Sieness%25c3%25a41.jpeg
Blogi

Jos metsään haluat mennä nyt, niin pidähän kiirettä!

Tässä onkin ollut melkoista pyöritystä perjantaista lähtien ja oon vieläkin vähän hämilläni kaikesta tästä, mutta silleen hyvällä tavalla. Oon saanut vastailla moniin kysymyksiin tuosta ohjelmasta, että oon taas ihan pyörällä päästäni. Oon kyllä niin iloinen ja ylpeä tästä kaikesta. Tässä suunnittelen että lähtisin jo tänään salille, vaikka jalkani ovatkin aika väsähtäneet tuosta viikonlopun remuamisesta. Metsässä remuaminen käy hyvin jalkatreenistä, ainakin mulla. Oon siis tässä melko poikki, mutta jostain syystä tykkään ajatuksesta vetää itseltäni luulot pois. Tuossa alempana on muuten mun metsäasuni – näkeepähän tarpeeksi kauas kun minä menen pinkin fleecetakkini kanssa. Hyvin värikästä siis! Takki ja housut ovat molemmat Ellokselta – Ahkkan fleecetakki ja Ellos Collectionin housut. Sininen värikäs toppi on Wishiltä extempore ostos joka olikin oikein kiva. Jaloissa tietenkin Eccon maastoon soveltuvat kengät, jotka tosin vetelee viimeisiään mut hyvin tämän reissun jaksoivat. Mutta palataanpa tästä vielä noiden viikonlopun touhujen pariin, että mitä tulikaan oikein tehtyä. Tapahtui blogihistorian yllättävimmät tapahtumat! 

Perjantaina oli sitten mun tv-debyytti! Se meni ihan hyvin, enkä sentään jäätynyt vaikka jälkikäteen tulikin mieleen paremmat vastaukset niihin kysymyksiin, mutta näillä mennään. Meikitkin olisin saanut, mutta totesin etten niitä halua koska en normaalistikaan käytä. Siinä kun juteltiin ennen ohjelman alkua juontajan (Sean) kanssa, niin perhosetkin mahassa vähän tasaantui – ennen tuota lentelivät kyllä tosi äkäsee. Oon niin iloinen että Henna lähti mun kanssa tuonne studioon ja lisäksi sain mun veljen ”the bodyguard” taustajoukkoihin. Saatin kunnon fiilistelykuvakin! Oli myös ihanaa kuulla, että veli oli ylpeä musta (kuten moni muukin). Ohjelman jälkeen muutama tulikin juttelemaan ja kehumaan ohjelmassa oloa. Ja muutenkin tästä on tullut vain positiivisia viestejä – someissa, blogissa ja muutenkin muualimalla. Hennalta sain ihanan Lumme kaulakorun, jonka piti olla ensin van kuvauslainassa, mutta se vaan jämähti kaulalleni. Hennan korusivut voi halutessaan kurkata tästä. Tästä päivästä tulee My Day videota. Kumpi muuten kiinnostaa nähdä ensin – Behind the Scene vai My Day video? 

Näin silloin perjantain ohjelmassa ensimmäistä kertaa sen dokumentin musta ja liikutuin siinä pikkusen, mutta onneksi sain koottua itteni sen verran etten alkanut isommin vollottamaan. Tämä on tätä kun on tämmönen extraherkkis. Mut oli tosi hyvin saatu leikattua ja tulipahan dokkarin alussa ollutta mielikuvaakin naurettua. Mielikuva että lihavat makaisi masentuneensa sohvalla ja vetää kaksin käsin herkkua naamaan. Hyvin tuo ”masennus” oli saatu hyvin ikuistettua koska oikeasti pidättelin siinä hymyä ja naurua. Sitten siinä kohtaa kun sain kaverilta viestin että mut on kuvausryhmän kanssa bongattu ja sanon sori, niin yleisö repesi studiossa ihan täysin. Sainkin tuosta palautetta, että oli niin aito fiilis kun sanon pahoitteluni. Paljon kyllä jäi poiskin mutta hei, 10min ei voikaan mahtua neljän päivän kuvausmatskua täysin. Onneksi mulla onkin videota noilta neljältä päivältä Behind the scene pätkää. Pääsette siis vähän myöhemmin kurkkimaan mitä kaikkea tehtiin. Hauskinta taisi olla sen pyöräilypätkän kuvaus kun kuvaajaryhmä ei pysynyt mun perässä. Piti ottaa hyvin rauhallisesti sen pyörän kanssa. Kaikenkaikkiaan dokumentti oli aivan loistava! Jos et ole vielä katsonut dokumenttia Lihava ja Onnellinen – pääset sen katsomaan tästä. Ja Perjantai ohjelman suoran lähetyksen voi kurkata tästä

Lauantaina tapahtui sitten se mitä ei ole tapahtunut ikinä elämässäni. Kävin sienestämässä! Kuten aiemmissa postauksissa jo mainitsinkin, että mieheni halusi sienestämään ja mulla oli vielä muistissa se yksi erittäin pahasti epäonnistunut marjastuskerta, niin olin hyvin kauhuissani tästä toiveesta. Niin siinä kuitenkin kävi, että lauantaina löysin itseni metsästä. Ensimmäisessä metsässä jossa kävimme, sain hyperventilaatiokohtauksen kun näin fleecetakissa rymyäviä perkeleitä eli hirvikärpäsiä. Vanha minä olisi tuossa vaiheessa juossut autolle ja vaatinut kotiin, mutta nyt mä vaan keräsin itseni ja nypein ne perkeleet pois ja jatkoin matkaani. Inhofiiliksen vallassa, mutta jatkoin kuitenkin. Onneksi toisessa metsässä noita perkeleitä ei ollut, joten siellä oli heti kivempi fiilis ja löytyi niitä suppilovahveroitakin kotiin asti. 

Olin ottanut mukaani myös kameran, joten välillä oli pysähdyttävä napsimaan kuvia kun silmät näki jotain kivaa, kuten tuon yllä olevan kävyn. Oon kyllä äärimmäisen tyytyväinen näihin kuviin, kaikki ovat siis ottamiani paitsi tuo asukuva musta. Samalla huomasimme että metsä on täynnä mustikkaa ja puolukkaa, joten innostuin siinä sitten sanomaan miehelleni että mitäs jos tultas vielä mustikkaa keräämään. Mieheni tietenkin innostui tästä ja kävi ostamassa meille poimurit. Siinä samalla reissulla kävimme noukkimassa kaverin pihasta (ihan luvallisesti) muutamat omenat joista tekaistiin pellillinen omenapiirakkaa ja ah, oli se hyvää! Oli ihan pakko tehdä Mikko Kivisen lausahduksesta kuva koska musta se pätee vallan loistavasti – voit kurkistaa tuon kuvan tästä

Sunnuntaina me sitten starttasimme puolen päivän aikaan automme ja suuntasimme mustikan metsästykseen. Itselläni oli tuon poimurin käyttö aluksi hieman haparoivaa ennenkuin tajusin miten ne mustikat sai kivemmin talteen. Mieheltähän tuo kävi tosi näppärästi, mutta hänellä onkin kokemusta marjastamisesta. Tästä voit kurkata muutamia kuvia tuolta marjastusreissulta. Tuon linkin takaa löytyy siis kolme kuvaa tuolta reissulta. 

Mustikoiden putsaaminen olikin mielenkiintoista touhua. Meillä ei ollut sitä sihvilää tai jotain tollasta, minkä avulla se putsaus kuulemma sujuisi helpommin. Me siis teimme putsauksen sen vaikeimman kaavan kautta, mutta se oli oikeastaan ihan hauskaa puuhaa. Saimme siis puhdistettua mustikkaa 4,7kg verran. Osan laitoimme pakkaseen, mutta pienen määrän jätimme jääkaappiin koska itsepoimittu mustikka aamupuuron päällä on aivan herkullisen makuista. Jos siis kaipaatte mustikkaa, niin ainakin täällä Satakunnassa sitä löytyy vielä yllin kyllin. Ei ole liian vetistä koska ei ole ollut yöpaikkasia. Lisäksi säätiedotus lupailee lämmintä ja kuivaa vielä täksi viikoksi. Jos siis haluat metsään, mustikkaan, niin pidähän kiirettä. 

24 kommenttia

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Metsässä liikkuminen on ihan huippurentouttavaa työpäivän päätteeksi tai viikonloppuna. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan :). Valitettavasti meidänkin metsissämme on tänä syksynä ollut paljon noita hirvikärpäsiä. Fleece on siitä huono, että pääsevät tarraamaan jaloillaan kankaaseen hyvin kiinni. Paras asu hirvikärpäsiä vastaan on sellainen rautakaupan maalarin valkoinen kuitukangashaalari :). Vähän tosin tulee sellainen olo, että CSI on liikkeellä.

    Mitä teette sienistä? Suppilovahverot sopivat moneen: kastikkeeksi, munakkaaseen, sienipiirakkaan, keitoksi ym. ym. Parasta lähiruokaa, mitä tarjolla on!

    Dokumentti oli kiva, olit siinä luonteva ja "oman itsesi oloinen". Ajatuksena en nyt kauheasti tykkää siitä, että lihavan pitäisi perustella onnellisuuttaan muille tai että on jotenkin harvinaista, jos lihava on onnellinen. Onni on niin monesta muustakin asiasta kiinni kuin kiloista.

    Aurinkoisia syyspäiviä!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, metsässä liikkuminen on kyllä kivaa jos siellä ei isommin oo noita perkeleitä. 😀 Fleece on siitä kyllä huono, mutta kun oli noin lämmintä niin ei tuota softshelliä voinut ajatellakaan. Fleecenkin kanssa tuli hiki! Mut onneks niitä perkeleitä pysty luunippaamaan takista pois. 😀 Lentävä lähtö!

      Mies ne paistinpannulla teki, en tiedä mikä se termistö oli mutta vedet haudutti pois ja ihan semmosenaan laitettiin ruuan ja salaatin joukkoon. Itse pistin salaattiin ja mies laittoi oman ruokansa joukkoon. Pitää mennä uudelleen sienestämään.

      Kiva että tykkäsit. Se oli musta hyvin toteutettu. 🙂 No itselläni on ollut tämmöstä, että jos sanon olevan tyytyväinen, iloinen, onnellinen, niin aika usein sitä asiaa on kyseenalaistettu koska on lihava. Ettei lihava voi olla onnellinen. Lihavan pitää olla sellaine kuin siinä dokkarin alussa. 😀

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Kauniisti kuvitettu juttu 🙂 Sulla tosiaan on silmää noille yksityiskohdille valokuvauksessa.
      Sieniä voi laittaa monella tapaa mutta suppikset ovat aivan ihania (kanttarellit myös) sillais että sulattaa voita pannulle, sipulisilppua kuullotettuna, sienet vaikkapa revittyinä pienempiin paloihin, suolaa (valkopippuria) lopuksi kermaa (kevytkermakin käy), nautitaan pottujen kera 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitoksia. Kaikkea oppii kun tarpeeksi harjottelee (tai ottaa oppia osaavimmilta) Kiitos tuosta tekovinkistä, ehkä ensi kerralla teemme noin. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Upeeta Piia! Ihana dokumentti,onneks se on tallennettuna 🙂 By the way kerroin sulle silloin että tilasin sun innoittamana sen Elloksen softshell takin mustana ja sain sen loppuviikosta ja se on aivan ihana! Nyt mietin että pitäiskö tilata vielä punasena kun tulee sopiva alennuskoodi. Kun noin kivan takin löytää niin vois niitä kakskin olla 🙂
    T: suski

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Munkin pitäisi tallentaa se jollakin tavalla, en oo viel keksinyt vaan miten. Kiva kuulla että tykkäsit kans siitä takista, se on ihana. Mä kans mietin vaaleanpunaista kun näin yhdellä sellaisen, mut ei, kyl saa tää punainen riittää. 😀

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Hyvä Piia kun kävit metsässä ja vielä kahteen kertaan 🙂
    Itselle käy kummin päin vaan videoiden kanssa, kumpaakin videota odotan innolla 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitos! Kaksi kertaa kävin ja kolmantena salille. 😀 Ja nyt suunnitellaan et millon päästäs taas. Tälleen viikolla se on vähän ongelmallisempaa, mut katsellaan. No perjantaina tulee jompikumpi. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Ajattelin ensin, että tässä täytyy olla virhe, mustikka-aikahan on mennyt jo ajat sitten:) Mutta teillä päin niitä näkyy vielä löytyvän. Itse ostimme tutulta poimijalta 30l mustikkaa pakkaseen ja tänään pitäisi hakea torilta puolukkaa ainakin ämpärillinen. Metsään en kipeän selän takia pääse.
    Metsässä tarpominen on kyllä tehokasta treeniä koko keholle epätasaisen maaston vuoksi. Ja säät siihen on olleet mitä parhaimmat.
    Kiva jos laitat Behind the scene videoita.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ei ole virhe, täältä päin löytyy vielä mustikkaa. Ei mitään suuria määriä, eikä varmaan ihan kaikkialta. Mut tuossa paikassa niitä ainakin oli ja sinne vielä jäikin. 🙂 Suunnitellaan et mennään uudelleen. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Me oltiin myös miehen kanssa viikonloppuna sieniä poimimassa ja löydettiinkin todella hyvin suppilovahveroita ja kanttarelleja…ja hirvikärpäset löysi meidät, vielä kotonakin saalistin hiuksista parisenkymmentä otusta.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Auts! Siellä oli sitten enemmän noita perkeleitä. Otan osaa! Meidän kimpussa ei ollut kuin yht. 10kpl. Pitäs kans mennä uudelleen mettään, mustikkaa, puolukkaa ja suppiksia haluaisin kerätä. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Kyllä ne marjat ovat tähän aikaan jo kerätty ja ollaan lopuissa syystöissä. Tosin puolukkaa saattaa vielä löytyä.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Varmaan suurinosa onkin kerätty, mutta tuolla oli mustikkaa ihan mukavasti. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Puhdistaa voi puoli poimuria kerrallaan metsässakin jos ei halua roskia kotiin. Osta puhdistin

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Puhdistin saatiin isältä ja juu, voi sielläkin metsässäkin puhdistella. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    On hyvä, että olet löytänyt hyötyliikunnan. Nyt tarkkana ettei ruokamäärät nouse kovasti. Ruuan laatuun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kun liikut enemmän! Kyllä se paino putoaa kun noin mukavasti liikut!

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Hei Pipsa! Katselin tässä dokkarisi. Kylläpä siitä tuli hyvä mieli, asenteesi on ihailtava. Mukavaa syksyä! 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *