Uusi vuosi ja loman loppu
Heipparallaa taas pitkästä aikaa. Nyt kun loma on ohi, niin tuntuu että se meni yhdessä hujauksessa, enkä todellakaan ehtinyt tekemään kaikkia niitä asioita mitä suunnittelin. Mut mä haluun ottaa teidät mukaan pienelle retkelle, missä kertailen jotain juttuja mitä tapahtui tuossa loman aikana. Joten eiköhän aloiteta ja pahoittelut jos jutut hyppii ja pomppii. (Huom! Kuvan takki ei ole pörrötakki vaan tekomokkatakki Yoursilta)
Loman aikana tuli nukuttua todella makoisasti ja pitkiä aikoja. Kuvan kissa liittyy haukotuksellaan aiheeseen siten, että hän oli usein mun unikaverina – milloin jaloissa, milloin kyljessä, milloin persuksessa, mut aika usein sellaisessa kohdassa mikä hohkaa lämpöä. Yhtenä päivänä muistelisin nukkuneeni 11h ajan, että jonkin verran oli kai univelkaa. Mut nyt on akut ladattu tulevia koitoksia varten.
Ostin Tampereen joulutorilta tällaisen Finnlean tuubihuivin ja myös Sulo ihastui siihen siinä määrin, ettei olisi antanut mun ottaa sitä pois päältään, kun laitoin sen hänelle tuollaisena ”loimena” ja reppana tietty luuli että mennään ulos. Itse tietenkin olin innoissani kun huivista on moneen – kaulahuiviksi, päätä suojaamaan ja kissalle ulkoloimeksi. Sulo on niin kiva kun se on kaikessa aina täysillä mukana.
Join myös todella paljon teetä, koska teekalenteri, mutta muutenkin. Tee tuntui olevan ainut asia mikä piti mua aina välillä lämpimänä. Mulla on aika usein näpit ihan jäässä, niin ihanaa lämmitellä niitä teemukin sivuilla. Mulla oli tosiaan Pukan teekalenteri ja ne maut on kyllä aika voimakkaita, enkä ihan kaikista niistä tykännyt, mutta kaikki tuli testattua. Oliko kellään lukijoista tätä kalenteria, mitä tykkäsitte?
Meillä oli joulukuusikin, ihan tuollainen pieni, mutta meille sopiva. Kuusi heitettin loppiaisena pois vaikka olisi sitä voinut pitemmällekin käyttää. Kissat antoi suht hyvin kuusen olla rauhassa. Piipulla oli pieniä ongelmia noiden alimpien ”lelujen” kanssa, mutta kun ne nosti ylemmäs, niin paremmin meni. Cooneja ei kiinnostanut koko kuusi. Tänä jouluna meillä oli kuusi uudessa kohdassa, kun aiempina vuosina se on ollut tuolla toisessa nurkassa, mutta nyt enemmän tälleen ”esillä”. Todella hyvä noin 10€ Byggmaxx kuuseksi.
Joulu meni meillä tänä vuonna kaksistaan, mikä oli toisaalta ihan kivakin kun aiempina vuosina on oltu isommalla porukalla. Toki nytkin olimme kutsuneet mun vanhemmat meille syömään, mutta eivät nyt sattuneista syistä päässeet. Porukalla kävimme kuitenkin haudoilla muistamassa heitä, ketkä eivät keskuudessamme enää ole. Meillä myöskin tapana käydä haudoilla aina iltamyöhällä ja samalla reissulla tehdä vähän hupiajelua, tai ei se varsinaisesti hupia ole mutta sellaista tiettyjen paikkojen muistelointia ja noin.
Loman aikana tuli tuhottua parit viinipullot. En ymmärrä mistä niitä tonne kaappiin oikein ilmestyy, kun emme mieheni kanssa juurikaan alkoholia juo. Taitaa löytyä viinitonttu jostain kulman takaa. Juomme toki lasillisia silloin tällöin, mutta yleensä ne vuosittaiset juontimäärät jää yhdellä kädellä laskettaviksi, eikä silloinkaan mitään pullotolkulla. Siinä mielessä tämä vuoden loppu oli erikoinen. Kippis uudelle vuodelle!
En kovinkaan paljoa tarttunut kameraani (siis siihen minijärkkäriin) loman aikana, että suurinosa näistä postauksen kuvista on napattu kännykälläni (Samsung S9) ja tuntui todella kivalta, kun sai ottaa ihan iisisti vaikka ihan alkupäivät tuntui hankalalta ottaa semmosta ”oon nyt lomalla” asennetta. Aiemmin en oo kovin paljoa mitään blogilomia pitänyt, mutta nyt tässä vuoden sisällä se on tuntunut jotenkin tärkeämmältä. Kai se on kun ikää tulee lisää, niin tiedostaa että ne huilaushetket on tärkeitä. Itse loma sisälsi siis paljon ”omaa aikaa” etten kovin paljoa nähnyt kavereita, ihan muutamia vain. Oli sillä tavoin kiva olla epäsosiaalinen, mitä ei kuulemma musta uskoisi, mutta mulla pitää olla niitäkin hetkiä että saan olla ihan vaan itekseni.
Yhtenä ikävänä asiana tuossa lomani aikana oli kun piti selvitellä vähän asioita. Mulle kun selvisi että yhtä kuvaani oli käytetty luvatta, enkä kyseiselle kuvalle olisi ikinä sellaista lupaa antanutkaan, vaikka ei siinä kuvassa sinäänsä mitään ikävää ollutkaan. No mutta asia on nyt kuitenkin sovittu kaikkien osapuolten kanssa, joten en koe että asiasta pitäisi enempää tänne kertoakaan. Haluan vain tässä muistuttaa, että älkää käyttäkö toisten ottamia kuvia ilman lupaa. Aina on kohteliasta kysyä lupa, tai kuten mullakin on moni halunnut ihan ostaa joitakin ottamiani kuvia. Täältä löytyy hieman luettavaa asiasta, suosittelen lukemaan. Joskus joku huomautti ettei blogini kuvat ole kovin tarkkoja, niin siihen on ihan syynsä miksi näin. En nimittäin lataa blogiin ns. kunnon kuvia, vaan pienennän ne. Pikkukuvina ne on silti ihan hyvät mutta kun kuvia isontaa, näkee ettei ne ole kunnollisia. Niistä ei siis saa tehtyä tauluja tai postikortteja. Mulla on koneella siis kunnolliset kuvat ja niistä tehdyt blogiin laitettavat versiot.
Mä halusin vaan laittaa tämän, koska niin kaunis vaikkakin teknisesti ei onnistunut kuva. Napattu muistaakseni joulun tienoilla. Muutenkin kuu, tähdet ja taivas ylipäätään on aina ollut kiinnostava. Nytkin tekisi mieli mennä tähtiä kuvaamaan, mutta eipä siellä taida nyt mitään näkyä.
Suurinosa mun loman ajan kuvauksista koski kissoja. Niitä on niin mukava kuvailla, mutta näissä on kaikissa pieni tarina joten ottakaapa hyvä asento ja kuunnelkaa.
1. Sevi päätti että kadoksissa olleen joululahjan pahvilaatikko on hyvä istuinalusta (oli se silti aika pieni) ja pari sekunttia kuvan otosta Sevi tajusi että kuvasin sitä sekä lähti livohkaan. Hän ei yhtään tykkää olla kuvattavana.
2. Siiristäkin on hankala saada kuvia, mutta tästä olen erityisen ylpeä kun hän ei heti tajunnut mun kuvaavan häntä. Siiri siis kääntää aina katseen pois. Tää on napattu vielä yöllä myöhään, kun kaikki on ollut nukkumassa, mutta ulkoa kuului jotain ääniä minkä takia Siiri tuossa kuvassa tuijottaakin tuonne ikkunan suunnalle. Ulkona nyt saattoi olla mitä tahansa, onhan siellä kettukin ollut, hyvä kun ei sisälle ole ängennyt.
3. Piipun kolo. Nostin Sulon pedin tänne työhuoneen puolelle (on normaalisti makkarin kulmassa) ja heitin tuon ikivanhan pörrötakkini siihen lämmikkeeksi (ei ole enää mulla käytössä, soon kissojen nyt). Suloa ei sitten kiinnostunut koko peti, mutta ei kovin kauaa mennyt kun katsoin että mikäs möykky siellä on. Kurkkasin ja löysin hyvin tuohtuneet pikkukissan kun makeista unia häiritsin. Katsokaa nyt tuo ilme, hyvn paheksuva. Piipulla on tapana tehdä tuollaisia pesiä itselleen, onhan se muutaman kerran ollut pussilakanan sisälläkin.
Olimme uutta vuotta vastaanottamassa läheisten kanssa Yyterin virkistyshotellilla, kun siellä oli juhlabuffet uuden vuoden kunniaksi. Oli kyllä todella mukavaa, eikä tällä kertaa tullut syötyä nakkia ja perunasalaattia (se on meidän uudenvuodenaaton traditio). Mukana menossa oli siis siskontyttöni ja napattiinkin vähän asukuvia. Itelläni oli tuollainen kultainen mekko jonka Zalandolta ostin – se oli joku yhteistyö Zalandon ja Glamorous Curve merkin välillä, niin tuota ei tainnut muualta saada ostettua. Siihen valitsin mukaan legginssit, koska ulkona piti pystyä olemaan. Annoin sukkiksille sellaisen hetken mahdollisuuden, ajatuksena siis. Kengiksi valitsin uudet helmitennarit mitkä ostin Ratsulasta, mut hitsit soikoon kun ne oli liukkaat, mutta selvisin! Muiksi asusteiksi valitsin Studio Marianne Uusitalon laukun sekä Korusuunnittelu HennaK:n Lummu-kaulakorun. Ulkona poksautettiin muutama oma raketti ja lopulta ajeltiin Porin keskustaan katsomaan rannan raketit, mitkä oli aika lyhyet ja mulla on hivenen hankaluuksia saada hyvää kuvaa, kun kamerajalustani eteen tuli porukkaa. Mukavaa kuitenkin oli vastaanottaa uusi vuosi tällä tavoin.
Äitikin saapui joulun jälkeen Porin kaupunginsairaalan vuodeosastolle, jossa käyn parhaani mukaan moikkaamassa ja jos en ehdi, niin soittelen sitten sitä enempi. Voin kuvitella miten tylsää on olla kiinni sängyssä, kun paikatussa jalassa ei ole edes osavarausta, mutta sekin taidetaan saada tämän kuun lopulla. Ilahdutettasko äitiä? Toivottakaa hänelle tämän postauksen kommenteissa parantumisia, niin mie toimitan ne perille eli näytän ne hänelle. Yhtenä kertana oli muuten tosi sakee lumisade kun lähdin äitiä katsomasta. Harmi, ettei tuosta kuvastakaan nyt ihan ilmene se lumensateen määrä.
Sain joululahjaksi seuraajalta tämän kirjan, kiitoksia. Mun piti aloittaa lukeminen loman aikana ja tuo kuvakin on otettu tilanteesta milloin sen piti tapahtua, mulla oli teetäkin tehjtynä, mutta sitten tuli kiire muualle ja kaikki jäi. Ja kuten ehkä tiedätte, niin oon todella hidas kirjojen lukija jos en ole lomalla. Kenties otan kirjan ns. iltalukemiseksi eli luen tietyn hetken ennenkuin alan nukkumaan. Yritän saada jossain vaiheessa aikaiseksi jonkinlaisen kirja-arvion, vaikka en niissä mikään kovin hyvä olekaan. Jos kiinnostaa, niin kirjasta löytyy tietoa BoDista mistä sen voi myös ostaa, painettuna tai E-kirjana.
Lomalla tuli muutamina päivinä koettua vähän kylmiä hetkiä. Niin ulkona, kuin sisälläkin. Tuo alin lukema oli alimmillaan tuona päivänä 18.5. Mulle tuo on siis kylmä ja koenkin miellyttävän lämmön siinä 20 asteen paikkeilla. En suinkaan valittanut, mutta totesin että kylymä on ja sen tehtyäni lisäsin vaatetta niskaan. Tai jalkoihin – niissä mulla nuo kylmyydet enemmänkin tuntuu.
Löydettiin kisujen kanssa eksynyt tyyppi. Leppiksen pitäisi olla nukkumassa tähän aikaan vuodesta, joten hivenen ihmeteltiin kun tällainen löytyi keittiön sisältä käppäilemästä. Kissat tietenkin oli innoissaan, mutta itse vähän ihmettelin tätä myöhäistä hereillä oloa. On tämä leppis silti kivempi löytää kuin joku hämähäkki. Huiii! Mähän siis inhoan/pelkään hämähäkkejä, vaikka enemmän mä niille voin vahinkoa tehdä kuin ne mulle.
Lomani loppupuolella kävin myös kuvailemassa. Yksi malleistani oli tämä ihastuttava collie poika. Ihanan pörröinen ja kunnon linssilude. (tää kuva on otettu minijärkkärillä) Miehän otan kuvia ihan maksusta, mutta välillä oon myös vinkannut FB:n puolella että kaipaisin kuvattavaa ja silloin annan 3 ilmaiskuvaa kuvattavalle omaan käyttöönsä + itselleni portfolioon laitettavaksi. Oon myös tässä miettinyt että pitäisi jossain vaiheessa hommata isompi järkkäri, vaikka hyvin tää pikkunenkin on hommistansa suoriutunut, eikä oo pakkasista moksistaan. Oon vaan kuullut että isommat on pakkasherkempiä. Lisäksi tuohon videokuvaukseen pitäisi jossain vaiheessa hommata lisävermeitä.
Mä viime yönä unta Sillasta. Kissastamme jonka menetimme 2v. sitten (8.1.). Unessa olin ystäväni kanssa touhuamassa jotainkin (en muista mitä), kunnes yhtäkkiä oven takana oli laiha ja likainen kissa, joka maukui innoissaan mutta silleen käheästi, että kurkussa olisi jokin tulehdus. Otin kissan sisälle ja tämä alkoi puskemaan ja kiehtäämään ja kun katsoin kissaa tarkemmin, totesin kaverilleni että tää näyttää ihan Sillalta. Olin siihen että mun pitää pestä hänet ja antaa sitten ruokaa. Kun aloin pesemään kissaa, se ei pelännyt vettä vaan antoi mun kaikessa rauhassa pestä hänet ja sieltä kamalan likakerron alta mua katsoi se sama tuttu kissa, Silla. Uni loppui siihen kun sanoin hänen nimensä ja hän tökkäsi mua nenällään. Sitten kun mä heräsin, oli mulla silmät kyynelissä ja iho hikisenä. Nähtävästi Silla tulee aina olemaan mulle herkkä asia, vaikka en mä siitä enää ole itkenyt. Olisikohan kyse nyt vain tuosta vuosipäivästä.
En tällä kertaa halunnut tehdä mitään muisteloa vuodesta 2018, mutta se oli ihan hyvä – oli siellä alamäkiäkin, mutta vaikka sitä kompuroidaankin, niin katsotaan silti toiveikkaana eteenpäin. Kiitoksia kaikille ketkä olette olleet mukana ja mie toivon meille mukavaa matkaa tälle tulevalle vuodelle. Tervetuloa siis lukemaan mun värikästä elämääni ja mitä se tuo vuonna 2019.
58 kommenttia
Anja
Olipa kiva postaus luettavaksi kuvineen. Pikaista parantumista äidillesi, että pääsee sängystä sitten vähitellen taas liikkumaan.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että pidit. 🙂 Äidille viety terveiset. 🙂
Anonyymi
Tuosta toisten ottamien valokuvien käytöstä sen verran, että mä en koskaan edes ota kuvaa kenestäkään lupaa kysymättä saati sitten, että jakaisin facessa toisten kuvia ilman lupaa. Mielestäni kuuluu jo alkeellisimpiin käytöstapoihin tiedostaa tällainen asia. Hyvää vuoden alkua sinulle ja kissoille t. Eeva
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, ei missään nimessä toisesta kuvaa – ainakaan jakoon ellei oo lupaa. Eri asia tietty jossain kaupungilla ottaa yleiskuva, siis silleen kadulta, ettei nyt varsinaisesti kuvaa ketään tiettyä.
Anonyymi
Hui miten kylmä teillä on sisällä. Minusta tällaisena kotikissana mukavinta on 22-23 lämpöastetta ja tällöinkin joutuu laittamaan villasukat ja villatakin, jos ihan vaan sohvalla istuu. Pakkasilla laitetaan takkaan tulet. Muuten tykkään olla kotona kevyesti pukeutuneena ja olen kova hikoilemaan esim. siivoillessa. Toki on taloudellista ja terveellisempääkin alentaa sisälämpötilaa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jos meillä on 23, ni täällä voi mennä uikkareissa. 😀 No ei nyt ihan, mut melkee. Sillo on lämmin. Mut talvella meidän sisälämpö on 19-21 välillä, useinmiten siinä 20 paikkailla. Mut on se taloudellista ja vissii hyvä makkairssa, saa hyvin unen kiinni 🙂
Anonyymi
Voooi ompas suloinen malli ollut sinulla 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Todella suloisia malleja on ollut, toisesta löytyy kuva instan puolelta. 🙂
Anonyymi
Paljon terveisiä ja pikaista paranemista äidillesi t. Eeva
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Äiti kiittää. 🙂
Anonyymi
Parantumista ja kovasti tsemppiä äidillesi ja hyvää vuoden alkua! 🙂
Terveisin Lukija
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Äitini kiittää. 🙂
Anonyymi
Miksi yhdistit tuohon kultaiseen juhlamekkoon (vanhat) leggarit ja tennarit?
Anonyymi
Kiusataksensa juuri sinua!! Ei miksikään muun takia. Voi luoja näitä ilkeilykommentteja taas…
Anonyymi
Kaipa olen sitten joku kiusaaja, mutta minustakaan leggarit eivät kuulu juhla-asuun. Paksut sukkikset olis paljon parempi valinta ja ne ovat myös ihan yhtä lämpimät kuin leggarit.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mielestäni kerroin sen jo tuolla postauksessa, mutta siis legginssit valitsin siksi koska vietimme aikaa myös ulkona, joten ajattelin että leggarit on lämpimämmät ja toinen syy tietty se, etten tykkää sukkiksista. 🙂 Makuasioita tietty, toinen tykkää käyttää noin ja toinen niin. 🙂
Ev
Kiitos ihanasta postauksesta, johan näitä on odottanutkin 🙂
Pyysit terveisiä äidillesi joten täältäpä lähetän terkut ja paranemistoivotukset! Menetin oman äitini sangen yllättäen noin 4 vuotta sitten ja olen pitkään ajatellut että sinun ja äitisi suhde on jotenkin niin tutun oloinen – muistuttaa omasta suhteesta äitiini; välillä tulta ja tappuraa mutta silti niin tärkeä ja rakas.
Hyvää uutta vuotta Pipsa!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Oleppa hyvä vaan! Oli ihan kiva palata. Äitini kiittää terveisistä. 🙂
Anonyymi
Hyvää vointia äidillesi! Kevät on pian.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. 🙂
Anonyymi
Moikka, ei tarvi julkaista tätä ellet halua, mutta huomasin, että kyseessä ei ollut tavallinen leppis. Googlaa aasianpirkko tai harlekiinipistepirkko. En ole mikään asiantuntija, mutta aloin tutkia, kun muistan joskus itsekin nähneeni tuollaisen.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ahaaa, eli se oli tällainen. Hui sentään. Onneks heitettiin pois.
Anonyymi
Paranemista äidillesi ja valoisaa Uutta Vuotta sinulle Pipsa !
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. 🙂
Anonyymi
Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja äidillesi sekä kiitos ihanista kuvista. Namilta terkkuja 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia teille ja Namille rapsutuksia. 🙂
Anonyymi
Hei,
Kuvasi leppis on harlekiinileppäkerttu (hirviöleppäkerttu), joka on vieraslaji Suomessa ja pitäisi nähdessä tappaa. Ne saattavat purrakin, kiukkuinen lajike.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia tiedosta. 🙂
Anonyymi
Millaisia jouluruokia teillä oli? Leivoitteko mitään jouluksi?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ihan ne perusjouluruuat, leipomisesta oli pätkä Luukussa 23. 🙂
Anonyymi
Eli kinkkua, laatikoita, rosollia, riisipuuroa ja rusinasoppaa? Leipomisella tarkoitin muuta kuin sokerikuorrutettuja piparkakkuja. Ai niin olihan teillä rocky roadia myös.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No niin, hyvinhän sä tiesit. 🙂
Anonyymi
Paljon paranemisia äidillesi! Toivottavasti tämä uusi vuosi on hänelle paljon parempi ja terveempi!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. Sitä toivotaan me kaikki!
Anonyymi
Olitko mielestäsi oukeutunut fiksusti/kauniisti uv-bileisiin? Kultamekko ja tennarit, vanhat kuluneet leggarit? Mekko näyttää jotenkin pieneltä, kinnaa hartioista ja käsivarsista. Sinuna olisin laittanut ihan muuta..
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Olin pukeutunut juuri niin kuin tykkäsin. 🙂
Anonyymi
"Jos epäilee löytäneensä harlekiinileppäpirkon, niin havainto pyydetään kuvaamaan ja tallentamaan kuva Vieraslaji-portaaliin."
https://yle.fi/uutiset/3-10389667
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia tiedosta. 🙂
Anonyymi
Hei, kivasti kerroit lomastasi.Ehditkö treenata tai ulkoilla . Voisiko toivoa Ringan treenitsemppausta.Ei ohjelmaa vaan yleisiä ohjeita , kuinka usein ja kuinka kauan jne.Kiitos ja hyvää jatkoa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että tykkäsit. Ihan jotain pientä tuli tehtyä, ei mitään isoa. Kannattaa laittaa Ringalle viestiä ja vaikka instassa seurata, sinne Ringan on mielestäni jotain juttuja laittanut. 🙂
Anonyymi
Tuleeko sitä yhtä Ringa vastaa-videota?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Yritetään saada. 🙂
Anonyymi
Tuo leppäkerttu on voinut tulla teille joulukuusen tai takkapuiden mukana.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hyvin paljon mahdollista.
Anonyymi
Äidillesi terveisiä että parane pian ja sympatiat sinne sairaalaan! Olen itse siellä niin paljon joutunut olemaan, että ymmärrän jos tulee aika pitkäksi. Paitsi jos osaa nauttia huolenpidosta! Ruoka tulee nokan eteen, ei tarvitse siivota, voi rauhassa lukea tai katsoa telkkaria tai vaikka kutoa sukkaa jne. jos saa nukuttua, vieruskaverit on mukavia ja on ystävällinen henkilökunta jota kehtaa vaivata vessassa käymisellä ja muulla, sen sairaala ajan kyllä kestää! Vielä kerran pikaista paranemista!
Olet Pipsa hyvä valokuvaaja! Ihania kuvia, kissat on tietty parhaita, mutta tykkään sun maisemakuvauksesta, ne lila-sävyiset merikuvat on upeita!
Asun kerrostalossa ja yleensä on aina yli 20 lämpöastetta sisällä, mutta kyllä mulla silti on usein kamalan kylmä, siis talvella, jotenkin se ilma vaan tuntuu koleammalta, nytkin on paljon vaatteita yllä ja villasukat jalassa, muu porukka kulkee tossa t-paitasillaan ja kaikilla ei edes sukkia jalassa!
Mä näen myös edesmenneestä Noora,-Mikki-ja Nelli-kissoistani unta, yleensä he ovat vaan mun unissa mukana, kulkevat taustalla, eikä sen kummempaa, mutta olen siitä niin onnellinen! Vaikka ikävä on mullakin, yhä vaan…
Koska olet hankkinut kultamekon, en muista nähneeni sitä? Upea, todella kruunaa juhlan kuin juhlan! Oliko kallis!
Oikein hyvää vuotta 2019 perheellesi!
-Leila
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia terveisistä. Joo, mikäs se siellä ollessa, mutta kyllä se oma koti on oma koti. 🙂 Täytyy toivoa, että nyt ois sairaalakiintiöt täynnä muutamaksi vuodeksi.
Kiitoksia kuvakehuista, onhan nuo kivoja mutta vielä on petrattavaa. 🙂
Mulla oli viime kesänä helteelläkin villasukat jalassa, täällä sisällä oli vilposta, mikä on ihan kiva juttu. Tuli välillä käytyä ulkona lämmittelees ja sitten takas sisälle. 😀
Se on jotenkin lohduttavaa, että kulkevat mukana. Kuin suojelemassa. Mut omasta unesta tuli kyl itku, ihan ku oisin hylännyt Sillan. 🙁 Vaikka universumi otti hänet multa pois, en ois muuten antanutkaan.
Kultamekko on ostettu joskus marraskuussa kun näin sen Zalandolla myynnissä. Instan Mekkokalenterissa se näkyi 24.luukussa ekan kerran. Enää tuota ei taida sieltä saada, oli vaan semmonen pieni yhteistyömallisto. 🙂 Ei ollut kallis, vissii 40e.
HYvää uutta vuotta teillekin sinne!
Anonyymi
Mikä lämmitysmuoto teillä on, kun sisällä joutuu palelemaan?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jos oli mulle osoitettu, niin sähkölämmityshän meillä on. 🙂
Anonyymi
Hei Pipsa. En oikein ymmärrä tätä tekstin alussa olevaa lausetta: "Kuvan takki ei ole pörrötakki vaan tekomokkatakki Yoursilta)" ja kun kuvan avaa isona, on takki selvästi pörrötakki, eikä mikään "tekomokkatakki". Miksi siis olet erityisesti korostanut, että takki _ei_ olisi pörrötakki, vaikka selvästi on? Hämmentävää. Mitä väliä ylipäätään sillä on, että onko takki pörrötakki vai tekomokkaa? Valehtelu on kuitenkin epäkohteliasta ja lukijoiden aliarviointia.
Anonyymi
Tekomokkatakissa on karvakaulus, joten kyllä takki taitaa olla se, joksi sitä sanotaan. Tekomokkatakki on näkynyt videoilla, en tiedä seuraatko niitä. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tämä siis on pörrötakki: https://www.instagram.com/p/BYbC54hh6h2/
Eli tarkensin vain sitä ettei tuo tämän postauksen takki ollut se, kun sitä aika usein luullaan tuoksi pörrötakiksi, jos näkyy just tolleen vaan tuo kaulus. Että tämän postauksen takki on tekokarva/tekomokkatakki. Tosin äiti oli sitä mieltä, että voisi olla tekokelsitakkikin. Että ei tässä valehdeltu taikka aliarvioitu yhtään ketään. 🙂
Anonyymi
Tekomokalta tai aidolta mokalta takki ei ainakaan näytö. Googleen kuvahauksi "tekomokkatakki" niin ymmärtää.
Anonyymi
En ymmärrä vieläkään tuosta selityksestä, mikä takki se nyt oikein on ja onko pörrö vai ei?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tämän postauksen takki on tämä:
https://bit.ly/2SQj1Fz
Ja tämä taas on the pörrötakki:
https://bit.ly/2SJvx9x
Ovat siis kaksi eri takkia ja tämän postauksen takin pääliosa muistuttaa mokkatakin pintaa, mutta ei se siis ole mokkaa. 🙂 Kai se on joku tekokarvatakki. 😀 Tai lyhyemmin.. karvatakki 😀
LauraKatarooma
Toipumisia äidilles! Toivottavasti hänellä on hyviä kirjoja luettavana ajan kuluksi.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. On hänellä lukemista, mutta ei kuulemma oikein saa itsestään irti lukemaan.
Anonyymi
Äänikirjoja?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei hän oikein innostu niistä.