UUSI ALKU, TAI JOTAIN

Mikä siinä onkin, että sunnuntait on niin uneliaita päiviä? Oon itse vain kiinnittänyt huomiota, että näinä päivinä mulla on hyvin vetämätön olo, vaikka jotain pientä tulee kuitenkin tehtyä. Vai voiko silloin sanoa että on vetämätön olo, jos kuitenkin tekee jotain? Sellaiselta se ainakin tuntuu.

Pimeät (ja kylmemmät) vuodenajat ovat saapuneet, joten niin on alkanut teen juominen. Kesän kuumilla keleillä teetä ei tee mieli, mutta heti kun kelit alkaa viiletä, niin kaivan teepussit ja -pannun esiin. Samaan aikaan otan esiin myös villasukat ja neulepaidat.

Vetämättömästä olosta huolimatta, joka toki koskee vain ja ainoastaan sunnuntaipäiviä – olen tämän viikonlopun aikana ehtinyt tekemään yhtä jos toistakin, kuten esimerkiksi otattamaan itsestäni ”halloweenkuvat” ja nämä hipsuissa, koska kuvani eivät ole sellaisia mitä halloweenkuvista voisi ajatella, mutta teemaan silti sopivat. Jo pitemmän aikaa miettinyt että haluan kerrankin otattaa itsestäni tällaiset kuvat. Ja kuvista tuli juuri sellaisia kuin ajattelinkin. Mulla oli myös toinenkin halloweeniin sopiva kuvausidea ja käyn sen jonakin päivänä kuvaamassa mallin kanssa.

Tehtiin lauantaina myös muita ulkoaskareita ihan pimeän tuloon saakka ja mulla oli hyvin kevyesti vaatetta päällä, kun kuvittelin että pärjäisin colitsihousujen ja -hupparin kera. Kyllähän niillä alkuun pärjäsikin, mutta kun aurinko meni mailleen, niin vaatteiden alla olisi voinut olla lämpökerrasto. Loppuilta menikin takan ääressä lämmitellessä ja kuumaa teetä juodessa.

Kissatkin ovat huomanneet kelien viilentymisen, sillä eivät enää niin paljoa vietä aikaa ulkona. Pyytävät häkkiin, mutta melkein jo viiden minuutin kuluttua istuvat ikkunan ovensuulla odottamassa pääsyä sisälle. Huomasin tuossa yks kerta kun itse jään valvoskelemaan, niin Sevi tulee viereeni nukkumaan, kun taas Sulo menee sänkyyn nukkumaan. Vähän kuin tytöt vastaan pojat.

Tässä ollaan viikko menty uuden osoitteen alla ja on ollut mukavaa. Ainoa harmittelu onkin se miksi en ole tehnyt tätä jo aiemmin, kun mietteissä tällainen on ollut muutamaankin kertaan. On todella kiva yhdistää mun työ (valokuvaus) yhteen blogin kanssa. Ja täältä on myös pääsy muihinkin somekanaviini.

Tässä on myös muutakin tapahtunut kuin vain osoite, nimittäin vaihdoin sähköpostini virallisempaan. Nykyään mulle voi laittaa sähköpostia osoitteeseen piia@piiaviena.fi. Päätin myös antaa kommentoinnin olla avoinna, enkä ole tätä päätöstä vielä ainakaan katunut, sillä kommenttilaatikko on pysynyt ihanan rauhallisena. Ja hei, kun jätät kommenttia, niin siihen nimi -kohtaan voi laittaa myös nimimerkin eikä sähköposti näy muille.

Tervetuloa siis uuteen alkuun, tai jotain. 😉