonyymi
Joo reitti on muuttunut, mutta ei se ennenkään mennyt varsinaisesti ohi. Lähempää toki. Sisään pääsee täysistuntopäivinä parvelle. Nythän se on remontissa eikö olekin. Istunnot pidetään Sibeliusakatemialla vai muistanko ihan väärin!?
Anonyymi
Eduskuntatalo on remontissa…. 😉
Viktoria
No höh, eipä sitten tänä vuonna sinne… 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No tekstissä on selvästi kerrottu missä käytiin syömässä eli ostettiin piknikeväät Suomenlinnaa varten jossa sitten syötiin ne. Eväät on kuvattu edellisessä osassa. Tässä välipalana on smoothie ja mitään muuta me ei sitten syötykään. Eipäs kun antoihan Viki mulle banaanin!
En kuvannut presidentinlinnaa tai eduskuntataloa, joskus toiste sitten. 🙂
Anonyymi
Kivoja nama Helsinki-postaukset ja odotan innolla huomista myos! 🙂 Viimeksi kavin itse Helsingissa joulun aikoihin ja ikava takaisin on todella kova! Me kaytiin silloin myos Suomenlinnassa, olipa hyinen reissu! 😀 Mutta suosittelen silti, se hiljainen saari oli kivaa kierreltavaa ja katseltavaa.
-KKat
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, mä suosittelen että kun sinne Suomenlinnaan menee niin ottaa reippaasti vaatetta päälle – ellei ulkona oo semmonen 25 astetta lämmintä. Tuolloin taisi olla joku max 10 astetta, niin oli aina välillä kun tuuli, niin tuon takkini kanssa vilponen. Aurinkoisella kelillä se on lämmin ja sopivakin mutta kun siihen vielä hyinen tuuli ni ei ookkaa niin lämmin 🙂
Anonyymi
Tää blogi on muuttunut jotenkin elämäntaparemontin myötä. En osaa sanoa miten, mutta jotenkin raikkaammaksi!? Oikeasti pirteämmäksi. Mene ja tiedä onko sattumaa vai liittyykö remonttiin? Mitä mieltä itse olet?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ai, en mä oo sillee kiinnittänyt huomiota ku mie meen niinku mie meen. Kivahan se jos oon pirteämmäksi muuttunut, noin niinku lukijan näkökulmasta. Jeij sille!
Suffeli
Teillä on ollut selkeästi kiva reissu:) Kiva lukea näitä sun postauksia! Kampin bussiasema tuo hirvittävän paljon muistoja mieleen sillä kun asuimme Helsingissä niin mun pojat liikkuivat säännöllisesti Porin ja Helsingin väliä joten useat kerrat on tuolla odoteltu, oltu haikeina puoleen ja toiseen ja vilkuteltu:) Ja me siis asuimme tuossa Kampin liikekskuksen takana eli ei ollut pitkä matka bussille. Stockallekin vaan sellaiset 100 metriä…Bussi on nyt sittemmin muuttunut lentokoneeksi…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No kyl, on ollu siis ihan upea reissu. Haluun pian takas! Kiva kun sulla muistoja Kampin asemasta. 🙂 Eikä ihmekään jos kerran on liikuttu puolin sun toisin. 🙂 Oli varmaan kivaa asua tuolla tavalla ihan keskustassa. 🙂
Anonyymi
Onhan tuo jotenkin suloista, mutta myös säälittävää, kun hehkutat noin paljon yhdestä Helsingin reissusta. Kolme postausta yhdestä matkasta, joita monet muut tekevät jatkuvasti. Sinullakin olisi mahdollista tehdä koko ajan tuollaisia pieniä kaupunkireissuja, irtiottoja.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Pahoittelut että otin ilon irti noinkin kivasta asiasta, jonka itse koet säälittävänä. Suosittelen joskus kokeilemaan pienien asioiden iloitsemiella, voisit yllättyä. 🙂
Anonyymi
Mie taas oon sitä mieltä, että on tärkeetä osata nauttia pienistäkin iloista! Kaiken ei tarvii olla aina niin supererikoista että siitä vois nauttia. 🙂 Kivoja postauksia, Pipsa! 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Näin se on, musta se pienistä ja jopa arkisistakin asioista kun iloitsee niin päivätkin muuttuu aurinkoisimmiksi – jopa pilviselläkin kelillä. 🙂 Kannattaa kokeilla. 🙂
Anonyymi
Näin helsinkiläisenä on hassua, että joku hehkuttaa kaupunkia noin. Toisaalta, onhan tämä pääkaupunki ja paljon sellaista nähtävää, mitä ei muualla ole.
Vaikka olen pitkään täällä asunut, nautin itsekin tietyistä asioista, mm. Suomenlinnasta ja Korkeasaaresta kesällä ja voisin itsekin jonkun verran niitä hehkuttaa.
Joten hyvä kun osaat ottaa ilon irti 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Voihan se olla vähän hassua sellaisen mielestä joka asuu Helsingissä ja näkee niitä paikkoja joka päivä. 🙂 Tosin mä kyllä hehkuttelen Porinkin tiettyjä paikkoja vaikka näen niitä aina, mut mä nyt oon vaan tämmönen. 🙂 Hehkuttelija. 😉
Korkeasaareen voisi yrittää mennä käymään ens kerralla. 🙂
Anonyymi
Nyt kun luin näitä Hesa postauksia, niin tuli mieleen, että sun tarvis tehdä miehesi kanssa Tallinnan reissu.
Siis Tallinna on kaunis ja pieni kaupunki. Hienot hotellit ei maksa maltaita esim Savoy Boutique.
Paljon kivoja liikkeitä ja ruokapaikkoja.
Paljon kuvattavaa kun pidät siitä, ja osaat ottaa hyviä kuvia. No tämmönen ehdotus vaan mutta luulen, että nauttisitte.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllähän me varmaan joskus mennään käymään. Tänä kesänä ei olla menossa minnekään ulkomaanreissulle kun on muutakin puuhasteltavaa. Katsellaan sitten joskus. 🙂
Anonyymi
Kävitkö ihan oikeasti tuollaisena Louis Vuittonilla?!?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kävin. Haittaakse?
Anonyymi
Miten sinne sitten pitäisi mennä?
Anonyymi
Varmaan aika erilainen asiakas mitä Luiskan liikkeessä kuunaan nähty!! :'D mut rohkee olit.
Anonyymi
Mitä rohkeaa siinä on? Se on kauppa. Sinne pääsee sisään kun menee aukioloaikaan ovelle..
Onneksi nykyään on päästy aika hyvin eroon "naamarajasta" palveluammateissa. Fiksu myyjä osaa olla tekemättä asiakkaan ulkonäön perusteella ennakko-oletuksia varallisuudesta tai ostoaikeista. Viimeksi Lontoon reissulla kävin pikkuputiikeissakin ihan arkilookissa (jonkun mielestä luultavasti täysin räjähtänyt) ja sain pyytämättä jopa vinkkejä lounaspaikoiksi hyvän palvelun lisäksi.
-AI
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, en tiennyt että kauppaan menemiseenkin tarvitaan rohkeutta mutta jos näin on, niin kyllä – olin äärimmäisen rohkea. 🙂 Eikä se ulkonäkö aina varallisuutta kerro. 🙂
Anonyymi
Hah, Louis Vuittonin liikkeessä käynti rohkeaa? Se on KAUPPA ja sen tarkoitus on myydä TAVARAA ja siellä työskentelee PALVELUAMMATISSA olevia ihmisiä. Ei sieltä Pipsaa tai ketään muuta asiallisesti käyttäytyvää ulos heitetä.
Näihin kommentteihin liittyen: itsekin joskus nuorempana ja huonoitsetuntoisempana vähän pelkäsin esim. Stockan laitettuja meikkimyyjiä. Sitten tajusin, että juuri minä olen se asiakas, joka myyjien palkan maksaa. Niin yksinkertaista se on.
J.B
Ei muuten ole mitään pelottavampaa kuin Stockmannin kosmetiikkamyyjät, varsinkin ne vähän vanhemmat rouvat! 😀 Kiva kuulla, etten ole ainoa, jota he pelottavat! 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä pelkään liian aggressiivia myyjiä, jotka tyrkyttää ja tyrkyttää. Mut onneks tämmösiä ei juurikaan oo tullu vastaan.
Anonyymi
Luiskan kauppa eroaa lähinnä siinä että muut asiakkaat ja myyjät katsonevat kulma kohollaan että miksi joku hakisi satojen tai tuhansien eurojen laukkua jos muuhun vaatetukseen ja olemukseen ei selvästi ole sijoitettu kymppejä enempää…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Aijaa? Kyllä siellä liikkeessä oli ihan tuulipukuunkin pukeutunut nainen joka osti laukun. Tämän muistan kun kans katselin sillä silmällä asiakkaiden vaatetusta. Tosin en usko olleeni kovin huonosti pukeutunut kun ihana mekkoni sai kehujakin. 🙂 Enkä myöskään huomannut itseäni palvelleella myyjättärellä mitään ilmettä joka olisi kertonut habitukseni olevan "vääränlainen". Ei siellä LV:lla tarvitse mikään parin tonnin jakkupuku olla päällä tai joku muu vastaava ihanan kallis vaatetus voidaksesi käydä ostoksilla. Tuollaiset ennakkokuvitelmat kannattaa pyyhkäistä maton alle. 🙂 Tai jos muiden asiakkaiden vaatetus ottaa kovasti päähän, niin ehkä ne ostokset kannattaa tehdä netissä.
Anonyymi
Siis sun mekkoa kehuttiin Luiskalla? 🙂
Anonyymi
Miksei vaan olisi kehuttu? Nätti kolttu noissa kuvissa ainakin on. Ei se luiska ole mikään maailman erikoisin paikka, samanlainen suomijuntti siellä on kassan takana kuin Sokoksella tai Tokmannilla. Luiskalla roippeet vaan maksavat vähän enemmän kuin perusmarketissa.
Anonyymi
Miksei? Onhan se nätti mekko. Myyjät on varmaan olleet iloisia, että liikkeessä asioi välillä muitakin kuin niitä jakkupuvussa kulkevia "omistan tämän kaupungin enkä voi hymyillä koska tulee ryppyjä" -rouvia.
-AI
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä, mekkoani kehuttiin Louis vuittonilla. 🙂 Kyseinen mekko on kerännyt kehuja myös muualla, enkä ihmettele sillä onhan se ihanan näköinen. 🙂
kauppaleikki
Nyt tuli sellainen olo että pitää myös tehdä kesäretki Helsinkiin 🙂 Ihana blogi!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tee ihmeessä. 🙂