Minun päiväni kuvin ja tekstein
Tästä lähdettiin maanantaina. Nukuttiin vähän myöhempään kuin yleensä, mut onneksi oli vapaapäivä niin ei haitannut, ja kirjekaverinkin tapaaminen oli vasta myöhemmin.
Aamupalaksi otin ravitsevaa kaurapuuroa jossa pellavansiemenrouhetta, kuitulisää, oliiviöljyä, raejuustoa, mustikoita sekä metsämarjasoppaa. Aijai, oli muuten hyvää! Suosittelen muillekin.
Menossa äidin luokse viemään housuja lyhennykseen että pääsisin niitä
käyttämään. Tää on suurin kiroukseni kun suurinosa vaateliikkeiden
housuista on mulle n. 10cm liian pitkiä. Onneksi on äiti joka fiksailee
(osaisin itsekin mutta olin tällä kertaa laiskalla tuulella) Ja tuli
muutenkin oleiltua äidin luona nyt kun koulun takia ei oikein tiedä
milloin sinne ehtii ja milloin ei.
käyttämään. Tää on suurin kiroukseni kun suurinosa vaateliikkeiden
housuista on mulle n. 10cm liian pitkiä. Onneksi on äiti joka fiksailee
(osaisin itsekin mutta olin tällä kertaa laiskalla tuulella) Ja tuli
muutenkin oleiltua äidin luona nyt kun koulun takia ei oikein tiedä
milloin sinne ehtii ja milloin ei.
Päätettiin siinä sitten äidin kanssa, että käydään viemässä haudalle kynttilät, Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Vähän siinä teki mieli käydä moikkaamassa lapsuudenystävääkin (siis hänen hautaansa) mutta ei ollut aikaa siihen, joten päätin että teen sen sitten jouluaattona kuten aina ennenkin.
Pistin huomioon että Porin keskustan katukuvaan oli ilmestynyt sinne tänne jouluvaloja ja niitä piti ihastella. Harmi etteivät näytä kameran kuvassa niin kivalta, miltä ne omissa silmissä näytti.
Torilla odottelemassa että kirjekaveri saapuu paikalle ja päästää aloittaa shoppailu- ja höpötyshetket. Ollaan kirjoiteltu reilun vuoden verran ja nyt nähtiin ensimmäistä kertaa.
Kaunis Nappinjan näyteikkuna sai pysähtymään ja nappaamaan kuvan. (löytyy Eteläkauppatorilta)
Ensimmäiseksi päätettiin kaverin kanssa että mennään Sokokseen mutta tehtiin se kiertämällä ensin IsoKarhun kautta, kun kurkattiin siinä että olisiko siellä sellaisia kauppoja jotka kaveriani kiinnostaisi. Ja kyllähän sieltä löytyi joten tulisimme vielä takaisin, mutta ensin se Sokos… Mua itseäni kiehtoi koristellut kuuset koska meillä ei kissojen takia voi sellaisia olla. Kissanomistajat tietää.
Piipahdettiin siis Sokoksella kurkkaamassa vähän lahjapakkauksia, takkeja ja leluja. Samalla etsittiin säilytyslokeroita mutta ei jotenkin ymmärretty että miten ne oikein toimi, koska meille sanottiin että toimii kolikoilla mutta missään ei ollut paikkaa sille kolikolle eikä missään ollut avaimia joilla lokeron saisi kiinni, tai edes auki. Annettiin siis olla ja raahattiin kamppeita mukanamme. Samalla pääsin lukijan bongaamaksi – heihei vaan sinne, kiva kun uskalsit tulla moikkaamaan. Huomatkaa kuusikuva, en vaan voinut olla ottamatta koska niin nätti!
Sitten mentiin takaisin IsoKarhuun ja suunnattiin ensimmäiseksi muutamaan vaateliikkeeseen mut ei me sieltä löydetty mitään. Sieltä sitten suunta Muksumassiin kun kaverini halusi katsoa sukulaislapsille mahdollisia joululahjoja ja jotain sieltä tarttui mukaan. Ja kokoajan meidän suut kävi kun höpöteltiin innostuneesti – kaverini oli yhtä puhelias kuin minä, vai olisiko ollut jopa puheliaampi. Itse olin jo tehnyt lahjaostokseni kummipojille joten en löytänyt sieltä mitään, koska en edes yrittänyt löytää. Tai no, jos uskaltaisin vetää täysin lapsivaihteen päälle, olisin ostanut itselleni yhden hevossetin – mulla oli sellainen joskus nuorempana. Olin kova heppafani. Ensin oli My Little Ponyt, sitten tuli kunnon leikkihevoset (sellaiset muoviset).
Seuraavaksi suunnattiin Sinooperiin ja Tigeriin (ei näy kuvissa kun jäi epähuomiossa ottamatta) jossa tämä allekirjoittanutkin sekosi viimein ja vihdoin, sekä heitti sellaiset 50€ menemään tarroihin sun muihin kirjeiden koristelutarvikkeisiin. Huuups! Tuolta mentiin vielä käymään Suomalaisessa ja sieltäkin löytyi taas kaikkea ihanaa kirjeiden koristeluihin, joten köyhdyin jälleen mutta vain 30€ verran.
Meinas melkein unohtuu eli kirjeet postiin! Kivan jouluisia/talvisia kirjekuoria jotka ostin saksalaiselta kirjekaverilta. Harmillista ettei Suomesta tunnu löytyvän tuollaisia.
Sitten kello kävi sen verran että mun piti alkaa lähtee pois, kun piti vielä käydä parissa paikassa ennenkuin ottaisin nokan kohti kotia. Joten halailtiin siinä kaverin ja sovittiin että nähdään taas jossain sopivan hetken tullen ja mennään sillä kerralla johonkin istuskelemaan, niin saadaan höpöteltyä enempikin. Nytkin tuli höpöteltyä aikalailla vaikka välillä tuntui multa loppui kerrankin höpöttelyt koska kaverini höpötteli muakin enemmän.
Aurinko!
Piipahdin pikaisesti äidillä hakemassa lyhennetyt pöksyt jotka aamusti vein ja otin myös pikaisen välipalan eli jonkun kaupasta nappaamani vadelmarahkan. Valmistaja tosin oli mulle aivan uusi mutta rahka itsessään oli ihan hyvänmakuinen joten sille annetaan 5/5.
Aivan viimeiseksi kävin moikkaamassa Hennaa. Höpöteltiin siinä kuulumiset kun ei oltu taas hetkeen nähty ja näin samalla uusimman korun joka oli työstövaiheessa. Osallistuin myös Käviskorun arvontaan, kannattaa käydä heittämässä omat yhteistiedot pajalla olevaan arvontapurkkiin josko vaikka onnetar suosisi. Mua ei koskaan suosi mitkään arvonnat mutta hauska se on silti osallistua.
Ostin myös Hennalta tämmöisen pimeän pussukan tulevaa blogiarvontaa varten, enkä siis tiedä mitä pussukka sisältää mutta Henna tiesi kertoa että joko kaulakorun, korvikset taikka rannekorun. Se selviää arvonnan voittajalle. Ja tuon pussukan sisällä oleva koru on arvokkaampi, mitä pussukan hinta on. Noita saa vielä Hennan pajalta, jos jotakutakin kiinnostaa kokeilla onneaan.
Matkalla linja-autoasemalle, ensin käviksen poikki ja sitten oikaisin Bepopin kautta.
Kauniit maisemat.
Ensimmäiseksi kun pääsin kotiin, tyhjensin postilaatikon jonne Postipate oli tuonut jotain kivaa – nimittäin kirjeen (sekä joululahjan kortteineen) kirjeystävältä ja Tosielämää lehden eli lukemista! Mä en vaan pääse yli tuosta lehdestä, se on vaan kivaa luettavaa. Tai siis tarinat eivät ole kovin kivoja aiheiltaan mutta tykkään lukea tällaisia.
Tämmöisiin kivoihin tuli siis tuhlattua rahat – kääks! No mutta kyllähän näillä taas hetken pärjää ja musta on kiva koristella kirjeitä. Mun ei siis pitänyt mitään varsinaisesti ostella, että olin lähinnä kaverin seurana. Mutta kun tuli eteen niin enhän mää niitä kieltäydy ostamastakaan, varsinkin kun näitä jouluisia tarroja olen etsinytkin. Miksi muuten kaikki tulee eteen silloin kun niitä ei etsi?
Välipalaa. Vaasan Taika Moniviljaa, broilerin leikkelettä, paistettua kananmunaa sekä sinappia. 5/5
Blogihommia.
Päätin lähteä blogihommat tehtyäni tekemään pienen lenkin, piristysmielessä. Siellä vaan oli niin hemputin liukasta, että sain mennä kieli keskellä suuta keskittyneesti astellen etten vain löytäisi itseäni maata halaamasta. Mut oli se hyvä että menin kävelemään kun tuli pieni väsähtäminen, koska tuo pieni reippailu piristi mieltä!
Kotiin päästyäni laitoin lämpimät villatillukkaat jalkaan, keitin kuumaa mangomeloniteetä sekä paijasin Suloa – poika tykkää aina makoilla tuossa punaisen viltin päällä koska siinä hän pystyy olemaan niin liki mua. Hän on semmonen että mamman pitää olla kokoajan näköyhteyden päässä.
Olin unohtanut aamusti katsoa mitä tämän päiväisestä Yves Rocherin joulukalenterin pussukasta tuli joten katsoin sen ja sieltähän paljastui vaaleanpunainen kynsilakka! Olen kahden vaiheilla yrittäisinkö käyttää lakan itse, vai laittaisinko sen eteenpäin. Ps. Timangit hommattu Tigeristä.
Päivällisen vuoro eli n. 130g maustamatonta kanan rintafilettä, joka
toki itse on maustettu chilillä ja currylla. Tähän lisäksi 180g perunaa
sekä 350g salaattia (kurkkua, paprikaa, tomaattia, sipulia) Vei nälän
mennessään ja annan tälle 6/5.
toki itse on maustettu chilillä ja currylla. Tähän lisäksi 180g perunaa
sekä 350g salaattia (kurkkua, paprikaa, tomaattia, sipulia) Vei nälän
mennessään ja annan tälle 6/5.
Pieni hetki rentoutusta – teen, kirjeen ja elokuvan voimin.
Kisujen kanssa leikittelyä ja kuvailua.
Sitten se aika hurahtikin sen verran että oli aika tekaista iltapala eli
mustikkasmoothie johon tuli maitorahkaa, mustikoita,
pellavansiemenrouhetta, kuitulisää, chian siemeniä, oliiviöljyä, vettä
ja metsämarjakeittoa. Oli myös pakko ottaa tämmönen hassu kuva kun Sulo
sattui olemaan liki, mietti varmaan että olinko tekemässä hänelle
iltapalaa. No en ihan tuossa tilanteessa vielä tehnyt, mutta heti sen
jälkeen kisut saivat omat iltapalansa.
mustikkasmoothie johon tuli maitorahkaa, mustikoita,
pellavansiemenrouhetta, kuitulisää, chian siemeniä, oliiviöljyä, vettä
ja metsämarjakeittoa. Oli myös pakko ottaa tämmönen hassu kuva kun Sulo
sattui olemaan liki, mietti varmaan että olinko tekemässä hänelle
iltapalaa. No en ihan tuossa tilanteessa vielä tehnyt, mutta heti sen
jälkeen kisut saivat omat iltapalansa.
Lisäksi otin kolme isoa porkkanaa, en katsonut ollenkaan grammamääriä
mutta epäilen että se ”puoli kiloa päivässä” ohjeistus tuli täyteen.
Mulla on aina niin, että jos otan porkkanoita iltapalalla (tai millä
vaan aterialla) niin syön ensin ne porkkanat ja lopuksi sitten muut. Kai
sitä voi ajatella alkupalana.
mutta epäilen että se ”puoli kiloa päivässä” ohjeistus tuli täyteen.
Mulla on aina niin, että jos otan porkkanoita iltapalalla (tai millä
vaan aterialla) niin syön ensin ne porkkanat ja lopuksi sitten muut. Kai
sitä voi ajatella alkupalana.
Loppuilta(yö) meni katsellen pari elokuvaa loppuun sekä kirjoitellen
kirjettä. Mulla käy yleensä tälleen että kun oon hyvin keskittynyt
kirjeiden kirjotteluun, niin aika vaan menee yhtäkkiä eteenpäin eikä
aikaakaan kun pitää alkaa suunnata nukkumaan.
kirjettä. Mulla käy yleensä tälleen että kun oon hyvin keskittynyt
kirjeiden kirjotteluun, niin aika vaan menee yhtäkkiä eteenpäin eikä
aikaakaan kun pitää alkaa suunnata nukkumaan.
Tällainen tämä mun maanantai oli, vähän myöhäiseksi meni mutta hei – seuraavana päivänä oli Itsenäisyyspäivä joten saatoin kaikessa rauhassa valvoa kun ei olisi pakko nousta klo 7 aikaa yhtikäs minnekään. Kun tämä kuva on otettu, niin olen lötkötellyt sängyssä n. tunnin ajan – lueskellut Tosielämää lehden tarinoita sekä katsonut tuoreimmat Strömssit tuolta FB-ryhmästä. Joten eiköhän nyt olisi aika sanoa hyvää yötä.
Ps. Kiva kun katsoit postauksen, toivottavasti olette tykänneet vaikka tästä tulikin pi-iiitkä mutta ajattelin ilahduttaa sitä yhtä lukijaa joka multa toivoi tällaista My Day postausta. Oleppa hyvä!
54 kommenttia
Jenna
Kiitos itsellesi, oli kiva törmätä ��
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kuin myöskin. Piristää aina törmätä lukijoihin. 🙂
Anonyymi
Postaus oli kivaa vaihtelua vaate-esittelyille. Syöt ihan reilusti näköjään, vaikka laihdut. Voi kun pystyisi itsekin syömään noin, että jättäisi herkut pois.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Onhan se mukavaa vaihtelua. 🙂 Joo, tässä saa syödä reilummin eikä tuu nälkä eikä myöskään tee mieli mitään herkkuja kun on napa täys kunnon ruokaa. 🙂 Mut hei, en mäkään herkkuja täysin oo pois jättänyt – mulla o karkkipäivä. 🙂
Anonyymi
Sullahan oli toimintaa yhdelle päivälle. Kiva postaus.
Olipa herkullinen annos lautasella.
Sulo sen kun piristyy.
>Leena
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, siinä oli reippaasti kaikkea enkä ihan kaikkea ees kuvannut tohon kun ei saanut. 🙂 Sulo on piristynyt todella paljon. 🙂
Anonyymi
Kiva postaus 🙂 Teillä on siellä ihan musta maa, meillä on ainakin puoli metriä lunta. Onko teillä usein ollu musta joulu?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että tykkäsit. 🙂 Joo, musta maa on vaikka hetki sitten oli valkoinen. 🙂 Välillä on musta joulu, välillä ei. En nyt muista miten viime vuosina on tuo joulu ollut, vaikka kyllähän se blogia katsomalla selviäisi. 🙂
Anonyymi
Hyvän näköinen ruoka, mutta nuo tylsät perunat kyllä jättäisin pois. Onko sinulla aina aterialla perunaa ja nimenomaan keitettyä perunaa? Perunan GI on sen verran korkea, ettei laihduttajan kannata kovin paljon syödä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ja hyvää oli itse ruoka. 🙂 Ei mulla iha joka kerta perunaa ole, mut suurimmaksi osaksi kyllä. No enpä tiedä onko sillä niin väliä laihtuksen kannalta, olen syönyt kokoajan perunaa ja kyllä se paino on silti laskenut. 🙂
Anonyymi
Onpa teillä hirveän liukasta! Kai laitoit liukuesteet kenkiin, kun kävit lenkillä?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, kyllä mulla oli nastat kengissä. 🙂
Anonyymi
Hih, olin utelias 😀 Hauska yllätys kuvassa 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ootkin eka joka on (ainakin sanonut) huomannut sen. 🙂
Anonyymi
Ai tuo kirje ja mitähän hauskaa tuossa oli?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Jos sitä pitää kysyä, niin asian hauskuutta ei ole ymmärtänyt. 🙂
Anonyymi
Noin pikkurahalla shoppailit tarroja ja muuta hilpetööriä..huoh 😨 ootteko miehes kans molemmat samanlaisia rahan tuhlaajia/himoshoppaajia?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei olla, mä oon se hullumpi shoppailija. 😀
Anonyymi
Aika moni joutuu miettimään, mistä riittää rahat edes jonkinlaisen joulun valmistamiseen…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se on todella ikävää kun rahatilanne on heikohko, tiedän sen myös omasta kokemuksesta – aina ei oo asiat olleet näin. Mut aina siitä silti selvisi.. jotenkin, mutta mitään ylimääräistä ei silloin osteltu.
Anonyymi
Kauniin kirjeviestin olit kuvaan laittanut, kiitos! Sulla on käsiala nätti ja oikein tuli retrofiilikset kirjepaperista :)!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että pidit. 🙂 Näää, harakanvarvastahan tuo käsiala on mut paperi tosiaan ihana ja tykkään tosta askartelukuviosta, siitä saa kivat koristukset.
Anonyymi
Itsekin katoin että sulla on kiva käsiala. 🙂
-Ellu
Anonyymi
Ootko oikeasti sitä mieltä että sun käsiala on harakanvarvasta?
Anonyymi
Mä luin että Piia kirjotti tuossa ylempänä että sen käsiala on harvakarvasta :'D
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, olen sitä mieltä että käsialani on harakanvarvasta. 🙂
Anonyymi
Tosi kiva postaus! Sopivassa suhteessa kuvia ja tekstiä, ja itse tykkään pidemmistä postauksista. 🙂
Tänkin oon sanonut varmaan jo monta kertaa, mut tykkään sun positiivisesta asenteesta ja siksi sun blogia luen niin mielelläni, tulee hyvälle mielelle. 🙂
-Lilli
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että tykkäät. Pitää muistaa aina välillä tehdä tällaisia kuva ja tekstipostauksia päivästäni. 🙂
Anonyymi
Mukava postaus. Paljon sitä päivässä ehtii tehdä. Kiva tuo kirje, ja sulla on tosi kaunis käsiala. Ja tietenkin ihania kuvia kissoista 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, sitä ehtii kun on heti aamusti liikenteessä. 🙂 Mie vähän keksein tuon kirjeen kanssa että katsotaan kuinka moni huomaa lukea sen kirjeen. 🙂
Noora - Teoriaa ja kädentaitoja
ostin kanssa Hennalta Villilän joulumarkkinoilta tommosen pussin ja nyt harvasepäivä kutkuttaa kurkata sinne, mutta olen päättänyt hillitä itteni ja avata sen vasta aattona 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ai säkin menit ostamaan. No aattoon saakka sitten jännittelet. Kerro mullekin et mitä tuli. 🙂
Anonyymi
Mää halusi vaa tul kommentoimaa tota kissat ja joulukuusi -aihet. Mul o neljä kissaa (8-14 vuotiaat) ja kuusi o ollu joka joulu jo ainaki kymmene vuotta. Pari ekaa vuatta oli alimmat pallot ain aamusi josai huitsi nevadas mut ei noi oo enää pitkää aikaa jaksanu nii innostuu niist. Kyl sitä kuusta viäläki ain kattellaa ja vähä näperrellää mut ei sitä oo ees tarvinnu enää parii vuatee sitoo kiinni seinää (siis sillee et naula seinäs ja naru/lanka siit kuuse rungo ympäri). Et kyl se niinko meil sujuu mut emmää sit tiä onks noi meiä katit jotenki epäkiinnostuneempii tai jotai :-D.
Ku täsä ny hiuka enemmä taas alko ajatukset juaksee ni tuli mielee et ku teil asuu se näppärä miäs ni eihä oikeesti olis mikää huano vaihtoehto hommat joku pienehkö muavikuusi ja tehr sil lasikoppi. Tai vaiks isoki kuusi mut sit tiätty koppiki täytys ol isompi :-). Se vois ol jopa aika nättiki? Et jos niinku haikailet kuuse perää ni siin olis yks vaihtoehto. Ja ny ku juaksee ajatukset viä lisää ni se koppiha vois esimerkiks olla lyhdy malline jos jonkisorti katto täytys/sais ol.
No mut joo, täsä mun kakssenttiset. Ja se Tosi Elämää o kyl hyvä lehti, vaiks mää uskonki et osa jutuist o kyl ammattikirjottajie heiniä ;-D.
-porilaine-
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hei ihan loistavaa et löytyy kissaperhe jossa kuusi saa suurimmilta osin olla rauhassa, mitä nyt tosiaan ne muutamat koristeet löytyy huitsin nevadasta. 😀
Mut en mä silleen kuusen perään haikaile, mietin vain ääneen että semmonen vois olla kiva. Semmosta minikuusta oon katellut koska epäilen et se vois saada olla rauhassa. Kiva idea tuo kuusen oma lasikoppi 😀 Onnistuisi varmasti.
No nyt tuli muuten ekan kerran vastaan tarina tossa Tosielämää lehdessä, etten usko sitä todeksi. Ainahan sitä pienellä varauksella noita lukee, et onko tosi vai ei mut silti on kiva lukea tarinoita. Oli ne sit tosi taikka ei. 🙂
Anonyymi
Kuusi ulos ikkunan taa, pallot ja valot kuuseen?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se on yksi vaihtoehto. 🙂
Anonyymi
Mun kissat käy pari ekaa iltaa nuuskimassa kuusenoksia ja läpsimässä jotain alimpia palloja (alaoksille laitetaankin rikkoutumattomat koristeet), mutta ei ne mitään ihmeempää muuten tee ja antavat olla rauhassa. Varmuuden vuoksi kuusi on kuitenkin rungostaan kiinni seinässä kuten tuolla porilaisellakin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, kenties se kuusen kiinnitys rungosta on ihan hyvä asia. Mut hyvä kuulla ettei muillakaan ole ollut isompia ongelmia kuusen kanssa kissataloudessa. 🙂
Anonyymi
"Nytkin tuli höpöteltyä aikalailla vaikka välillä tuntui kerran multa loppui kerrankin höpöttelyt koska kaverini oli muakin enemmän höpöttelevä."
Nyt on selvästi sormet liikkunut nopeampaa kuin ajatus, mitä ihmettä tässä lukee? 😀
Meilläkin saa olla kuusi rauhassa kolmesta leikkisästä kissasta huolimatta. Koristeita kyllä tiputellaan, mutta ei sen suurempaa vahinkoa onneksi synny 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Apua, niin onkin ollut ajatus sormea nopeampi. 😀 Mä fiksasin sen järkevämpään lauseeseen. 🙂
Kiva kuulla että teitä on lisää joissa kissat on antaneet kuusen olla. Eihän mekään tiedetä varmaksi että kiinnostaisiko kisuja kuusi, mutta kun meillä on toi Apina-Silla niin uskoisin että hän sieltä kuusesta voisi löytyä. 😀
Anonyymi
Tosi kiva postaus! Sulla on hieno käsiala. Huomenna perjantai, ihanaa 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No voi, huomenna jo maanantai. 🙂 Mut kohta alkaa joululoma. 🙂
Anonyymi
Oi toi Age of Adeline oli ihana leffa!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Se oli, voin suositella. 🙂
Anonyymi
Moikka!
Ihanan kirjoituksen olet tästä päivästä tehnyt. Tosiaan, oli todella mukava nähdä ja höpötellä. Me kaksi höpöttäjää 🙂 Se Tiger oli mulle todella mukava yllätys. Piti vähän itseäni jarrutella ettei ihab liikaa osta. Sitä ei tästä kaupungista löydy… hyvä syy siis taas lähteä Poriin. Samoin Sinooperi. Tuon kaltaisia kauppoja kaipaan tänne. Seuraavaksi sitten kahvilaan ja kunnolla höpöttämään 😉
T: Marika
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No moi! Me kaks höpöttäjää tosiaankinl. 🙂 Hyvä et ees toinen meistä osas vähän jarrutella ostoksien suhteen. 🙂 Mut seuraavaks kahvilaan juomaan kuumaa teetä ja höpöttelemään. 🙂
Anonyymi
Heippa! Tuollaisia ihania jouluaiheisia kirjekuoria löytyy ainakin Kärkkäiseltä ja askartelukaupoista oon löytänyt kanssa! Kärkkäisellä ne oli hirmu halpoja. Oisko maksanu 1e paketti! Tosin nyt en muista paljonko kuoria oli paketissa 🙂 Tosin Kärkkäinen on vähän kauempana sinua, mutta askartelukauppoja varmaan Porissakin on 🙂
Anonyymi
Kärkkäisellähän on myös verkkokauppa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos vinkistä, pitää muistaa tuo kauppa kun taas kaipailen joulukuoria tai muuta askarteluun liittyvää. 🙂
Anonyymi
Sisältääkö tuo Tosielämää-lehti tositapahtumiin perustuvia tarinoita? Suomalaisien?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Näin oon käsittänyt että suomalaiset sinne kirjoittaa tarinoitaan, en mene vannomaan onko ne tositarjoina vaiko keksittyjä. Mut nyt vasta, monen vuoden lukemisen jälkeen, tuli vastaan tarina jonka aitoutta epäilen.
Anonyymi
Minkälainen se tarina oli sitten, jonka aitoutta epäilet?
Anonyymi
nää my day -postaukset on tosi kivoja 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mukavaa kuulla että tykkäsit. Yritetään taas jossai vaiheessa tehdä. 🙂