Arkisinta arkea – Sulon kanssa ruokapöydässä
Olen jo hetken aikaa mietiskellyt miten kiva olisi tehdä tällaisia pieniä postauksia arjen keskeltä. Näyttää kaunistelematta että tällaisesta se arki on tässä talossa, minun elämässä. Olkoot tämä vaikka jonkinlaista kannanottoa niitä kaikkia siloteltuja, suunniteltuja ja ”täydellisiä” kuvia kohtaan, mutta ennen kaikkea näyttämään mitä elämä ja arki ovat. Inspiraationa ja innostuksen lähteenä tähän kaikkeen toimi Noora N joka blogissaan on jakanut arkikuviaan, mutta erona on se, että itse ajattelin jakaa näitä silloin kun siltä tuntuu, kun Noora jakaa niitä kerran viikossa.
Tässä ensimmäisessä arkikuvassa palataan kuukauden verran taaksepäin. Isäni oli ilmoittanut ostavansa kilon verran muikkuja, jotta saisimme maistaa miltä ne maistuu, vaikka sen jo toki tiesimme monet kerrat kyseisiä kaloja syöneinä. Minä sitten tekaisin meille suussa sulavaa perunamuussia ja salaattia kyytipojaksi ettei vain pelkkiä muikkuja tarvinnut syödä. Pöydän katoin todella pikaisesti ja siinä samalla Sulo päätti, että hänellekin maistuisi muikut. Me emme pahastuneet kun Sulo istui omalla tuolillaan ja laski suupaloja. Tällainen tää meidän toiseksi nuorimmainen, hän on aina mukana menossa, jopa ruokapöydässä.
Arki voi olla hauskaa ja ihanaa kuin siihen asennoituu oikealla tavalla. Meillä arkeen kuuluu kissanvillat nurkissa, minne ne ilmestyy heti viiden minuutin päästä imuroimisesta. Tämä on arkea (ja totuutta) kun asuu kolmen pitkäkarvaisen kissan kanssa.
18 kommenttia
Anonyymi
Saikose Sulo kalaa vai joutuiko vain laskemaan toisten suupaloja?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei saanut. Joutui siis laskemaan suupaloja. 🙂
Anonyymi
Miksette antaneet kissalle kalaa?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Koska Sulolla on oma ruokansa. 🙂
Anonyymi
Kiva idea ja ihana tää kuva! Itsellä pitkä ja raskas päivä poissa kotoa, tulin jotenki tosi hyvälle mielelle tästä postauksesta <3
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva kuulla, että tykkäsit ja käy ihmeessä kurkkaamassa Noorankin arkikuvat. 🙂
Anonyymi
Tässä juuri se syy miksi seuraan blogiasi; se on tavallista elämää ja arkea:)
Niiden siloteltujen kulissi-blogien lukemisen olen jo lopettanut.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tokkopa ne nyt kulissiblogeja sillä tavalla ole, mutta kun tuntuu että porukalle jää sitten sellainen kuva että kaikki on aina niin täydellistä, tai siloteltua.
Unknown
Apua, mikä ihana kuva♥ Sulo ja tuo ruoka♥ Meidän tytöt eivät syö muikkua laisinkaan. Vain pakastesilakka kelpaa, ei tuore. Höppänät kissat 🙂 Muussi ja paistetut kalat = juhlaruokaa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei meilläkään kissat oikein kalaa syö, välillä saattavat ottaa palasen mutta jos kokonaisen pistää eteen ni kuovitaan vaan. 🙂
Anonyymi
Hei pipsa, teepä se kestotyylihaaste. Googlaile miten ne pisteet eri ikäisistä vaatekappaleista nyt tulikaan. Olisi kiva nähdä tällainen vanhemmista vaatekappaleista koottu asu.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos, tätä on jo vinkattu ja teen sen jossain vaiheessa. 🙂
Anonyymi
Muikut on kyllä hyviä! Meillä ne kelpaa niin kissoille kuin omistajillekin. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ne on hyviä. 🙂
Anonyymi
Kiva lukea tällaisiakin juttuja:) Meillä on kanssa nyt karvaa joka nurkka täynnä mutta eivät ne haittaa ketään:) Sulo on kyllä ilmeikäs kissa!
Susanna:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, ei ne eläintalouksissa varmaankaan ahdistusta aiheuta. 🙂 Varsinkin kun ne on jo 5min kuluttua imuroinnista siinä, ne karvat siis. Oon oikein ottanu aikaa.
ccnoora
Arkikuvia on ihana välillä jakaa – itse olen todella innostunut tästä postaussarjasta! :)<3
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Siis arkikuvat on parhaimpia. Ihan jo tässä maailmassa tuntuu, että monilla on ihan ihmeelliset kuvitelmat arjesta ja noin. Ni hyvä sit näyttää, et täällä on tämmöstä. 😀 Kiitos kun aloitit postaussarjan ja sain siitä inspiraation omaani. 🙂