20180608 180353.jpeg
Blogi

Synttäriviikonloppu – virallisesti 35v.

Täällä onkin ollut melkoista vipellystä, kun viikonloppuna juhlittiin oikein isolla mittakaavalla mun synttäreitä – siis koko viikonloppu. Teimme synttäreilleni ison täytekaakun, jonka välissä oli kermavaahtoa, persikkaa ja mansikkaa, mutta päältä olikin mansikoiden reunustama ja vuorattu mustikkavadelmavuorella. Siis ihan parhaamman makuisia kakkuja on tullut, kun on itse ne tehnyt. Lisäksi teimme kinkku-kasviswrappeja sekä feta-peruansalaatin. Olivat muuten hyviä, suussasulavia. Isäni olikin juhlien ensimmäinen vieras – myös Suloa kiinnosti pöydällä olleet herkut. Piti muutamaan kertaan komentaa ettei hyppäisi pöydälle ja aika hyvin kissat jättikin pöydän rauhaan. 

Sain uuden puhelimen – Samsung Galaxy S9. Tämän postauksen kuvat on otettu kyseisellä puhelimella ja oon aikas tyytyväinen puhelimen kuvanlaatuun. Oon tosin käyttänyt ihan automatiikkaa, mutta kenties jossain vaiheessa lähden itse vaihtelemaan niitä kuvan asetuksia. Tuo kyllä paljon helpotusta, kun ei aina tarvitse raahata järkkäriä mukana, vaikka ei sekään nyt mikään painava, saatikka iso ollut. Järkkäri ei vain mahdu noihin pienimpiin laukkuihin mukaan, mutta puhelinpa mahtuu. Aiempi puhelimeni S7 oli ihan hyvä myöskin, mutta kyllä tämä uudempi on selvästi vieläkin parempi. Puhelimen värinä on sininen ja varoituksen sana myös tässä kohtaa, ettei ne värit ole sellaiset kun mainoksissa. Eivät siis niin voimakkaan väriset. 

Ihanan hölmistynyt Siiri ja kesäturkkinen Sevi

Lisäksi tuolla uudella S9 puhelimella saa otettua tosi kivoja slow motion pätkiä ja niiden ottoa testattiinkin heti Hennan kanssa. Myöhemmin illalla kun kävimme miehen kanssa ajelemassa, niin napsittiin vielä muutama lisää. Näiden ottamista pitää vielä vähän testailla, mut sen sanon nyt jo, jos joku harkitsee tätä puhelinta ja tuota slow motion kuvaamista, että näiden ottaminen vaatii valoa. Ulkona kuvaaminen oli kaikista parhain, koska sisällä niistä tuli liian pimeitä ja lisävaloa jos laittoi, niin kuva välkkyi. 

Käytiin ekana iltana eli perjantaina katselemassa Reposaaren tarjoamia ihania maisemia ja toki leikittiin samalla tuolla puhelimella eli otettiin niitä slow motion kuvia, mutta en nyt viitsi ihan kaikkia tänne laittaa. Pyysin samalla miestä ottamaan musta ja asusta kuvaa. Mekko on Scarlett & Jo -merkkinen ja näitä löytyy edelleen heidän omilta nettisivuilta. Omani olen ostanut Yoursilta. Laukku on Furla Metropolis, värisävyssä winter rose (vissiinkin) ja kaulakoruna on ihana Henna Kallionkielen tekemä Lumme -sarjan kaulakoru. 

Mä tykkään vieraiden laukuista, jonne mieluusti tekisin lämpösen pesän 

Lauantaina meillä kävi suurinosa vieraista, koska silloinhan tuo virallinen syntymäpäiväkin oli. Olin virallisesti 35-vuotias. Silja tuli miehensä kanssa ehtoolla ja juotiin siinä tervetuliaisjuomaksi tuollaista alkoholitonta kuohujuomaa, jonka ostin Salosta, kun siellä olin Herkku ja Lahja Murenan bloggaaja-illassa. Oikein kivan makuista. Samalla pelattiin Haluatko Miljonääriksi peliä ja oli kyllä tiukkaa, mutta todella hauskaa. Ja silleen se ilta menikin, kun pelailtiin ja höpöteltiin. 

Lahjoja tuli paljon kaikenlaisia. Mm. rahaa, lahjakortteja, hiustenhoitotuotteita, korviksia ja tämä Siljan tekemä taulu. Olen sen nyt laittanut tuohon olohuoneen hyllyyn nojaamaan, mutta taulu on siitä kiva että sen paikkaa voi vaihdella, koska värisävyt toimivat muutamassakin eri huoneessa. Mielialan ja -maun mukaan. Kaikenkaikkiaan oli ihanaa kun sai viettää synttärit rakkaitten ihmisten kanssa.   

Lauantai-illalla kävimme taas ajelemassa ja suunnattiin, minnekäs muuallekaan kuin meren ääreen. Tällä kertaa menimme käymään Kallossa, mutta asukuva napattiin Uniluodon kulmalla. Mulla oli niin onnellinen olo, eikä pelkästään tuolloin, vaan ihan koko ajan, kun olin saanut juhlia synttäreitäni läheisimpien kanssa. Sellainen sieltä pursuava olotila, joka on täyttä iloa, valoa ja hymyä. Tässä mulla on Zalandolta ostettu Little Mistress -merkin mekko, jota ei taida enää saada sieltä. Ja kiva kun tuosta neuletakista on keveäksi boleroksi – on siis mulla pieni mutta voi käyttää tuolla tavoin. Jalassa on Gabor -merkin kiilakorkosandaalit ja kaulassa tietenkin Hennan  tekemä Lumme-kaulakoru, mutta lyhyemmällä ketjulla kuin mitä yleensä käytän. 

Ensimmäinen ja samalla viimeinen juhla-asuni, joka muuten löytyy edelleen Yoursilta jos jotain kiinnostaa tämä samainen maksimekko. On polyesterinen mutta itse oon pärjännyt kuumallakin kelillä tämän kanssa, eikä ole hiostanut. Viimeiset vieraat kävi meillä sitten sunnuntaina. Synttärijuhlista tuli tällä tavoin pitkät, kun kaikille ei sopinut yksi ja sama hetki, enkä itsekään sellaisesta välitä, koska tykkään keskittyä siihen yhteen vierasporukkaan kerrallaan. Sillä tavoin kukaan ei jää itsekseen, vaan kaikki saavat tasaisesti huomiota. Juhlat loppuivat virallisesti klo 18, vaikka seuraavana päivänä alkoikin mun hemmottelupäiväni – siitä paremmin sitten perjantaina. 


Ja nyt kuulumiset: 
Ja tämä alkuviikko on taas mennyt kirjaimellisesti juoksessa, mutta älkää huoliko pääsette nimittäin perjantaina mukaan tuohon tohinaan. Tuo juoksu on vaan nyt alkanut pikkusen verottamaan voimiani, kun kovin ramasuttaa. Tulipa sitä torkahdettua terassilla ollessa, mutta ihan vain puolen tunnin ajaksi, enkä palanut. Huomasin samalla, kun olin mahallani fatboyn päällä, että sääret pääsi jonkin verran hikoilemaan, niin niistä lähti tosin paljon nesteitä pihalle – täyttyäkseen uudelleen. Äitikin on saapunut Poriin jatkohoitoon ja kävin oikein luvan kanssa heti aamulla häntä moikkaamassa. Vierailuajathan olisi vasta myöhemmin, mutta sovein asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. Kaikki on kuitenkin hyvin. 

Helemat heiluuu 

44 kommenttia

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Mukavat synttärit kuulosti olevan. En ole koskaan pitänyt taiteesta joka ei esitä mitään. Jostain syystä tämä lahjaksi saamasi taulu on ensimmäinen josta pidän. Luulen ettäs se on luonnossa vielä upeampi. Jokin siinä kiehtoo vaikkei siinä mitään kuvaa ole. Nuo värit ja pieni kultaus vaan passaa hyvin. Synttärimekkosi oli kaikki ihania!

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Paljon onnea Pipsa! Onnellisen näköiset synttärit olleet sulla 🙂 Herrrkullisen näköistä salaattia muine herkkuineen ja söpö kynttiläidea pöydässä, katsoin ensin että jotain supersöpöä pinkkiä limpparia pikkulaseissa 😀

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitoksia. Kaikki oli niin ihanaa. Oon kyl ilonen et niin moni pääs paikalle <3

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Kauniit mekot ja kivan kuuloiset juhlat olleet 🙂 Oletko muuten koskaan tavannut ketään lukijoista? Esim. jos ovat vaikka nähneet sinut jossain ja tulleet luoksesi. Tuo Siljan taulu on hieno ja kivaa kun laitoit kissoista myös kuvia <3 Myöhäiset onnittelut!

  • Anonyymi

    Anonyymi

    En tiennytkään, että Silja on noin loistava taiteilija! Onko ihan opiskellutkin taidetta?

    • Silja`s

      Silja`s

      Kiitoksia kovasti☺️🙏🏼💕 oon käynyt kyllä kuvataidepainotteisen yläkoulun ja lukiossa tein kuvataiteen diplomityön, sen jälkeen kultasepänkouluun, joten taidetta on tullut jonkin verran opiskeltuakin!😄 pienestä asti piirustellut ja maalannut tauluja☺️

      Jos jotakuta kiinnostaa, niin teen tauluja myös ilomielin tilauksesta ja myös postitus onnistuu!😊🎨

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Hei, sinussa ja Isässäsi on paljon samaa näköä etenkin tuossa suun seudussa.
    Onnittelut mukavista juhlista.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, Sevi on ihanan söpö tolla mallilla. 😀 Ja hän on aina tommonen kun näkee kameran, ei oikein tykkää. 😀

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Hän on. Pitäisi ottaa Sevista kunnon kuva, kun hän on niin nättimys tuolla lyhyellä turkilla. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Pipsa, sinun elämäsi vaikuttaa ihanan tavalliselta ja mutkattomalta. Tämä on siis vain ja ainoastaan positiivista. Olen kotoisin Porin seudulta, mutta asunut jo pitkään kauempana ja blogiasi lukiessa pääsee jotenkin siihen lapsuuden mielenmaisemaan ja tulee kaipuu sille seudulle. Sinusta huokuu rohkeus olla oma itsesi ja se, että seisot jalat maassa, kuten perusporilaisen kuuluukin.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No on se aikalailla tommosta, tavallista ja mutkatonta kun kaikki mutkat vedetään suoriks 😀 No ei vaan, on täälläkin mutkia. Ne kuuluu elämään. 🙂 Kiva että oot blogia lukiessa päässy lapsuusmaisemiin. 🙂 Pitää ehkä kuvalla enemmänkin maisemia. 🙂

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Anonyymi tarkoitti varmaankin abstraktia mielenmaisemaa eli sellaista henkistä tunnelmaa, ei niinkään konkreettisia maisemia 🙂 Itsekin kaipaan usein lapsuuteni mielenmaisemaa, nykyään kaikki on ihan liian vaativaa ja suorituskeskeistä.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      No juu, juuri siihen tietynlaiseen tunnetilaan pääsee tämän tyyppisiä postauksia lukiessa. Sitä tarkoitin, en niinkään Porin maisemia. Kiitos blogista!

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Synttäriviikonloppu kuulosti kivalta, onnea vielä! 🙂

    Olisi kiva nähdä se teettämäsi keltainen mekko vielä päälläsi, vai oletko myynyt eteenpäin? Tänä kesänä onkin mekkokelejä riittänyt!

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Ajattelitko kehystyttää Siljan tekemän taulun? Millaisethan kehykset siihen sopisivat? Siljalta varmaan pitää kysyä millaisia hän siihen ajttelisi.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Täytyykö sen esittää mitään? Ja toisaalta, mielikuvitus on rajana. 🙂 Voihan se olla vaikka lehti, tai sellainen kaislikkoheinä. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *