Viikonloppu (tajusin samalla miten paljon pidänkään Tampereesta)
Lauantaina käännettiin auton nokka kohti Tamperetta, pikkuisen aikatauluista myöhässä mutta eipä se nyt niin ollut ajasta kiinni. Oltiin vasta yhden aikaa Tampereen Tampellassa, menossa Vapriikkiin katsomaan Terrakotta näyttelyä johon saatiin kulumaan reippaasti pari tuntia ja vielä toiset mokomat olisi mennyt jos olisimme ihan jokaisen näyttelyn käyneet läpi mutta päädyimme katsomaan vain Terrakotta, Innovaatiot ja Luonnon näyttelyt. Näyttelyn kuvia voit ihastella täällä.
Kunnei sitä aikaa ollut kovinkaan paljoa, niin napsein kuvia liikkuvan auton kyydistä – tuli yllättävän hyviä, mitä nyt pienesti heijastelut vaivasivat. Otin uuden kamerani kanssa kuvia ja niistä tuli kyllä täydellisiä! Harmittaa vain se, että mies meni vahingossa heittämään linssin suojuksen roskiin niin sai sen kanssa olla nyt todella varovainen – pitää siis hommata tuo uudelleen.
Ostin ystävälleni 30-vuotislahjaksi Kalevala korulta medaljongin ja aikas nappiin taisi valinta mennä, sillä hän oli mieheltään saanut Kalevala korun medaljongin mutta vähän erilaisemman.
Ystäväni luona näin samalla ihanan kummipoikani joka pääsikin kummitädin syliin vähäksi aikaa. Oli poika kasvanut siitä kun viimeksi hänet näin. <3 Ystäväni oli myöskin tehnyt aivan mahtavat sapuskat ja suklaakakun – siis niin makean että jopa mieheni, joka on makuri, jaksanut kovin montaa palaa syödä. Mutta siis hyvää oli! (kiitoksia vaan sinne Tampereen suunnalle kestitsemisestä, otetaan pian uusiksi!)
Perjantaina sitten saapui uusi kamera! Siinäkin sattui just silleen ku mä vähän arvasinkin eli kuumeisena rämpytin koko bussimatkan kotiin matkahuollon sivuja että joko näkyisi noudettavana tuosta lähiValtsusta vaan ei mitään. Olin sitten ollut kotosalla varmaan jo tunnin kun kännykkäni piippasi tekstiviestin merkiksi ja mitäpä luinkaan – No että se kauan kaipaamani kamera olisi noudettavissa Valtsusta. Joten ei muuta kuin hyppy pyörän satulaan ja tuulispäänä kameraa noutamaan.
Pahvilaatikon avaamisessa mulla oli tietenkin assistentti mukana – Siirin kun täytyy saada osallistua jokaiseen touhuun ja jos ei pääse, niin alkaa semmonen kurinamau’unta. Jahka olin saanut kallisarvoisen kameran pois, niin annoin laatikon ja sen sisässä olleen pehmusteen Siirin käyttöön ja tätähän mieltä Siiri sitten niistä oli – varsinkin pahvilaatikko sai kyytiä!
Käväistiin pesettämässä auto ennenkuin lähdettiin ajelemaan tuonne Tuulipuistoon ja mä vieläkin jänskäilen koko pesettämispuuhaa – siis en mä sitä nyt tietenkään pelkää mutta lapsena (siis aika pienenä natiaisena) pelkäsin tuota keltasinipunaista pyörivää harjasta. Isän kyydissä kun tuli aina välillä käytyä noissa pesuloissa.
Kuutisen tuntia muuten meni että jotenkuten tajusin miten kameraa pitää käyttää. Äärettömän helppokäyttöinen, niiden alkukömmien jälkeen.
Käytiin tosiaan tuolla Tuulipuistossa kuvailemassa. On se vaan niin ihmeellinen paikka, ainakin mulle. Täytyykin tässä katsoa josko menisimme uudelleen kuvailemaan, mutta tällä kertaa voisimme käydä niin Reposaaressa että Mäntyluodon Kallossa kuvailemassa.
Mieskin sai napsastua musta pari yllärikuvaa kun itse keskityin niin kuvaamiseen ja noiden tuulimyllyjen ihasteluun. Ihan mahtava paikka ja mahtavat tuulivoimalat!
Yksi kuva päätyikin jo tietokoneeni taustakuvaksi. Sen verran loistavia kuvia sain aikaiseen! Ja nyt kyllä ymmärrän sen järkkäreistä hehkuttamisen – on tämä vaan tuplasti.. ei vaan triplasti parempaa kuin joku pokkari ja varsinkin nyt kun on vielä pokkarin kokoinen järkkäri.
Miehen ottamat kuvat on otettu Panasonicilla ja itseni ottamat kuvat tällä uutukaisella Olympuksella. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.
28 kommenttia
Anonyymi
Kaunis auringonlasku!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, niin on! 🙂
Anna / Kuvan mukainen
Kuulostaa sangen kivalta viikonlopulta :)!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Oli todella kiva kyllä! Vietetään yhtä kiva sitten kun sie pääset tulemaan. 🙂
Anonyymi
Vinkki: Kuvat voi olla aika paljon pienemmät tässä blogissa, kun ne kerran saa klikkaamalla isommiksi.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos vinkistä, mutta en halua pienempiä kuvia vaan juuri tuollaiset mitä ne tuossa on. Nyt ainakin näkee suoraan jo mitä kuva esittää, pienemmät joutuisi jokaisen ottamaan auki, isommaksi mutta nyt sitä ei tarvitse tehdä ellei halua katsoa kuvaa tarkemmin.
Anonyymi
joo älä missään nimessä pienennä niitä. en jaksa klikkailla niitä auki. kiva kun näkee suoraan 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Älä pelästy, en ole pienentämässä. Oon aikoinaan käyttänyt pikkukuvia ja ne ketutti. Nuo on just kivankokoiset kuvat ja tarvittaessa ne saa hivenen isommiksi jos tykkää jotain kohtaa katsoa tarkemmin. 🙂
Anonyymi
Objektiivinsuojuksen lisäksi suosittelen kyllä uv-suotimen ostamista. Pysyy silloin objektiivi puhtaampana. Millainen akunkesto tuossa on? Entä onko kuvanvakaajaa?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
4pvä kesti – tänään piti laittaa lataukseen. Tietääkseni tässä mallissa on kuvanvakaaja sisäänrakennettuna rungossa.
Anonyymi
Neljä päivää eli kuinka monta kuvaa? Mitä kuvakokoa olet käyttänyt kuvatessasi?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kappalemäärästä en osaa sanoa, mutta kuvakokona on ollut 4032×2272.
Anonyymi
Tuliko siinä mukana hihnaa, jotta saat kameran kuvatessasi kaulaan?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, tuli. 🙂
Anonyymi
Woi mahdoton tuota Siirin häntää!! Ihana! =D
-AI
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se on kyl mahottoman pitkä. 🙂 Ja veikkaisin että kasvaa vielä…
Ilona
Voi että! luulin,että joutuisi poriin asti ajamaan että pääsisi tuonne näyttelyyn,mutta tampereelle ei olekkaan niin pitkä matka.:) kiinnostuin niin kovin kun luin edellisen postauksen ja katselin kuvia.:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, näyttely on tosiaan Tampereen Tampellassa – Vapriikissa. 🙂
Saara
Wau, onpas hieno toi ensimmäinen auringonlaskukuva:)
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos. 🙂
Anonyymi
Pääseekö tuonne tuulipuistoon hyvin autolla? Upeen näkönen paikka!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Pääsee. 🙂
Anonyymi
Onko ystäväsi lopettanut kokonaan bloginsa? Hienot maisemat!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kenestäköhän ystävästä nyt puhut? Joo, niin oli upeat maisemat! Tartteeki kattoo jos pääsis toistekki kuvailemaan. 🙂
Anonyymi
Ku ei vieläkää käsitä miks tän blgin nimi on "Värikäs Elämäni"…käytiin äitillä, käytiin kaupoilla, siivottiin, Siiri kakkas, pestiin pyykkiä, katottiin elokuvaa, tehtiin ruoka…..siis ihan meidän kaikkien tavis elämää..Oisko syytä blogin nimeä vaihtaa?
Ainahan tätä luettua tulee kuiteski…on ihan hiukka naivii tekstii 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos, mutta ei ole nyt syytä vaihtaa nimeä.
Anonyymi
– Mukavia nuo kuvat, mutta miten sie saat ne niin, että klikkaamalla avautuu uuteen ikkunaan isompana? Mie tahtosin mun kuvat myös niin, mutta en oo onnistunu… Nimimerkillä: Tekniikan ihmelapsi xD
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Apua, nyt en osaa kyl sanoa. Toivottavasti tätä lukee joku joka osaa neuvoa. 🙂