Blogiin2.jpeg
Blogi

MITES SE LOMA MENIKÄÄN

Joululoma alkaa olemaan tältä erää taputeltu ja aika palata takaisin normirytmiin, mutta sitä ennen muistellaan hetki mitä tuo loma piti hivenen sisällään. Muutakin kuin piparia ja jouluteetä. Nää ei ole sitten missään ajallisessa järjestyksessä ja pomppimista on luvassa. 

Meille tuli tänä vuonna korkeampi joulukuusi kuin aiempina vuosina. Teimme myös taktisen vedon emmekä koristelleet alimpia oksia, koska tiesimme että Piipu tykkää oleilla kuusen alla ja kun siellä liikkuu, niin hän pitää aina häntäänsä pystyssä ja sillä pystyisi helposti tiputtamaan alimmat koristeet. Coonit taas jätti kuusen tänäkin vuonna huomiotta. Muutamat lahjat oli tonttu tuonut kuusen alle. Noista lahjanauhoista olin huolissani mutta kisut unohtivat lahjojen olemassaolon pienen nuuskuttelukierroksen jälkeen eikä niitä tarvinnut isommin vahtia.   

Mites se jouluaatto sitten… meillä se meni ihan kaksistaan. Nautittiin yhdessäolosta ja kiireettömyydestä.  Käytiin pitkän kaavan mukaan saunassa, syötiin suussasulavan hyviä jouluruokia, ihan vaan oleiltiin, availtiin lahjat sekä ihan lopuksi käytiin ajelemassa ja siinä samalla haudoilla viemässä kynttilät. Meillä on siis tuollainen perinne, että käydään jouluaattoiltana/-yönä ajelemassa. Erittäin kiireetön ja kaikin puolin rento jouluaatto. 

Joka kerta kun joulusin käymme viemässä haudoille kynttilät, niin tykkään käydä ihastelemassa muistolehdon kynttilöitä. Siihen vaan jää seisomaan ja tuijottamaan. Pohtimaan syvällisiäkin asioita. Tänä vuonna mulla pääs itku kun tuossa seisoskelin ja muistelin vuoden aikana tapahtuneita juttuja. 

Käytiin joulupäivänä katsomassa uusin Star Wars mikä oli omaan mieleen pikkuisen pettymys, tai tuli olo että jotenkin väkisin piti koota tarina kasaan. Tosin tuossa oli pieni ongelma, kun Finnkinon sivut oli jossain ihme tiltissä silloin, mutta urhoollisesti jonotin 1,5h ajan että pääsin ostamaan liput. Sitten kun teimme lähtöä leffaan, niin tällainen lattianväriin sointuva iso poika olisi myöskin halunnut lähteä mukaan. Sulo aloittaa kauhean märisemisen aina kun tajuaa että laitamme takit päälle – hän kun kuvittelee että nyt pääsee ulos.

Teetä tosiaan kului loman aikana tosi paljon ja Nocco jäi pois. Juotiin enimmäkseen jouluteetä, koska ei sen juomisessa kesällä ole oikein järkeä (ei se silti kiellettyäkään ole) mutta testasin myös joululahjaksi saamiani Blan Bunny teemakuja. Lahjaksi tuli myös lämpimiä villasukkia. Oon vissiin valitellu kylmyyttä tai jotain, kun suurinosa lahjoista oli lämpimiä ja pehmeitä. Oon naureskellut kavereille miten nuorempana sitä suorastaan kiukustui jos tuli pehmeitä paketteja, mutta vanhemmiten niistä vaan ilahtuu. Hauskasti on mielipiteet vaihtuneet.

Tää on vaan niin söpöä katseltavaa. Aina kun meillä on takassa valkee, niin Piipu tulee ja ottaa suoraan edestä itselleen paikan missä pötköttelee. Mä oon ihan samanlainen eli tykkään kans istahtaa takan ääreen ja nauttia siitä lämmöstä. Meillä onkin kohta Piipun kotiintulon vuosipäivä. Hän on ollut meillä kolme vuotta turvassa tuiskulta ja pakkaselta – tämän takia en ihmettele että hän osaa arvostaa lämpimiä paikkoja. Jos joku ei vielä tiedä, niin Piipu on tosiaan löytökissa. 

Mä nukuin loman aikana todella paljon ja ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Sitten vaan yks kerta en tarvinnutkaan unta niin paljoa, vaan nukuin sellaiset 4h yössä ja heräsin pirteänä aamuun. Jos olin mennyt vaikka puoliltaöin nukkumaan, niin heräsin neljän aikaa aamulla ylös. Hetki siinä meni että unimäärä lisääntyi mutta siltikin herään aamuisin ennen kellonsoittoa. Saatan esimerkiksi olla yhdeksän aikaa illalla ihan rättiväsynyt ja nukahdan samantien, mutta herään sitten aamulla ennen kellonsoittoa noin viiden ja kuuden välillä. Täysin pirteänä. 

Kovat kuvausinnotkin oli yhdessä kohtaa mutta sää ei ollut kanssani samaa mieltä, joten käytin sen innon editoimalla vanhoja kuvia. Tässä parit Reposaaresta napatut kuvat muutaman vuoden takaa. Tuo ylempi ”Lightspeed” kuva on otettu joulun aikoihin kun pitkästä aikaa tähdet loisti taivaalla ja sain testailtua Veeralta lainassa olevalla linssillä tämänkin tyyppisen kuvauksen. Veera on ollut kyllä mukava kun antanut mun kunnolla tutustua tuohon Olympuksen 12-100mm F/4 IS PRO objektiiviin. On tullut sellainen olo, että mä niin tarvitsen tämän linssin itselleni. Tässä postauksessa on muutamat kuvat otettu tuolla linssillä (tähtikuva, ilotulituskuva, myrskykuvat). Mut kumpa nyt saataisiin lunta tännekin, niin voisin alkaa miettimään jotain kuvaustouhua. 

Otin myös itseäni niskasta kiinni ja aloitin uuden vuoden katsomalla syömisiäni vähän tarkemmin. Tein tätä varten FB-ryhmän jonne on tarkoitus purkaa kaikkea. Ryhmä tuntuu hyvältä idealta verrattuna instasivuun tai blogiin. Kenties otan avuksi Ringan ruokaohjelman koska se auttoi viimeksikin tosi hyvin. Pienin askelin tässä edetään. Ja ei, tämä ei ole mikään uudenvuodenlupaus. Maahan on usein kaaduttu mutta sieltä oon silti jonkin ajan päästä noussut taas ylös yrittämään. Ajatuksella että nyt se onnistuu! Vanhasta vain viisastuneena olen päättänyt pitää suuremmat laihdutukseen liittyvät jutut pois blogista, ymmärrätte varmaan miksi. 

Nyt on matchy matchy kotiasu. Päällä on joululahjaksi saatu Kainon merinovillasta ja puuvillasta tehty Katukissa pusero joka on aivan ihanan pehmoinen ja lämmin. Kotipaidaksi ajattelin mutta kyllä tää on muulloinkin ollut päällä. Jalassa mulla on taas prejoululahjaksi saadut lampaanvillasta tehdyt tossut. Aluksi vähän pelästyin että pystynkö käyttämään kun on aika karkeaa ja mun iho on tosi herkkä (en pysty käyttämään mitään karkeaa), mutta ei mitään ongelmaa. Pidän noita tossuja ilman sukkia ja pitää jalat ihanan lämpiminä. Mut yks on varmaa – nyt ei oo kylmä!

Piipu on viime aikoina tykännyt nukkua mun työpöydän alla, tuon jalkojen lämmittimen päällä (ei päällä) ja yks kerta sain napattua tämän kuvan missä hän on koivet suorina. Meillä on loman aikana ollut paljon tällaisia hetkiä kun ite oon valvonut ja Piipu nukkunut. Yks kerta kuulin kun Piipu murisi unissaan jollekin ja jäin miettimään etten ole varmaan aiemmin kuullut Piipun murisevan, ainakaan tuolla tavoin. Meillä kyllä coonit murisee kun joku koputtaa oveen. 

Uusi vuosi tuli vastaanotettua isommalla porukalla ja skumppaa nautiskellen. Samalla tuli myös testattua live compositella kuvaamista. Ihan kivoja kuvia tuli, mutta ehkä pysyttäydyn seuraavalla kerralla vanhassa tutussa tavassa vaikka ei tässä mitään vikaa ollut. Uutta on aina hauska kokeilla. Kenties pitäisi vain harjoitella, niin kyllä se siitä. Tänäkään uutena vuotena en luvannut mitään, koska inhoan jos en voi lupausta pitää. Mieluummin siis käännän asian niin etten lupaa mitään, vaan yritän parantaa jossain. 

Ystäväni suositteli mulle tätä kyseistä kirjaa jonka sitten loman aikana lukaisin läpi. Vähän olin skeptinen kun en yleensä dekkareista tykkää, mutta tämä oli hyvä. Oikeasti! Kirja oli osattu kirjoittaa silleen että se piti mielenkiinnon kokoajan yllä. Toki sekin vaikutti kirjan lukemiseen, että siinä oli blogimaailmasta. Siinä oli myös kiinnostavasti kuvailtu henkilöitä ketkä liikkuvat blogeista toiseen ilkkumassa niiden kirjoittajia ja tekemisiä. Siinä siis tällainen trolli kiusasi bloggaajia vain koska tällä ei ollut muutakaan tekemistä. Tuli hieman hymähdettyä tuossa kuinka osuvasti on osannut kirjoittaa kun itse oon kans kokenut miten mikään ei koskaan kelpaa ja kaikki mitä teen on aina väärin. Mut sitten myös aloin miettiä että jos ei ole muutakaan tekemistä, niin tällaisella toiminnalla saa säpinää kun oikein tekemällä tehdään. Yllätyin myös kuka kaiken takana lopulta oli, vaikka epäilin toki kyseistä hahmoa mutten ihan tuohon. En viitsi kauheasti paljastaa jos joku teistä kiinnostuu kirjan lukemaan. Voin tosiaan suositella, oli se sen verran hyvä!  

Käytiin viime viikonloppuna Kallossa kun myrskytuulet puhalsi. Pakattiin reppu (termari ja kamera) ja suunnattiin auton nokka kohti Meri-Poria. Ei suinkaan oltu ainoita ketkä oli lähtenyt ihastelemaan aaltoja, mutta löydettiin kuitenkin kivan rauhallinen paikka kalliolta johon istahdettiin toviksi ja samalla nautiskeltiin kupposet kuumaa teetä. Kehut myös tuolle Elloksen Softshell-takille. Ei oo ollu huiono ostos. Nytkin takki piti todella hyvin tuulta ja alla oleva pusero (merinovillan&puuvillan sekoitus) takasi ettei tullut kylmä. Oltiin reilut kaksi tuntia reissussa, ihan siihen saakka kunnes aurinko laski.

Mutta sellainen loma mulla. Ei kauheasti tullut kuvattua mutta vähän kuitenkin. Mites teillä meni joulu ja uuden vuoden vastaanotto?

21 kommenttia

  • Anonyymi

    Rauhallisesti meni joulu. Ja se oli mukavaa. 🙂
    Pitää itsekin lukea tuo kirja jonka vinkkasit.
    Ihania kuvia olet taivaankannesta ottanut!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Se on kiva että joulu meni rauhallisesti. Musta on mukavaa kun jouluna saa rentoutua ja jättää stressit sikseen. 🙂 Tuo kirja oli oikeastikin tosi mielenkiintoinen, sanoo henkilö joka normaalisti kiertää dekkarit kaukaa. 😀

  • Leena

    Ihan kotosalla joulu meni. Käytiin myös haudoilla ja muistolehtoonki vietiin muualla poinukkuneille kynttilä. Pyhiä ollut niin, ettei aina tiiä mikä päivä on.
    Uuden vuoden aattona meidän kissa halus ulos klo 18 aikaan. On ulkokissa. Oli jo, kun tuli meille.
    Kävin huutelemassa puolen tunnin välein ja kävin kävelemässä pihallaki. Ei näkyny. Yleensä on vaan omassa pihassa. Huoli vaan kasvoi, kun raketit paukku ja tiesin, että pelkää. Kello kahden aikaan tuli viimein sisälle iloisena ja reippaana.
    On muuten aivan ihana tuo kuva, jossa on penkki. Aivan kuin taulu.
    Se t, Forsmanin mustikka mustaherukka maku. Onko myynnissä vaan verkkokaupassa. Meillä ei löydy mistään. Kaikki kaupat olen käyny läpi.
    Hyvää uutta vuotta sinulle.
    >Leena

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, siinä tosiaan meni välillä päivissä sekaisin kun ottanut niin rentoilun kannalta. Itekki tuli paljon nukuttua, ni se kyl sekotti päiviä. 😀 Teillä kisut tykkäs mennä ihastelee raketteja. Hyvä että kaikki oli lopulta hyvin. 🙂 Meillä ei kisut pelkkää raketteja, vaikka eipä niitä täällä pahemmin paukutellakkaan. En tiiä miten ois esim kaupungissa. Kiitoksia, tuolikuva on kyllä kaunis. 🙂 Kenties tänä vuonna teetän itselleni muutamasta kuvasta taulun. 🙂 Joo, sitä teetä löytyy tosi harvasta kaupasta, että suosittelen tilaamaan nettikaupan kautta. Saat ehkä nopeammin niin. 🙂

  • Anonyymi

    Koitahan pullero laihtua, taitaa olla jo jos jonkinlaista vaivaa tuosta massiivisesta ylipainosta. Toivotaan että onnistut, vaikka vankasti epäilen. Tekstistäsi saa sen kuvan, ettö et kovin tosissasi ole tämän asian kanssa. Menihän se läskiksi viimeksikkin:/

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ah,miten tsemppaavaa puhetta. 🙂

  • Anonyymi

    Meillä oli rauhallinen joulu. Hyvää ruokaa, kohtuullisesti herkkuja, liikuntaa ja chillailua.
    Minullakin on aikomus aloittaa painonpudotusprojekti. Liikakiloja on 25-30 ja aion päästä niistä tämän vuoden aikana eroon!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiva kuulla että kans rauhallinen joulu. Itekki ottanu tuon aina sellaisena, että ollaan rauhassa eikä stressailla. 🙂 Tsemppiä projektillesi!

  • Anonyymi

    Täällä on takana ihanan rentouttava joululoma & vuodenvaihde 🙂 Ja wow mikä kuva ilotulituksista! Todella upea!

    Miten tuonne sun FB-ryhmään pääsee? Voisi olla ihan kaivattua vertaistukea, sillä itsekin tein elämäntapoihin liittyviä lupauksia uutena vuotena ja asetin myös tällekin vuodelle tavoitteeksi -20 kg. Viime vuonna oli jo sama, ja -16 kg onnistuin saamaan pois. Tsemppiä sulle asian suhteen, tiedän kokemuksesta miten haastavaa osaa välillä olla, mutta eiköhän lopussa kiitos seiso eli kannattaa tsempata ja tehdä parhaansa! 🙂

    Onnellista alkanutta vuotta!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitoksia. Tuo ryhmä on nyt toistaiseksi vain pienen porukan kanssa. Katsotaan jos jossain kohdin uskallan laajentaa sitä. Vertaistuki on tässä aika tärkeää. 🙂

  • Anonyymi

    No voi, mä jo luulin että nämä mielensäpahoittaja-tyypit on jo pois näiltä kommenttikentiltä? 😞

    Joulu oli aika juhlaton meillä tänä vuonna, emme hommanneet kinkkua eikä joululaatikoitakaan ollut kuin kaupasta ostettu perunalaatikko. Mietimme että ei innosta tänä vuonna alkaa touhuamaan kaikkea, koska perheessämme ei ole pieniä lapsia, kukaan ei pettynyt. Jokainen kaipasi vain lepoa ja omaa aikaa. Muutama joulukoriste ja valo riitti. Ehkä ensi vuonna laitetaan kunnon joulu, mutta tämä oli oikein kiva kokemus näin, ei aina tarvi touhuta kaikkea vain jos niin on aina totuttu tekemään! Joulu oli siis laimea mutta riittävä! 😁

    Koitan muuttaa elämää lisäämällä liikuntaa ja ruokatottumuksia, mutta on nyt tosi takkuista, tarvisin surkeesti tsemppi-porukkaa avuksi, miten siihen sun FB-ryhmään pääsee? Vertaistuki on parasta tukea! ❤️

    -Leila

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Välillä on hyvä näyttää et mitä sitä saakaan kokea. Et nytkin ku kerroin että remppaillaan taas, ni sain sitten hyvinkin tsemppaavia viestejä. Huoh. Ei ollut hyvä olla vaan lihava ku ois pitänyt tehdä jotain, mut sitten kun teki jotain ni ei sekään ollu hyvä. Aika nurinkurista.

      No teillä oli hyvinkin rento joulu kun ette stressailleet yhtään mistään. 🙂 Mut joulu se silti on vaikka ei isommin sitä tekisikään. 🙂 Tuolla tavoin kyllä säästyy kaikelta stressiltä. 🙂

  • Anonyymi

    Leppoisa joulu takana. 🙂 Harmillisen nopeasti se on aina ohi, itse kun olen niin jouluihminen. Elämäntapamuutoksia olen minäkin harjoitellut kun sokeriarvoni olivat pikkuisen koholla, täytyy tarkkailla. Jouluna kyllä herkuttelin, mutta kohtuudella. Nyt arkeen palattuani taas yritän tiukentaa otetta. Tsemppiä sinne!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Niin, joulu tosiaan on aika nopeasti ohi. Aloitatko joulusta intoilun hyvissä ajoin? Siis että voit siten nauttia siitä pidempää kuin vain sen perinteisen joulun ajan. Tsemppiä sullekin muutoksiin. 🙂

  • Anonyymi

    Hei!
    Oletko Pipsa koskaan perehtynyt ketogeeniseen ruokavalioon? Itse sain siitä apua ja on todella hyvä olo koko ajan. Suosittelen! 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Moi! En ole perehtnyt tähän ruokavalioon, mutta voisin tsekata mitä se pitää sisällään. 🙂

  • Anonyymi

    Aivan ihana toi kansikuvan mekko! Saak kysyä mistä oot ostanut, vaikka tuskin enää on valikoimissa, mut kiinnostaa silti :)) Kivaa alkavaa viikonloppua 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Se on Wishiltä ostettu aikoinaan, ei vissii saa enää mut en voi olla täysin varmakaan. Kannattaa kokeilla jos löytyy plus size dresses hakusanalla. 🙂

  • Anonyymi

    Moi Pipsa! Tosi kurjaa että ihmiset kommentoi sun blogia ikävästi. Vaatii kumminkin tosi paljon rohkeutta esiintyä omilla kuvilla ja nimellä julkisesti. Sun elämän arvostelu ei kuulu muille.

    Painonpudotus ihan jo hyvän olon kannalta on varmasti fiksu idea eikä dieettejä voi noudattaa ikuisesti. Kannattaa opetella uusi fiksu elämäntapa mitä voi hyvällä ololla noudattaa pitkään. Tälläisiä nettipohjaisiakin valmentajia on, mutta esim. sulamon palvelu on hyvä omaan käyttöön. Sillä minä ja moni muu on saanut terveemmän ruokavalion ja hoikistuttua. Kannattaa myös kysyä työterveyshuollosta/terkkarista jeesiä.

    Älä välitä lannistavista omaa pahaa oloa purkavista ihmisistä ja nauti keväästä! Tuloksia ei tule toisia haukkumalla vaan kannustamalla.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Moikka!
      Näinhän se on, että vaatii kyllä rohkeutta esiintyä omana ittenään. Ja painonpudotus on tosiaan aina hyvä idea enkä tosiaan mitään dieettejä nyt kokeilekaan vaan aion sillä vanhalla mennä, mut vähän kuitenkin eri tavoin. Sulamo on mulla myös apuna. 🙂

  • Anonyymi

    Tuskin onnistut tuolla tyylillä. Pian huomaat että hups, retkahdiy ja retkahdit eilenkin ja sit oot taas samassa vanhassa kelkassa. Mikset ota projektiin mukaan rt:tä jonka luona kävisit esim krt/vk puntarilla? Vois tsempata ja kannustaa hienosti.