Kallo auringonlaskun aikaan
viikonloppua. Tuntuu etten ole ehtinyt mitään muuta tekemäänkään kuin
hommia ja hyppimään siellä täällä selvittelemässä asioita, joten eikö se
olekin ihan oikeutettua etten tee nyt viikonloppuna yhtikäs mitään? No
ei vaan, totta kai sitä nyt jotain tulee tehtyä mutta ehkä vähän vois
seisahtua paikoilleen ja vetästä keuhkot täyteen ilmaa. Onneksi pian
alkaa pi-iiitkä kesäloma ja siihen ooonkin suunnitellut pientä
lorvimista ja kirjojen lukemista, muutamia olen jo kirjannut itselleni
ylös että mitä haluan lukea ja otan ilolla vastaan kirjasuosituksia,
erityisesti oikeaan elämään perustuvat kirjat kiinnostaa. Blogi on tästä
kyl parasta kun voi kysellä vinkkejä.
Mulla oli tässä pieni hemmotteluhetki kun ystäväni yllätti mut synttärilahjalla
joka tuli viikon ennenkuin varsinaisesti synttärit on mutta eipä tuo
nyt haittaa. Kävin siis Hoitohuone Mustikassa jota pitää aivan
ihastuttava nainen ja menen sinne ehkä toistekin, koska kiinnostuin
hänen tarjoamasta hieronnasta jota sieltä myös saa. Viis tuosta
välimatkasta, kyllä bussilla pääsee! Olisi nuo hartiat sellaiset että
voisi tehdä hieronta hyvää. Tonne hoitopaikkaan löytäminen olikin sitten
oma hauska juttunsa, koska en ole tuolla suunnilla juurikaan liikkunut
ja kaveri opasti hieman väärin mutta onneksi on puhelimassa maps joten
perille kyllä löysin vaikkakin pienten kommellusten jälkeen. Mut kyllä
jalat tykkäsi ja sain samalla pienen vinkin miten pitää nuo kantapäät ja
sääret kosteutettuina (?), nimittäin Natusanin Baby Oil. Sitä voisi
viikonloppuna yrittää muistaa ostaa.
Oon saanut noita
synttärilahjoja lähes kaikilta etukäteen, eipä se siis haittaa koska en
aio pitää mitään juhlia. Synttärikorttejakin odottelen enemmän kuin
mitään lahjoja, tykkään korteista. Sain just Hong Kongista kortin, aika
kaukaa siis tullut. Ai niin, sain isältäni synttärilahjan rahana mutta
tarkan määrityksen mitä sillä saa ostaa, nimittäin uuden kymppikortin
salille. Kiitti iskä, se tuli tarpeeseen!
Lisäksi sain valita Yoursilta synttärilahjan ja pienen pohdinnan jälkeen päätin ottaa hulmuavan tunikan
joka kylläkin pituutensa takia taitaa mennä ihan mekkonakin. Nyt
jänskäilen että tulisko se sopivasti synttäripäiväksi, se on nimittäin
siinä ja siinä – tietty sitäkin toivon että se toimii mulla ja ei oo
liian pieni koko. Alkaa olee jo vähän arpapeliä noiden kokojen kanssa,
varsinkin jos on joku muu kuin mekko, sen verran kivasti on kroppa
muokkaantunut.
Ostin itselleni Lindexiltä kunnon viskoosishortsit eikä maksanut kuin 18€, toki nyt varmaan on taas 25€ kun silloin oli joku alennusjutska josta en tiennyt mitään. Oon noiden shortsien kanssa mennyt nyt kun on ollut hellettä. Aivan ihanat pöksyt! Ja nyt kun mulla on vihdoinkin ruskettuneet sääret, niin kehtaa esitelläkin. Suunnittelen vielä mustien shortsien ostoa, hieman harmittaa etten ostanut niitä H&Mn mustavalkoisia. Joskus 5v. sitten ei olisi tullut mieleenkään laittaa shortseja jalkaan mutta nykyään kun oon oppinut rakastamaan itseäni entistäkin enemmän ja viis veisaan jos se on jonkun mielestä kamalaa kun läski pukeutuu kesällä paljastavasti. No yhtälailla tällä läskilläkin on oikeus saada pukeutua viilentävästi koska nyt on kesä! Mun neuvoni toisille läskeille onkin, että pukeutukaa vapaasti shortseihin jos se siltä itsestä tuntuu ja sillä tavoin saat viilennystä aikaiseksi, sekä kaupan päälle kauniit ruskettuneet sääret.
päivän postaukseen; asu- vaiko maisemakuvia ja olin kieltämättä vähän
yllättynyt kun moni halusi maisemia. Oon aina kuvitellut yhden gallupin
perusteella jonka Indiedays teki, että asukuvat olisivat niitä
suositumpia. Älkää ymmärtäkö väärin, oon iloinen että maisematkin on
tykättyjä – niitä kuvia kun multa löytyy tosi paljon mutta en ole niitä
laittanut tänne kun ajattelin ettei ne kiinnosta niin paljoa. Tällaiset
kauniit maisemakuvat ovat kyllä kivaa katseltavaa, itsellenikin sillä
mulla on usein tietokoneen taustakuvana joku ottamani maisemakuva. Se
kun kuvia katselee, niin sillä tavoin saa pienen palan siitä tunteesta
joka kuvan ottohetkellä oli.
Mä en oo nyt ehtinyt salilla
käymään mutta en oo silti lorvimaankaan jäänyt vaan oon hypännyt joka
päivä pyöräni selkään ja käynyt vetämässä vajaan tunnin pituisia
reippaita pyöräreissuja. Ai että mä tykkään pyöräilystä, varsinkin kun
sen pyöräilyn jälkeen konkreettisesti tuntee että okei, olet tehnyt
jotan jalkojesi kanssa kun muutamissa lihaksissa tuntuu pientä
kolotusta. Oon vetänyt sen verran raskaalla vaihteella ja vauhdilla,
että on sen takia tuntunut se tekeminen. Ei tuo silti mitenkään
verenmakusuussa mentaliteetilla tehty pyöräily ole, mä oon aina tykännyt
vetää täysiä. Muita innokkaita pyöräilijöitä?
Mennään
miehen kanssa ehkä illalla kokeilemaan onkimista, viimeksi ei
oikein vielä ollut mitään kunnollista mutta nyt voisi ehkä jo ollakin.
Itse oottelen innolla mutta mitä katselin, niin siellä suunnilla missä
me kalastetaan näyttäisi olevan melko tuulista. Toivottavasti tyyntyy
illaksi. Odotan niin että saan jotain kalaa, lahnakin kelpaa. Ahvenia
lähden kuitenkin narraamaan, saisi niistä vaikka kissoille paistaa
herkkua – meillä on kissat semmosia ettei ne nykyään kalaa syökään ellei
ole voissa paistettua. Tähän lopuksi pistetäänkin pieni kevennys varastelevasta Sulosta.
Tuo tilanne aiheutti enemmän naurua kuin kiukkua, vaikka jäinkin
kaipaamaan niitä puuttuvia ”makkaroita” eli broilerinleikkeitä.
Hahhahah!
37 kommenttia
Anonyymi
Tässä on hyviä vinkkejä auringonlaskun kuvaamiseen jatkossa ! http://digital-photography-school.com/how-to-photograph-sunrises-and-sunsets/
Sun kuvat on aika pimeitä ja no, sitä tylsää peruskauraa mitä kaikki osaa napsia. Toki ne menee tälleen tekstin seassa ja ei nuo sunkaan varsinaisesti rumia siis ole, mutta kaipaa sitä jotain – ihan näin harrastajavalokuvaajan silmissä. Ihana tuo majakka!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia vinkistä. Sulla ilmeisesti jossain kuvia, laitatko linkkiä – tänne taikka s-postiini?
Anonyymi
Mun mielestä ihan ookoo postaus ja kuvat! Otatko huomioon, et bloggaajat bloggaa koko ajan ja kuvat on blogeissa sitä mitä ehtii ottaan.
Ainoastaan joissain luontoblogeissa voit odottaa jotain extreemiä 😉 Joten oisko parempi mennä luontoblogien pariin, sillä muutoin Pipsan blogi on ihan viihdyttävä,
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että tykkäsit. 🙂
Anonyymi
Kaunis tuo oranssi taivaanranta. Onko tuo majakka? Ihanan utunen kuva.
Ihania maisemakuvia olet ottanut.
Sulon viaton ilme oli näkemisen arvoinen.
Mä laitoin äsken pihruukkuihin niitä hortensioita. Naapurin kissa veti taas ravia ympäri pihaa. Ei ollu käyny meillä, kun keskiviikkona viimeksi, joten oikein ikävä oli. Pelkäsin, että on jääny auton alle tai jotain muuta kurjaa. Mutta kun tulin töistä, sieltä hän taas tuli juosten ja häntä pystyssä vastaan. Naukasikin kerran, aivan kuin sanoakseen hei.
>Leena
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se on kyl nätti, mulla tuo ylin kuva taustakuvana tällä hetkellä. Juu, se on Kallon majakka. Sulon viaton ilme on tosiaan hauska, se on saanut paljon tykkäyksiä. Pitäisi vielä laittaa kyseinen kuva instaan. Ehkä tänään. 🙂 Oi, hortensiat on suosikkejani. Minkä värisiä laitoit? Oi, ihanaa kun kisukin kävi moikkaamassa. <3
Anonyymi
Pitäisikö otsikon olla kallio auringonlaskun aikaan? Ajattelin että tuo on taiteellinen ilmaus ihmismielelle auringonlaskun aikaan, mutta nyt kun katsoin kuvat uudelleen niin taisi mennä tulkinta sittenkin pieleen 😀
Anonyymi
Kallo, paikka Porissa ☺
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, kyllä se on ihan oikein kirjoitettu. Porin Mäntyluodossa on Kallo niminen paikka, jossa kuvat on otettu. 🙂
Anonyymi
Torey Haydenin kirjat on todella hyviä. Toisaalta mulla on ainakin sellainen kuva että sä luet vähän kevyempää kirjallisuutta mutta kannattaa ainakin tutustua (:
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia, Torey Haydenin kirjat on tullut jo muutama vuosi sitten ahmittua loppuun. Aivan loistavaa tekstiä, kaipaisin uusia tarinoita mutta ei ole tainnut tulla. Mut tuon tyyppiset on kyllä erityisen mieleen. Juu, kyllä mä kevyempääkin kirjallisuutta luen mutta myös tämmöistä, jos vaan tarpeeks nappaseva kirja/kirjasarja tulee eteen. 🙂
Elina
Oletko Goodreadsissa? https://www.goodreads.com/
Sieltä löytyy myös lukuvinkkejä moneen lähtöön.:)
Sitten on tällainen uutuus, mitä en itse ole vielä lukenut: https://www.goodreads.com/book/show/29939476-ruma-kassa (eli Piia Leinon Ruma kassa)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En ole tuolla, pitääkin tutkailla paikkaa, mutta kiitos tuosta lukuvinkistä. Vaikuttaa kokeilunarvoiselta kirjalta. 🙂
Anonyymi
Ihania kuvia. Niin kauniit maisemat siellä teilläpäin 🙂
Mulla ei ole vuosiin ollut enää pyörää. Olen kovasti kyllä aikeissa ostaa, koska on ihan outo fiilis olla kokonaan pyörättä. Käytätkö sinä kypärää? Mietin, että pitäisiköhän uuden pyöräilykauden kunniaksi alkaa totutella heti kypärän käyttöönkin.
Mukavaa viikonloppua 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, Porin Kallossa on ihanat maisemat. Ei valitettavasti iha meilläpäin näin kaunista, että matkaa on ihastelemaan näitä maisemia mutta toisaalta, on se sitten sen verran makeampaa ku näitä maisemia pääsee näkemään. 🙂 Käytän ja en käytä kypärää. Pyöräily on kyllä ihanaa, voin suositella. Just tässä mietin että pitäisiköhän kesälomalla repäistä ja yrittää ajaa tonne Kalloon. Tokikaan en nyt kotoa sinne jaksa pyöräillä mutta laskin että jos menisin bussilla Meri-Poriin ja sieltä pyöräilisin n. 5-7km/suunta matkan. Ja sitä voisi sitten pidentää jos jaksaisinkin polkaista sen tuosta vaan. 🙂
Anonyymi
Tuo on hyvä idea. Meilläpäin monet tekevät tuota junalla. Pyörän kanssa junaan ja kunnosta ja fiiliksestä riippuen 10-30 km kuluttua kyydistä pois ja ajellaan sitten kotiinpäin 🙂
Anonyymi
Voisithan kokeilla ajaa kotoa asti sinne Kalloon ja käyttää siihen vaikka useamman tunnin, jos matka tuntuu pitkältä. Mies hakisi sitten autolla sinut pois, jos et jaksaisi takaisin polkea. Olisi haastetta!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, olen kuullut että jotkut tekee tuota bussin kanssa niin ajattelin että voisin itsekin kokeilla niin. Tosin kannattaa varmaan lähteä liikenteeseen aamupäivällä ettei sitten ole muiden matkustajien tiellä.
Hahahha, ei tule kyllä mitään että polkisin kotoa tuonne Kalloon. On kuitenkin monta kymmentä kilometriä välimatkaa ja uskallan sanoa ettei mun kunto riitä vielä siihen. Hyvä jos sen 5-7km/suunta matkan jaksaisin tällä hetkellä tehdä.
Anonyymi
5-7 km/suunta eli et jaksaisi polkea kuin jonkun vartin tai kaksikymmentä minsaa? En oikein usko tuota. Turhaan vähättelet omaa kuntoasi!
Anonyymi
Ei kannata ajaa aina sillä raskaimmalla vaihteella, koska siinä menee polvet pilalle. Vaihde siis tilanteen mukaan, pyöritysnopeus pitäisi olla aina sama. Kuinka pitkän lenkin teet tunnissa?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, ei varmaan kannattaisi mutta mä nyt tykkään rääkätä jalkojani. 😀 En mä tiedä kuinka pitkän lenkin teen tunnissa, en seuraa matkan pituuksia. Teen sen verran kuin teen, joskus lyhyempi mutta maksimissaan yleensä tunti tulee oltua.
Anonyymi
Kuinka monta vaihdetta pyörässä on? Käytätkö kypärää?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
4 vaihdetta, käytän ja en käytä kypärää. 🙂
@follower 678463525789921
Kauniita kuvia! Katsoin myös edellistä postausta, jossa kysyit suosikkia Mangon plusmallistosta. Siellä oli tosi kaunis Openwork Cotton Dress, sekä valkoinen että tummansininen ja muutenkin nättejä puuvillavaatteita. Hyviä perusvaatteita. Pitää käydä Mangossa, varmaan normikoossakin löytyy samoja.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. JOo, sieltä löytyi ihan kivoja vaatteita. Mä kattelin yhtä valkoista paitaa mutta siitä lähti se koko pois mitä olin kattellu. 🙂
Anonyymi
Mun kesäkukat ovat tänä vuonna punaisen eri sävyjä. Eka kerran hortensioita. Ne on niitä lilanpunaisia. Tosi kauniita valkoisissa ruukuissa. Olen siivonnut koko talon ja vaihtanut lakanat. On siinä hommaa kerrakseen. Nyt loppuilta laiskottelua.
>Leena
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Oi, punaiset on ihania. Varsinkin ne hortensia. <3 Kivasti oot ahkeroinut, voisitko antaa mullekin tota piristettä? 🙂
Anonyymi
Ihana postaus! Mielelläni katselen kuvia sieltä sun suunnilta. Asut ja liikut kauniissa maisemissa. Mun mielestä noi kuvat ovat tosi hyviä!
Mä aina jotenkin ihaillen luen noista sun/teidän pyöräretkistä. Itsekin tykkäisin, mutta polvet tulee aina kipeiksi. En ymmärrä. Ehkä sitten on jotenkin väärässä kulmassa jalat polkiessa.
Onkiminen on samaan aikaan rauhoittavaa ja vähän jännää tekemistä.
Mulle tuli varmaan noista kuvista mieleen, että saattaisit tykätä Victoria Hislopin kirjoista. Ne eivät kyllä ole mitenkään Haydenin tyylisiä, mutta siis jotenkin vaan tuli mieleen, että voisit tykätä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No en mä ihan täältä meidän suunnilta juurikaan kuvaile, nuokin on siis Porin Kallosta joka ei oo lähimainkaan täältä nurkilta. 🙂 Olisikin! Noita maisemia kelpaa ihastella.
Onko sulla satula liian matalalla/korkealla, voisiko se olla syy polvien kipuiluun? Oon ainakin lukenut tuosta jotain mutta en tietenkään voi olla satavarma asiasta. Mutta kannattaa tietty tehdä semmoista liikuntaa, mikä ei aiheuta kipuja. 🙂
Joo, sitä toi onkiminen kyllä on. 🙂
Kiitos, kurkkasin tuota Victoria Hisloppia mutta vaikutti sellaiselta ettei kiinnostus jaksaisi pysyä päällä. 🙂 Kiitos kumminkin vinkkauksesta. 🙂
Anonyymi
Ootko lukenut Riikka Pulkkisen teoksen Raja? Ite luin ekaa kertaa yläkoulussa ollessani ja siitä asti ollut yksi parhaista kirjoista ikinä.. Kestää myös useamman "uudelleenlukukerran" 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En ole lukenut ja mitä nopeasti netistä kurkkasin, niin vaikuttaa kiinnostavalta joten nappaan sen lukulistalleni. Kiitoksia siis vinkistä!
Anonyymi
Moikka Pipsa! En ole koskaan aikaisemmin kommentoinut, mutta nyt halusin laittaa viestiä sinulle.
KIITOS Pipsa, että uskallat olla oma itsesi. Lämminsydämisyytesi tuntee myös blogisi lukija:Vastaat aina kärsivällisesti kommentteihin, myös niihin ikävempiin ja blogipäivityksesi piristävät aina minua.
Olen laihduttanut ala-asteelta asti, ja vasta blogisi löydettyäsi olen ymmärtänyt, että paino ei määrittele minua. Kuinka voin olla miten haluan vartalonmallistani huolimatta.
Kiitos Pipsa inspiroivasta, ihanasta ja kivasta blogista!
Kaikkea hyvää sinulle!
T. O
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva kuulla että olet tykännyt. 🙂 Mukavaa kesää siulle!
Anonyymi
Olispa rohkeus ostettavaa. Mä oon ihan liian uskomattoman ujo, muakin on koulukiusattu, hassua miten jotkut ihmiset uskaltavat pahojenkin kokemuksien jälkeen päästää persoonansa ulos, ja toiset taas pitävät sen sisällään. Toivottavasti musta tulee joskus edes puoliksi yhtä rohkea kun sä – tuntuu vaan siltä että elämä lipuu mun ohitse sen sijaan että olisin siinä mukana. Se on surullista, koska me ei kuitenkaan eletä ikuisesti.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Älä murehdi, ei se kaikki hetkessä tapahdu. 🙂 Muutokset tulee pikkuhiljaa, jäädäkseen. Toivottavasti säkin pääset pahojen kokemusten ylitse ja voit puhjeta täyteen kukoistukseesi. 🙂
IlonaK
Ihan paras tuo kuva Sulosta! "Voi anteeks kauheesti… ihan se oli vahinko… en ymmärrä, mikä minuun meni, varmaan joku riivaaja… en ikinä, ikinä enää tee tuollasta, en varmasti…"
Mie kyllä tykkään myös luontokuvista. Joskus aiemmin siulla oli sellaisia aamukuvia, kaiketi lähimaisemista otettuja ja lisänä vielä joku ajatelma, eikös ollutkin?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, Sulon on kyl niin "en mä mitään oo tehnyt, se oli pirkka". 🙂
Joo, on ollut aamukuviakin sillo kun vanhassa paikassa asuttiin mut nyt en ota semmosia kuvia vaikka maisemia ois kyllä. 🙂