LIIKU LUONNOSSA – YYTERIN LIETTEET

Oon viime aikoina viihtynyt tosi paljon luonnossa ja oikein nauttinut siitä. Ei siis ihme että taas eilen päätettiin lähteä tutkimaan lisää Yyterin lähellä olevia luontopaikkoja. Yyterin suunnalta löytyy paljon erilaisia lenkkeilyreittejä ja luontotorneja. Voit kurkata ne täältä. 

Tällä kerralla jätimme Sulon kotiin ja lähdettiin nauttimaan kauniista (vaikkakin tuulisesta) päivästä Yyterin lietteille. Lietteille pääset kun ajat keskustasta Yyterin suuntaan, mäntyluodontietä pitkin. Kun olet ajanut Pihlavan risteyksen ohi, niin aika pian vasemmalla puolella näkyy iso oranssinen taulu missä lukee yyterin lietteet – käänny siis sinne ja olet huhtalanraitilla josta pitää ajaa jonkin matkaa kunnes olet Langouran P-alueella. Sieltä löydät opastekyltit jotka näyttävät suunnan. 

Osa matkasta mennään metsän siimeksessä pitkospuita pitkin ja joissakin kohtaa pitkospuut ovat irrallaan tai pääsevät liikkumaan, mutta tämä ei estä etenemisestä. Reitillä on myös jonkin verran liikennettä, mutta koska maasto oli osittain kuivahkoa, niin pitkospuilta pystyi hyppäämään helposti pois ja antamaan tietä vastaantuleville ilman että jalkineet kastuivat. Maa oli kuitenkin paikoitellen vetisen mutaista ja parissa kohtaa ennen pitkospuiden alkua oli vettä sen verran että siitä piti kiertää ohi. Suosittelen sellaisia kenkiä mitkä kestävät pientä kosteutta eli ohuissa tennareissa en suosittele matkaa tekemään.   

Kun saavuttiin metsästä lähelle rantaa, niin pitkospuut muuttuivat noin metrin levyiseksi puiseksi kulkuväyläksi jonka toisella puolella on kaide. Tätä pitkin matka taittui nopeasti Sannanokkaan joka oli määränpäämme. 

Iloinen reippailijahan se siinä kun oltiin saavuttu leveälle puiselle kulkuväylälle. Tuosta oli mukavan nopea matka Sannannokan luontotornille. Tuosta tornilta jatkuu matka parille muullekin luontotornille, mutta me emme jatkaneet matkaa niihin. Tästä Elloksen punaisesta Softshell-takista on ollut hurjasti iloa näillä luontoreissuilla. Takki pitää mukavasti tuulta ja pientä sadettakin.  

Seuraavaksi suuntasimme kurkkaamaan Mäntyniemen lenkin jonka opastekyltin olimme huomanneet ennen Sannannokkaan menoa. Mäntyniemeen meni myös leveä puinen kulkuväylä joka loppui aika nopeasti ja muuttui metsäpoluksi. Tuolta polulta, metsän suojasta huomasimme erikoisen puun jota menimme lähempää tutkimaan. Puuhun oltiin kierretty pitkältä matkalta piikkilankaa sekä tehty jotain kaiverruksia. Oli hieman spookya löytää tuollainen vaalea, pystyynkuollut puunrunko muuten niin vehreästä metsästä. 

Tällä kertaa keskityin enemmänkin menemiseen kuin kuvaamiseen, mutta tottahan toki sitä nyt muutamat tulee aina otettua. Suurimmat osat postauksen kuvista on nopeita räpsyjä jotka otin puhelimellani ja ainoastaan tuosta erikoisesta puusta otetut kuvat on otettu järjestelmäkameralla. Joskus on mukava unohtaa se kamera repun pohjalle ja nauttia luonnosta – just siitä hetkestä.

Kaiken kaikkiaan todella mukava reissu ja plussaa siitä ettei vielä ollut itikoita ärsyttämässä menoa. Reitti sopii sellaiselle joka tykkää liikkua luonnossa kuin lintubongarille, sillä kyseisistä paikoista voi bongata paljon muuttolintuja. Voin lämpimästi suositella tätä Yyterien lietteiden reittiä!