Paljon on sanottavana
Niin siinä taisi käydä, etten ehdi julkaisemaan kaikkia tänä talvena ottamiani kuvia. No, jääpähän materiaalia ensi talvea varten. Joskus mulla on tunne, ettei ole mitään kivoja kuvia julkaistavaksi mutta se on valetta, sillä mulla on kauheat kasat kuvia mutta jotka eivät sitten just tiettyinä hetkinä miellytä silmääni ja sovi postaukseen. Mulla on varmaan viidet asukuvatkin koneella, odottamassa julkaisua. Nämäkin kaksi olivat viimeiset kuvat jotka kännykkästäni löysin.
Sitten ilmoittelen pikkuruisesta blogitauosta. Eli pidän joko viikon, tai vajaa viikon mittaisen tauon, jonka aikana vaan rentoudun muiden touhujen parissa. Tauonkin aikana kyllä julkaisen ja vastailenkin tuleviin kommentteihin, joten aivan tyystin en kuvioista poistu. Ja saatan ajottain tehdä mikropäivityksiä FB-sivulle sekä Instagramiin, joten kannattaa pistää ne seurantaan.
Näin eilen pitkästä aikaa rakasta isoveljeäni ja päätettiin siinä vähän hupsuilla, ja napsittiin valokuvia. Meillä on Peten kanssa 13 vuoden ikäero mutta ollaan kuitenkin samalla aaltopituudella. Siinä sitten saatiin vielä idea, että mainostetaas täällä blogissakin tuosta velipojan työstä, jossa se on äärettömän taitava kun on saanut tuon puhumisen lahjan (kuten minäkin, mut musta ei oo silti kouluttajaksi) joten tässä teille suora lainaus veljeni mainospuheesta teille:
” Tervehdys rakkaan pikkusiskoni blogin lukijat! Ajattelin ilmoittaa teille, jotka työskentelette ihmisten kanssa ja haluatte lisää asiakkaita, niin kannattaisi tilata minut kouluttamaan teistä parempia myyjiä. Itse valmennan eri toimialojen myyntihenkilöitä, yrittäjiä ja johtohenkilöitä. Rakensin itse 1300 asiakkaan verkoston, tavalla josta nykyään valmennan. Yhteystietoni löytyy osoitteesta www.referenssit.com. Lopuksi haluan kiittää rakasta pikkusiskoani tästä markkinointimahdollisuudesta ja kuten Jari Sillanpääkin lauloi: SINÄ ANSAITSET KULTAA! ”
Kävin yhtenä päivänä kirjastossakin, pitkästä aikaa. Aina kun käyn kirjastossa, niin käyn nuorten puolella tsekkaamassa parit lehdet – niistä ei pääse yli eikä ali, vaikka kuinka olisikin jo aikuinen. Tällä kertaa tosin lueskelin kaikessa rauhassa Kissafani -lehtiä ja pohdiskelin tilaavani kyseinen lehden, koska niissä oli paljon kaikkea mielenkiintoista luettavaa. Vähän ennen lähtöä kävin kirjahyllyjä läpi ja löysin muutaman kirjasarjankin mitkä haluaisin lukea läpi – mainittakoon Charmed yhdeksi niistä. Tuo oli nuorempana yksi suosikkisarjoistani enkä koskaan tiennyt, että siitä oli myös kirjasarja, joten ajattelin että se voisi olla hauska lukea.
Sitten menimme yhdessä miehen kanssa käymään Porin Puupojissa katsomassa tulevan talomme pihaan mahdollista varastorakennusta (kuvassa näkyvät rakennukset eivät tosin ole varastorakennuksia vaan saunoja ja kotamökkejä) jonne voisi säilöä niin klapipuut kuin esimerkiksi pyörät. Käymme mahdollisuuksia läpi, mutta olisi aivan upeaa voida ostaa tarvittavan ihan paikalliselta.
Tuli myös paljon käppäiltyä pitkin keskustaa ja napsittua sieltä täältä kuvia. Tuossa on yhdet kyntteliköt joita olen jo hetken aikaa katsonut ”sillä silmällä” mutta nähtäväksi jää, saako ne meiltä kodin. Kävin myös Eurokankaassa ihmettelemässä ja yhden, siis yhden kankaan löysin joka jotenkuten menetteli, mutta jonka mies torppasi liian mummomaiseksi. Nyt se sitten on todistettu, mulla on mummomaku! Toisaalta, keski-ikä koputtaa ja lujaa.
Samalla tuli kuvattua Poria muutenkin, tykkään kun täällä on niin ihanan lumetonta! Täällä on ollut jo hetken aikaa mukavan keväinen sää, kun välillä aurinko paistaa ja linnutkin laulaa. Odotan niin kesää, silloin saa taas laittaa nuo pitkät mekot päälle ja mennä sandaalien/ballerinoiden kanssa.
Tämän ”kuurin” myötä oon alkanut syömään enemmän salaattia. Kyllähän sitä muutenkin tuli syötyä, mutta ei ihan näin isoa määrää ja jokaisella isolla aterialla. Kohta tuleekin kampanjan viimeinen postaus, mutta itselleni se ei viimeiseksi jää – minä aion jatkaa sooloilulla.
Ihmettelin yhtenä päivänä miksi kissat sirkutteli olohuoneen ikkunan edessä, tai tiesin että siellä pitää olla jotain liikkuvaa kun tuolla tavalla sirkuttelivat mutta en osannut ollenkaan odottaa että siellä tepastelisi Fasaanikukko. No tuo on aivan varma kevään merkki, kun kukko tulee tuohon huutamaan ja sulkiaan pörhistelemään. Ja kissoilla on kivaa!
No onhan tuossa nähty jos mitäkin liikkuvaa eläintä. Milloin rusakkoa, pikkulintua, toisia kissoja, fasaanikukko akkoineen ja onpahan sitä kettukin nähty jolkottelevan tuosta multakasan takaa. Minusta on ihanaa, kun kissoilla on oma iso ikkuna josta seurata tapahtumia.
37 kommenttia
Anonyymi
Onko huhut raskaudestasi totta?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ai sitäkö te siellä jossain pohditte tällä hetkellä? No, pohtikaahan kaikessa rauhassa, eiköhän se viimeistään 9kk kuluttua selviä kannattaako niihin huhuihin uskoa. 🙂
Anonyymi
Aiemmin Pipsa on ainakin puhunut ettei halua lapsia.
Anonyymi
Ja joitain vuosia sitten yritys niiden saamiseen on ollut kova. Äkillisesti se mieli voi muuttua… taikka sitten ei mutta sitähän me ei voida tietää.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Voi elämän kevät. Pistetään nyt isolla, jos menisi jakeluun. MEILLE EI TULE LAPSIA. Joko uppos? Ettei tartte jokaiseen mahdolliseen trolllollol ketjuihin jossain nettipalstoilla uskoa. Joo, oon perheen perustamista joskus miettinyt mutta en silloinkaan vakavasti. Lapsia ei ole siis koskaan yritetty saada. Kun ikää on tullut lisää, niin oon vaan tyytyväisempi siihen, etten ole perhettä perustanut. Se elämä ei ole minua varten. Pidän lapsista, mutta en omista. 🙂
Unknown
Voi mummomaku 🙂 Mä huomaan taas kauhukseni että olen nyt suuresti tykännyt töissä kuunnella radio Nostalgiaa ja NRJ ja Voice ärsyttää suuresti. Tiedä sitten johtuuko tämä vaan noiden poppikanavien tavasta raiskata jokaista hyvää biisiä soittamalla niitä vähintään kerran tunnissa vai alanko mä tulemaan vanhaksi?
Täällä fasaanit pesii mitä yllätyksellisimmissä paikoissa. On koiraakin tarvinnut pitää kiinni kun tuntuu noita fasuja putkahtelevan joka paikasta. Fasaanit pesii vielä kaiken lisäksi maahan eikä todellakaan aina mihinkään suojaisiin paikkoihin. Tälläkin hetkellä yksi hautoo keskellä tuota meidän lähipuistoa, vaikka ympärillä olis puskaa millä mitalla. Katsotaan selviääkö, sydän kallellaan seurailin viime vuonna yhtä pesää jonka hautojalle oli ilmeisesti käyny jotain, kun yhtenä päivänä se oli poissa eikä enää palannut 🙁
P.S Mun sähköposti heitti mut ulos (eikä ollut ensimmäinen kerta), pistin koko lootan vaihtoon ja laitan sulle meiliä parin päivän sisään jos tuo vanha ei ala pelittämään.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No katokku ikkää tulloo lissää ni kaik muuttuu. 🙂 Mä oon kans kuunnellu Nostalgiaa! Ja kyllä mua ainakin ärsyttää se kun jotkut kappaleet tulee moneen kertaan tunnissa. Se ykskin, se en nyt muista nimeä mut jostain linnusta se kai lauloi, semmonen pimputipim biisi, niin yks kerta tuli joltain radiokanavalta 3x tunnin aikana.
Auts, onpas siellä Fasaanit pelottomia. 🙂 Täällä on onneks tuo pelto viel sillee, et saavat jotain suojaa. Vielä ei oo ukko saanu itelleen akkaa, sitä tässä ite seuraan et millo ilmestyy akat. 🙂
Okei, odottelen meiliä. 🙂
Unknown
Mun piti pistää tähän linkki siitä yhdestä biisistä joka tuli aina säännöllisin väliajoin, siinä taasen laulettiin mun mielestä jotain "..some sorrow, some sorrow..", mut en tiedä kuulinko vaan väärin kun ei tuolla nimellä ainakaan biisiä löydy.
Ne linnut ei ole pelottomia, mut tyhmiä ne on :D. Ihmettelen ettei kukaan ole kesyttänyt niitä kanojen tapaan, tai sitten ne ei vaan ole suostuneet munimaan vankeudessa.
Vanha postilaatikko toimii taas, onneks oli väärä hälytys!
Anonyymi
Biisi on samsara 2015 🙂
Unknown
Kiitti! Siinähän se laulaakin samsara eikä sorrow 🙂 Nyt voin nukkua ens yöni rauhassa kun mysteeri on selvinnyt 😀
Anonyymi
Mun on nyt pakko tulla ottamaan kantaa fasaani-juttuun. Mulla on ollut ilo ja kunnia tutustua yhteen fasaaniin paremmin, ja se oli kaikkea muuta kuin tyhmä! Luulin kanssa aikaisemmin, että fasaanit on tyhmiä, mutta olin väärässä.
Tämä tyyppi pyöri kesynä pihassamme kolmen kesän ajan (en tiedä, missä kummassa vietti talvet), ja siinä oli jopa koiramaisia piirteitä, Se seuraili minua puuhissani. Kun pyysin odottamaan, se odotti kiltisti pihalla. Jos se oli minua vastassa etupihalla, ja sanoin, että tulepa takapihalle, se kiersi ulkokautta ja tapasin sen sitten takapihalla. Kun sanoin sille meneväni nyt sisälle, niin se meni matkoihinsa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Heh, mulla muuten jäi toi kappale päähän soimaan, et kiitti vaan typerä uteliaisuus. 🙂 Oli pakko kattos käydä kattos et mimmonen kappale. 🙂
Anonyymi
Kiva postaus ja veljesi on iloisen oloinen heppu. Onko siskosi yhtä lyhyenläntämöinen kanssasi vai jotain sinun ja veljesi väliltä? Eiks ole ihanaa kun on lähisukua jotka rakastavat ja joita rakastaa 🙂
Verhojen osto on vaikeaa, itse oon riiputellut mitä on sattunut äidiltä ja siskolta joutamaan ikkunoihini. Joskus ostin Potin Anttilasta metritavarana (halpaa) yksvärisiä verhoja urakalla suureen taloon, oli siin leikkomista-mittaamista-ompelua-asettelua. Taisin vielä siirrellä tikkiden puutteessa isohkoa ruokapöytää huoneesta toiseen jonka päällä pompin sitten siellä katon rajassa. Kivat muistot siitä jäi: kalustaa ja verhoilla yks kesä kamun taloa tanssien pöydällä Iskelmän tahdeissa… tuli ihan ikävä koiraystävää joka vahti tätä kohellustani.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Veljeni on iloinen ja positiivinen heppu. Kova höpöttämään, kuten pikkusiskonsakin. 🙂 Siskoni on mua muutaman sentin pidempi, eli kyllä se niinku tohon väliin meneekin vaikka ei silleen täysin puoliväliin. 🙂
Verhojen osto on vaikeaa, kun haluaa niiden olla täydelliset. 🙂
Anonyymi
En tiedä onko sulla ja veljelläsi & siskollasi samat vanhemmat kaikilla, mutta kiinnitin kans huomiota tuohon ihan huikeeseen pituuseroon sun ja veljesi välillä, harvoin sisaruksilla ihan noin paljon pituuseroa 🙂 Söpö kuva! 🙂
Anonyymi
Minä olen 156cm pitkä ja veljeni 202cm 😀 Tiedän kyllä useita sisaruksia, joilla on huomattava pituusero…
Anonyymi
Mä taas tiedän lähinnä suurinpiirtein samassa pituusluokassa olevia, samojen vanhempien lapsilla suuret pituuserot ovat kuitenkin aika harvinaisia siihen nähden että olisi aikalailla samanpituisia 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, oli kiva saada yhteinen kuva. 🙂 Meistä ei montaa yhteiskuvaa taidakaan olla. Täytyy joskus otattaa kunnon kameralla. 🙂
Oili-Maria
Väitän kyllä että saman perheen lapset voi ihan hyvin olla hyvinki eri pituisia, olematta mitään harvinaisuuksia 🙂
Mulla ja siskolla eroa on joku pari senttiä, ollaan ihan lyhykäisiä, plus miinus 160 cm. Meidän veli sitten onkin 186 cm, ja vanhemmat ei tosiaan ole mitään erityisen pitkiä, keskivertoa lyhyempiä enemmänkin 🙂
Vippis
Suloinen kuva susta ja veljestäs <3 Ja rentouttavaa blogitaukoa! Niin ja tsemppiä muuttotouhuiluun 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia, me ollaan veljen kans niin sulonen tapaus. 🙂 Kiitoksia, tauosta otetaan ilo irti. 🙂
Tirli
Toivottavasti kissoilla on siellä teidän uudessakin kodissa sitten jotain seurattavaa ikkunoista 🙂
Olen jokaisen sun postauksen lukenu, mutta ihan jokaikiseen ei tule kommentoitua. Vaalit ei kiinnosta mua pätkääkään ja hyvä että nuhanpoikanen kesti vain yhden yön. Itselläni ei ollut sitä tuuria. 🙁 Kurkkukipua, kurkkua perivää yskää ja kuumetta on nyt neljättä päivää. Yöt menee valvoessa, paitsi viime yönä sai jo nukuttuakin paremmin.
Sulla on tosiaan mukavan näköinen ja oloinen veli, hymyileväinen ainakin kuvissa 🙂
Oikein mukavaa blogitaukoa, jäämme odottelemaan paluutasi 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Eiköhän ole seurattavaa, ainakin näin meille sanottiin että ois. 🙂
Voi ei, sairastelu ei oo kivaa. Muista juoda hunajateetä (siis kuumaa vettä johon laitat hunajaa) niin se helpottaa ainakin kurkkua. 🙂 Mulla toimi. Ja sit vaan torkut. 🙂
Veli on kyl tommonen, positiivinen ja iloinen. 🙂 Me ollaan vähän samanlaisia, mut ollaankin molemmat kaksosia 🙂
Blogitauosta otetaan kaikki irti ja paluu tulee sitten ens viikolla. 🙂
Nyyti
Ah, Porin kirjasto! Kävin lukion lyseossa, joten kirjastossa tuli vietettyä monet hyppytunnit mm. selaillen Hevoshulluja, Seventeenejä ja muita lastenlehtiä siellä nuorten osaston lukupöydässä :D.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Heh, mä kävin kans hyppytunneilla tuolla ja käyn vielä nykyisinki jos oon kaupungissa pyörimässä, niin kääntymässä. 🙂 Hevoshullua en muuten tajunnut tällä kertaa katsoa, se on aina ollu semmonen lehti mitä lueskelen.
Unknown
Niin ihana kuva teistä iloisista sisaruksista! :)) On teissä kyllä paljon samaa näköä! 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ai on vai? Miten mä en näe sitä. 🙂
Anonyymi
Moikka Pipsa! Ihan vaan oisin kyselly mistä oot hankkinu tuon kissojen kiipeilytelineen?:) Rentouttavaa blogitaukoa!:)
-Isla
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Zooplussalta oon ostanut ja siinäkin kävi niin, että ekalla kertaa oli myyty loppuun mut sitä sitä tuli lisää ja me napattiin. Tossa on tarpeeks isot tilat tommosille isoille kissoille. Kaikki muut on olleet valitettavan pieniä.
Anonyymi
Heh, nyt täytyy kertoa sinulle, että kun katsoin noita kuvia ensin lukematta tekstiä, ajattelin, että "no niin, siinä se sinun miehesi nyt sitten vihdoin on! Aikamoinen yllätys, että päätit kuitenkin julkaista hänestä kuvan!" Muttei se sitten ollutkaan ihan niin… 😉 Tosi kiva ja herkkis kuva teistä sisaruksista.
Mukavaa blogitaukoa ja tervetuloa takaisin, toivon mukaan pian 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Heh, vai mieheksi oot ajatellut noin ensisilmäyksellä. 🙂 On tosi kiva kuva meistä, pitäs kyl viel joskus parempi kuva saada. 🙂
Anonyymi
Veljestäsi on välittynyt valloittava mielikuva.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva juttu, valloittava hän onkin. 🙂
Linnea
Kaksi aurinkoista ilopilleriä 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tai kaks seinähullua 😉
Anniina/Jääkaappihomo
Hei Pipsa ja kumppanit! Lähtekääpä mukaan 10 viikon liikuntahaasteeseen!
http://voimalantie.blogspot.fi/2015/03/ilmoittaudu-mukaan-liikuntahaasteeseen.html
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia haasteesta, mutta en taida tällä kertaa osallistua. 🙂