Maalaistyttö Helsingissä – Suomenlinna
Hyppäsin klo 6.30 Porista Helsinkiin lähtevään Onnibussin kyytiin ja otin hyvän asennon tarkoituksena torkkua suurinosa matkasta mutta se osottautui hieman huonoksi kun kanssamatkustajat olivat itseäni pirteämpiä. Torkuin siinä sitten pieniä pätkiä koko matkan ajan ja tunsin virkistyneeni ihan pienesti ja se sai luvan riittää. Ja koko matkan ajan mulla soi korvassa Vicky Rostin menolippu kappale. ”Matkaan lähden, matkaan lähden…”
Klo 10.00 saavuimme Helsinkiin ja minä säntään etsimään vessaa jonka jälkeen alan laittamaan viestiä ystävälleni Vikille, että missä sää oot – mää oon täällä ulkona. Ja sieltä se Viki pian tulikin ja päästiin halailemaan. Olemme tunteneet jo muutaman vuoden mutta nyt sitten saatiin aikaiseksi nähdä, kun aikataulut sopi yksiin. Siinä sitten hetki pyörittiin ja mietittiin että mitäs ensimmäisiksi tehtäisiin.
Päädyttiin sitten alkajaisiksi menemään Lorellan liikkeeseen kun se siinä ihan lähellä oli ja olipas se iso liike. Varmaan isoin mitä oon ikinä nähnyt, missä siis myydään pluskokoja. Kaikenlaista valikoimaa oli mutta yksi, yksi tietty mekko oli ylitse muiden ja sen sitten nappasinkin mukaani – ja laahasin sitä käsivarrellani koko kaupassa pyörimisen ajan, ihan kuin joku voisi tulla ja napata aarteeni. Minä ja hömpät luuloni. Mut ette tiedäkkään, miten ihanaa oli huomata että kyseinen koko (2XL) meni tästä eräästä vaatemerkistä päälleni – on se vielä kurvit näyttävä mutta se ei haittaa koska mähän vaan tykkään.
Sitten haettiin mulle sellainen 8€ maksava päivälippu että pääsin liikkumaan
rajattomasti ratikalla, metrolla, bussilla ja Suomenlinnan lautalla (en
tiedä pääsisikö sillä johonkin muuhunkin) ja sen jälkeen suunnattiin kauppaan hakemaan piknikeväät. Ja sitten kun olimme menossa ratikkapysäkille odottamaan sopivaa linjaa joka veisi meidät lähemmäs satamaa, huomasimme hauskan rakennuksen jota Viki kutsui ”voipytyksi” eli Kampin kappelin. Olihan sinnekin pakko käydä piipahtamassa ja se olikin todella nätti paikka – pieni mutta nätti kappeli jonka katto oli hauskasti tehty. Itse kävin kysymässä mukavanoloiselta henkilökunnalta, saisiko siellä kuvata ja sainkin luvan, kunhan en käyttäisi salamaa. Oli kiva hiljentyä hetkeksi. Itseäni tuo ”voipytty” muistutti Nooan arkista.
Seuraavaksi hypättiinkin ratikkaan ja ajeltiin esimerkiksi Senaatintorin ja Suurkirkon ohitse, josta jäi harmittamaan etten saanut siitä mitään kuvaa/videoa. No ensi kerralla sitten. Se oli kuitenkin pienempi alue mitä alunperin ajattelin – kuvittelin sitä ihan va-aaaltavaksi paikaksi. Siis onhan se nytkin iso paikka mutta näin maalaisena kuvittelin sen pa-aaaljon isommaksi ja muutenkin, kuvat ei anna aina oikeanlaista käsitystä. Hypättiin (ei ihan kirjaimellisesti) lähellä Uspenskin katedraalia pois ratikasta ja pitihän tuo hieno rakennus ikuistaa. Mun isän puolen sukuhan on ollut, mitä luultavammin, ortodokseja. Siis silloin kauan kauan aikaa sitten kun sukunimemmekin oli ihan eri.
Sitten päästiin kauppatorin luokse josta Suomenlinnan lautta lähti, mutta me myöhästyttiin ihan muutamalla minuutilla joten jouduimme odottelemaan 16 minuutin ajan seuraavaa lauttaa mutta se aika meni nopeasti kun bloggaaja päästettiin vauhtiin.
No se bloggaaja vauhdissa eli videotallennetta tekemässä. Onneks moni muukin heilui siellä kameran ja videokameran kanssa, joten en erottunut suuremmin joukosta.
Aikamme kuluksi katseltiin myös kauppatorin muutamat kojut ja siellä oli yhdessä kojussa tuollaiset hauskat myssyt. Mä oisin ottanut heti tuon vasemmalla olevan kissan, mutta en sitten ottanut. Kummipoika kyllä kävi mielessä mutta en hänellekään ostanut mitään. Paljon tuollaista turisikrääsäähän siellä oli mutta toisaalta, jos olisin ulkomaalainen voisinkin olla enemmän innoissani niistä poron ja huskyn pehmoleluista.
Äkkiä se aika menikin ja Suomenlinnan lautta lähestyi laituria. Ja sitten pääsimme lauttaan jossa ihastelin morsiusparia jotka olivat ilmeisesti menossa Suomenlinnaan ottamaan hääkuvia. Tuli itsellekin siinä iloinen mieli kun näin tämän parin onnen. Lauttamatkan aikana en tehnyt mitään muuta kuin napsin kuvia linnuista.
Tulimme Suomenlinnaan melko nopeasti ja siellä huomasin että olin tehnyt hyvän valinnan ottaessani tuon uuden takkini mukaan. Se oli juuri passeli tähän säähän. Toinen vaihtoehtoni olisi ollut neuletakki mutta se ois ollut ihan liian vilpoinen. Kerrankin osasin valita oikein kun näin keväällä en aina osaa katsoa millainen takki on sopiva.
Otettiin Suomenlinnan kirkolla kuvat toisistamme, kun sieltä löytyi tuollaiset hauskat vanhoista tykeistä tehdyt patsaat sekä paksut ketjut joiden päälle uskalsin jopa minä istahtaa. Bongatkaa myös bloggaajan pakollinen väli tällaisilla matkoille eli videokamera. Kirkon juurelta löytyi laatta jossa luki Viena (näkyy videossa joka tulee huomisessa postauksessa) joka ilmeisesti oli laivan nimi, mutta olihan se pakko ikuistaa koska hei, mun sukunimeni!
Tuolta lähdettiin etsimään sopivaa kohtaa jossa voisimme järjestää piknikkimme. Olin itse ajatellut joskos jossain puistossa voisi olla mutta se oli täynnä hanhenkakkaa. Yöks! Onneksi paikka löytyi mutta jonkinmoisen kiertelyn ja kaartelen jälkeen.
Tällaiseen kohtaan päädyimme pistää pystyyn piknikkimme. Eikä yhtään harmittanut sillä maisemat oli mitä kivoimmat. Istuimme siis jonkinlaisessa laiturissa eväitämme syömässä ja se sijaitsi Suomenlinna Centerin vieressä. Kyllä kelpas!
Tällaisin eväin mentiin – Pensasmustikkaa, lähdevettä ja täytetty sämpylä. Vadelmat tosin on Vikin, mutta sain maistaa sieltä muutaman marjan. ^_^ Ja vaikka tuo näyttää melko vähäiseltä niin voin vakuuttaa, että kyllä tuosta täyteen tuli. Itsellekin jäi leivästä kämmenen kokoinen pala roskiin heitettäväksi kunnes…
… lähellemme saapui nälkänen Varpu Varpunen jolle aloin musertaa leivänkäntystäni palasia eikä mennyt kauaakaan kun paikalle saapui Lauri Lokki jolle heitin myöskin muutaman palasen, ja ilmeisesti Lauri mekkaloi sen verran äänekkäästi kun sitten paikalle pöllähti Seppo ja Severi Sinisorsat jotka napsivat leivänpaloja ihan kädestä. Lapsena aina ajattelin että se sattuisi mutta eihän todellakaan. Mä en voi olla antamatta leivänpaloja linnuille, varsinkaan jos noin läheistä tuttavuutta tekevät.
Tuolta siis näytti meidän eväspaikkamme.
Sitten jatkettiin raunioiden tutkiskelua. Kovin pitkälle ei voinut mennä kun olivat veden vallassa, kuten tuosta keskimmäisestä kuvastakin voi päätellä. Onneksi on valovoimainen kamera. En kuitenkaan ihmettele miksi Unesco otti Suomenlinnan osaksi maailmanperintöluetteloa sillä onhan tämä ihastuttava paikka täynnä vanhaa aikaa.
Olihan se pakollinen kuvakin otettava tuollaisen suuaukon luona ja Viki vielä innosti ottamaan tuollaisen rukoilevan asennon. Katsokaa nyt tuota maireaa ilmettä kasvoillani.
Tuolla oli paljon nähtävää ja koettavaa. Ei nyt ihan kaikkea käyty katsomassa mutta kierreltiin ja kaarreltiin siellä täällä. Viki kertoi mulle että Suomenlinnassa on myös vakituisia asukkaita ja itse vain ajattelin että olivatpa ne onnekkaita mutta jäin kuitenkin pohtimaan, että miten ne mahtavat talvisin liikkua kun meri on jäässä. Vai oliko tuossa kyse enemmänkin kesäasumisesta.
Oltiin molemmat Vikin kanssa kukkien perään ja napsittiinkin aina kukista kuvia. En nyt tänne kehtaa ihan kaikkia kuvia laittaa mutta tässä muutama kiva väripiristys.
Oli ihanaa huomata miten luonto oli taas herännyt eloon. Kesä on kyllä parasta aikaa kun Suomessa reissuaa. Suomi näyttää parhaat puolensa silloin – tosin onhan Suomi talvellakin kaunis paikka, jos lähdetään pohjoisiin.
Sitten oli aika lähteä takaisinpäin ja siinä menikin hieman aikaa kun piti mennä noiden kylttien avustuksella. Taidettiin me yhden kerran mennä ympyrääkin, kun yritettiin löytää reitti takaisinpäin. Olisihan tuolla ollut jos minkälaista museota mutta mun mielestä ne ei kaikki olleet auki, ainakin ne muutamat jotka tulivat vastaan vaikuttivat olevan kiinni. No kun ei tuota aikaa ollut kovin paljoa niin ei ehtitty ihan kaikkea käydä läpi mutta jääpähän ensi kerraksi ne museot yms. liikkeet. Jospa ne sitten keskikesällä olisivat kaikki avoinna.
Löydettiin kuin löydettiinkin takaisin lauttalaiturin läheisyyteen. Loppumetreillä tuli sitten valitettua Vikille tuosta mukulakivetyksestä, vaikka saavuttaessa olinkin sitä ihastellut mutta kun niiden päällä oli kävellyt, niin alkoi jo jalanpohjissa tunnahtaa. Meillä kun oli hetki ennenkuin lautta lähtisi, niin ihastelin tätä vaaleanpunaista pääporttia (olikohan se edes sellainen?) ja siinä vieressä ollutta pikkukujaa. Sieltä napseinkin paljon kuvia.
Meillä oli siinä kuitenkin jonkin verran aikaa ennenkuin lautta saapuisi joten otin muutaman maisemakuvan ja ihastelin tuota meristä maisemaa. Samalla huomasin tuon sillan ja vastarannalla olevat
talot. Paljon jäi siis kokematta mutta toisaalta on kivakin että jäi,
koska nyt mulla on syy palata takaisin. Ehkäpä jo tänä kesänä.
Hei hei Suomenlinna! Olit kiva ja mielenkiintoinen paikka, seuraavalla kerralla tutkin loputkin alueistasi. Tästä me matkattiin Vikin kanssa takaisin kauppatorille ja kohti Espan kauppoja, mutta niistä ja loppumatkasta tarkemmin huomisessa postauksessa. Sillä välin voisitte kurkistaa Vikin blogipostausta ja näkökulmaa tältä reissulta.
Kuvat: Piia Viena & Viki
48 kommenttia
Hanna
Kyllä ne ihan vuoden ympäri siellä asuu 🙂 Ja lautalla pääsee sinne talvellakin.
Suomenlinna on kyllä mahtava paikka, varsinkin näin kesällä.
Anonyymi
ne keillä on autot nii pääsee maanalaista reittiä pitkin 🙂 tosin se taitaa olla hätäajoneuvojen käytössä
Viktoria
Muistelen lukeneeni että sen tunnelin ahtaus on ongelma, kun kaikki ambulanssit eivät mahdu kulkemaan siitä. Mahtaa olla melko kapea. Olisi kiinnostavaa nähdä se joskus.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Eikö se meri siitä edustalta jäädy talveksi? Ois kyl kiinnostavaa nähdä se tunneli.
Anonyymi
Se tunneli on tosiaan vaan huolto- ja hätäajoneuvoille tarkoitettu. Mun käsittääkseni Suokkiin ei autoja pahemmin saa viedä yleensäkään (lautoillakaan).
Lautta kulkee talvellakin aika tasaiseen tahtiin, joten kaipa se pitää meren auki?
Anonyymi
Jäänmurtajat..
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, ei tullu mieleenkään nuo jäänmurtajat. 😉
Anonyymi
Eikös Porissa tarvita jäänmurtajaa talvisin? Ja onhan teilläkin satama…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No ei ainakaan keskustassa oo tommosia näkynyt ja Sataman alueella en juurikaan oleile, niin en tiedä mutta kyllä siellä varmaankin on. 🙂
Anonyymi
No kyllä siellä ihmisillä on autoja ja sinne SAA viedä autoja. Mutta ei siellä oikeen mitään järkee oo autolla.
Huoltotunnelia saa käyttää vain hätäajoneuvot, just mahtuu ambulanssi. Saarella on oma palokunta ja yleensä ambulanssikin päivystää.
Saarelle kulkee katajanokalta huoltolautta mihin mahtuu isoja ajoneuvoja.
Tiesitkö että siellä on päiväkoti, ala-aste, kirjasto, siwa….. Ihan normaali kaupunginosa siis kyseessä 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, kyllä mä sen jälkikäteen sain selville kun lueskelin noita sivuja. 🙂 En vain ajatellut että se on kaupunginosa. 🙂
Anonyymi
Sä et ole koskaan aiemmin Helsingissä käynyt?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Olen mutta en tällä tavalla. 🙂
Anonyymi
Kyllä Suomenlinnassa asutaan (ja lautta kulkee) ympäri vuoden.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva, selvisi tämäkin vaikka mä aattelin että se meri ois siitä jäässä että miten pääsevät vai pidetäänkö siinä jotain reittiä auki? Ois kyl kiva nähdä Suomenlinna talvella.
Anonyymi
Reitti pysyy auki, koska siinä on Viikkarin ja Siljan laivaväylä 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No joo, kuulemma. Ei sitten itelle tullut toi mieleen. No oon joskus vähän höpsö kun ei tajua noin arkipäivästä asiaa, kun liikkuuhan siellä merillä noita aluksia talvisinkin. 🙂 Hyvä minä, mut hyvä et tuli selville. 🙂
Anonyymi
Suurkirkko nimeä käytettiin tsaarin aikana ja sen jälkeen se on ollut Tuomiokirkko eli Domkyrkan. Helsingin piispa Irja Askolan kotikirkko 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä kyllä. 🙂
Anonyymi
Ei ollut tarkoitus nipottaa, toivottavasti et käsittänyt väärin. Seuraavalle reissulle suosittelen ehdottomasti teatteria. Helsingissä on upeita teattereja tai ehkä tykkäisit standupp-esityksistä? Oon varma, että se olisi elämys. Nyt olisit takuulla tykännyt Ateneumissa olevasta Ismo Höltän valokuvanäyttelystä. Myös Kiasma on ihan jo arkkitehtuurinsa takia elämys. Jos mies lähtee mukaan ja jäätte yöksi niin upea majapaikka on hotelli Torni. Keskustan korkein rakennus. Upeat näkymät kattoterassilta! Stadikan torniin pääsee parilla eurolla ja sieltä on vaikuttavat näkymät! Googlaa myös Seurasaari! Rakastaisit sitä! Ja Kaivopuistoa. Oikeasti teidän kannattaisi tulla ihan lomalle tänne :-). Täällä on valtavasti mielenkiintoista nähtävää :-).
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En minä tuota nipotuksena ottanut. 🙂 Pitää katsoa jos ensi kerralla sitten jotain tuollaista ehtisi katsomaan ja kokemaan. 🙂
Universalis
Upeita kuvia! Mäkin jäin miettimään, että olitko ekaa kertaa Helsingissä? Mä en oo päässyt Suomenlinnassa käymään koskaan, vaikka oon Helsingissä (ja Espoossa) asunut vuosia… Oops. 😀 On kyllä hieno paikka. Tarvii joskus koittaa mennä käymään. Kivalta reissulta kyllä vaikutti. Lisää postauksia innolla odotellen. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. Ei, en ollut ensimmäistä kertaa mutta ensimmäinen tällainen maisemien katselukerta. 🙂 Mee ihmeessä käymään Suomenlinnassa, se oli kiva paikka. Ja paljon nähtävää. 🙂 Reissu oli todella mukava.
sari
Hienoja kuvia! Se lokkikuva, missä maisema takana, on ihan huippu.Itse kuvailisin just yhtä innokkaasti, jos lähtisin jonkun kanssa Suomenlinnaan, vaikka pääkaupunkiseudulla olen asunut vuosia.
Tykkäisit varmaan Tallinnasta. Sen vanha kaupunki on ihana ja siellä on tosi paljon nähtävää ja kuvaushullulle kuvattavaa. Kannattaa käydä siellä joskus ja laivamatka on vaan pari tuntia.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos, se onkin ihan onnistunut kuva. 🙂 En yhtään ihmettele että kuvaisit innokkaasti, kyllähän sitä kuvasi kun on niin hienot maisemat. 🙂 Ja kaikkea kivaa. 🙂 Voi olla että tykkäisin, pitää katsoa jos joskus sinnekin eksyn, Tallinnaan siis. 🙂
Anonyymi
Yleensähän joka paikassa saa kuvata, jos ei käytä jalustaa, joa ei käytä salamaa ja jos kuvat ei tule kaupalliseen tarkoitukseen. Pieni huomautus otsikkoon: ethän sinä mikään maalaistyttö ole!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No periaatteessa saa, mutta oon ottanu tavaks kysyä luvan jos oon tuolla tavalla sisätiloissa. Ja kyllähän tämä Pori nyt Helsinkiin verrattuna on aika maalaista. 😉
Anonyymi
Kannattaa vaikka Wikipediasta lukaista Suomenlinnasta, se on mielenkiintoinen paikka. 🙂
Tosi hieno tuo viimeinen kuva!
t. piip
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä oon lukenutkin. 🙂 Ja myös Suomenlinnan omia nettisivujaki katsonut. Sellainen opastettu kierros ois voinu olla mun juttuni. 🙂 Kiitos, se on nätti kuva. 🙂
Anonyymi
tiesitkö, että lintuja ei saisi ruokkia yleisillä paikoilla? kun niitä ruokitaan niin ne oppivat tulemaan samaan paikkaan uudestaan ja loppujen lopuksi tyyliin hyökkivät ihmisten kimppuun jos niille ei anna leipää/pullaa tms. 😉
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tiesin, mutta Suomenlinnassa en nähnyt kieltomerkkiä missään joten ajattelin sen olevan sallittua ja toisekseen, linnut olivat niin tuttavallisia että niitä oli kyllä ruokittu jo aiemminkin. Eikä ne kyllä hyökänneet päälle vaan olivat todella nätisti. 🙂 Kiitoksia siis huolenpidosta. 🙂
Anonyymi
Hienoja kuvia ja mukavalta kuulosti teidän päivä. Samalla kun luin sun postausta tajusin etten ole minäkään ikinä käynyt Suomenlinnassa vaikka Helsingissä tulee paljon pyörittyä o_O Tarviipa korjata asia!
Millä kameralla sä kuvasit, noi lintukuvat varsinkin on todella hienoja!
T. Noora
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia ja meillä oli todella mukavaa. Tässä siis osa päivästä – huomenna tulee vielä lisää. 🙂 Korjaa ihmeessä asia ja käy Suomenlinnassa. 🙂 Ja varaa sit kans aikaa, meilläki meni vaikka kuinka monta tuntia ja vaan puolet taidettin ehtiä kattoo. 🙂 Kuvaan Olympus E-PM1:llä.
Anonyymi
Minkä verran olet käsitellyt noita kuvia?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En paljoakaan, muistaakseni valoitusta joko lisännyt tai vähentänyt ja sitten terävyyttä lisännyt. Niijuu sekä suoristanut, jos on ollut tarvetta. 🙂 Ja tuokin vain joidenkin kuvien kohdalla, ei kaikkien.
Gianna / Our little miracle
Kivoja kuvia, siellähän näyttää olevan jo ihan kesä :O
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, kesä on hyvässä vauhdissa. 🙂
Anonyymi
Upeet kuvat ja mekko!
t. uusi lukijasi
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. 🙂
Jenni
Suokki on kyllä ihana!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No on! 🙂
Anonyymi
Hienoja kuvia! Haluaisin itsekin päästä Suomenlinnaan vielä joku kerta. 🙂 Siellähän näyttää olevan jo ihan kesä! Täällä Lapissa ei olla vielä noin pitkällä… 🙂 Malttamattomana odottelen tännekin lisää vihreyttä!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia ja sinne vaan reissua tekemään. Suosittelen! Siel on paljon nähtävää ja mieki näin vasta puolet. Jätin silleen tahallaan tuon kokonaan käymätin että ois ens kertaakin varten tutkittavaa – tuo ja sitten se, että aikaa ei ollut koko saarta tutkimaan. 🙂
Anonyymi
Suomenlinnassa on ympärivuoden vakituisia asukkaita, talvisin kulkevat myös tunnellin kautta joka menee meren alta. Se on vain asukkaiden käytössä, sekä hälytysajoneuvojen. Lisäksi suomenlinnassa toimii avovankila, ja vangit kuljeskelevat saarella vapaasti, eivät käytä vangin vaatteita jotteivat säikytä turisteja.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä muuten luin vasta kotona noista vangeista. Uuh, jänskää! 🙂 Toisaalta ihan kiva että ovat siellä tekemässä hommia. 🙂 Onnekkaita nuo jotka saavat asua siellä. 🙂
Anonyymi
Asukkaat ei saa käyttää tunnelia, ainoastaan hälytysajoneuvot. Asukkaat menee autojen kanssa lautalla.
T. Lapsuuden suokissa asunut
Anonyymi
Moni olikin jo valistanut avoimista laivareiteistä talvella ja tunnelista. Tosin asukkaat kulkevat talvellakin ensisijaisesti lautalla, heillä on sille etuoikeus ohi muiden autojen (esim. hääseurueet). Ei paljon naurata vastaantuleva micra, jos ambulanssilla on kiire Suokkiin.
Ja tuo lopussa ollut silta ja sen takana olleet talot… Eivät näytä olevan kaukana saavuttamattomissa, mutta sitä ne ovat. Kyseinen saari on Pikku-Musta (kuljit nyt Iso-Mustasaarella ja Susisaarella) ja se on Merisotakoulun käytössä. Ei siis satunnaisen turistin tutustuttavissa, vaikka sielläkin on edustava otos aikakautensa rakennuksia.
Uskon silti, että ilman tuotakin saarta (ja sen takana olevaa Länsi-Mustaa) sinulla on paljon nähtävää seuraavallakin Helsingin käynnilläsi. Suokki on paikka, jota on vaikea yhdessä päivässä koluta. Suosittelen ehdottomasti osallistumaan opastetulle kierrokselle, sillä Suokin historiasta kaikki ei paljastu vain katsomalla.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Heh, ei kyllä naurattaisi – tuo vastaantuleva Micra kun ambulanssilla kiire. 🙂
Ai sinne ei pääse edes. No tuota en tiennyt mutta ei sinne tietenkään mennä jos ei saa mennä. 🙂 Mielenkiintoisen näköisiä vain olivat. 🙂
Kyllähän mulla on vielä paljon nähtävää ja onkin ihan kiva että seuraavaksi kerraksikin jäi katseltavaa. 🙂