Sevipikkusena2.jpeg
Blogi

!- Kissapläjäys -!

On taas kulunut pitkä tovi, etten ole tänne blogin puolelle laittanut kissoista juurikaan mitään mutta nyt ajattelin teitä ilahduttaa näillä muutamille kuvilla. Löysin tämän kuvan Sevistä pikkuisena, kun kävin kuvakansioita läpi ja mietinkin että eikö mulla ole Sevistä yhtään vaavikuvaa koska muistin niitä ottaneeni. No sieltä sitten löytyi aimo kasa pikku-Sevin kuvia. Neiti karvamoppi on edelleen oikein söpö, vaikka aiheuttaakin mammalle muutamia naarmuja – Sevi ei yhtään tykkää harjaamisesta eikä se ole siihen tottunut. Väkisin en häntä tietenkään harjaa mutta on se silti sellaista pientä tahtojen taistelua. AAARRGGH! Kattokaa instasta viimeisimmät naarmut.

Tää kuva ei nyt täysin kerro tilannetta mutta tuossa on siis sämpylätaikina vesihauteessa ja pyyhe sen päällä siksi, ettei meidän nuorimmainen tohelo mene sörkkimään sitä kuumaa vettä, ettei tuu pipi. Siiri on ottanut hommakseen tuon taikinan valvomisen, se makoilee tuossa nätisti ja odottaa että taikina on valmis. Syykin on selvä – Siiri saa sen jälkeen leikkiä robofisun kanssa. Ollaan miehen kanssa sitä mieltä että Siiri on äärimmäisen fiksu ja mun mielestä ymmärtää jonkin verran puhetta. Tosin luulen että tuon leipomisjutun Siiri tietää siitä että yksinkertaisesti huomaa että me käyttäydytään tietyllä tapaa ja menee siksi odottamaan tuohon kohtaan että milloin sen fisu tulee. Siis jo hieman ennenkuin me aletaan edes taikinaa tekemään.

Mamman lellikki tässä moi. Silla on tosiaan mun kissani, vaikka ei se mussa mitenkään 24/7 kiinni ole, mutta höpöttelee siis mulle ja tykkää puskea ja jos satun olemaan kotoa pois vähän liian kauan, niin tämä neiti on eka joka tulee näyttämään että ikävä on ollut – ei nimittäin päästä hetkeen mua silmistään pois. Suihkuunkin se änkesi mun seuraksi, ei kuitenkaan suihkun alle mutta siihen likimain. Silla on myös vessapoliisi, se tulee laskemaan kuinka monta minuuttia olet vessassa. No ei vaan, paijauksia se tulee sinne hakemaan. Silla on nelikosta se joka höpöttelee eniten. Ainakin mulle. Silla on myös pienikokoisin, painaa 5,5kg. Silla saa erityiskohtelua, ruuankin saa syödä omasta kupistaan joka on pöydällä, kun muut syö lattialla olevasta normipaikasta.

Sulo keräs yks kerta laiskanlinnaan muutamat lelut ja niiden kanssa piehtaroi siellä. Tämä pikkupoika ei ole enää pikkunen. Sulo täyttää viikonloppuna 9kk ja se tarkoittaa sitä että oltas vähän niinku ”aikuisia” vaikka coonithan on täysikasvuisia vasta 3-vuotiaina. Voidaan pikkuhiljaa siirtyä penturuuasta aikuisruokaan, vaikka on Sulo jo aikuisten ruokaakin syönyt eli ihmeempiä siirtoja ei tarvinne tehdä. Sulo painaa n. 7kg ja kokoajan jatkaa tasaista nousuaan. Tykkää painia Sevin kanssa, vaikka Sevi ei oikein aina kuulosta siltä että tykkäisi. XL-koon Vänttiset ei meinaa enää mahtua pojalle päälle – pitää siis seuraavaksi tilata XXL-koko.

Pistettiin kissoille kauraa itämään ja pääsiäisenä se olikin valmista, oikeastaan aika yllättävänkin nopeasti lähti itämään. Meillä kissat antoi sen olla ihan rauhassa kun siinä oli muovikelmu päällä, mutta kun se poistettiin niin meinas käydä hassusti. Onneksi on tuo korkealla oleva hylly, niin nostettiin se sinne itämään. Nyt on kissoilla taas tuoretta ruohoa – tässä Sillan syöntinäyte. Joudutaan leikkaamaan nuo ruohot lautaselle kun Sulo ei osaa nakertaa niitä nätisti siitä oikealta lautaselta missä ruoho kasvaa, Sulo nimittäin nyppii ne sieltä siemenineen irti. Isot tytöt kyllä osaa syödä nätisti, ja ehkä Sulokin kun tuosta vielä kasvaa mutta siihen saakka leikataan itse pikkulautaselle ruohot että tuosta voitte syödä. 

Tää kuva on ihan pakko jakaa teillekin – Mä tein itselleni pääsiäisenä
pääsiäisteetä ja kuvasta tekee hassun tuo Siirin photobombi. Että
kerrankin sain näin huvittavan kuvan, jossa neiti Siiri venyttelee
itseään häntä kippuralla. Teen mausta on vaikea sanoa mitään, koska en ole vieläkään päässyt maistamaan sitä makua – nokkani on
edelleen semitukossa eli välillä auki, välillä kiinni. Kipeänä on muutenkin ollut todella rankkaa pysyä ruoka-ohjelmassa ja saada riittävästi juotua, ei meinaan yhtään nappaa tehdä kumpaakaan.

11 kommenttia

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Ihanat kissat.Hieno kuva Siiristä. Olen kyllä aivan täysin kissaihminen. Meillä ei ole omaa, mutta naapurin kissa käy tervehtimässä. Sillä on omat naukuäänet siihen, mitä millonkin haluaa.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Mäkin oon täysin kissaihminen (tykkään kyl muistakin) Kiva että naapurin kissa käy moikkaamassa. 🙂

  • Plussapallo

    Plussapallo

    Oi että tuo Sevi on upea, sen katseessa ja olemuksessa on jotain sellaista voimaa ja villiyttä johon itse aina eläimissä ihastun (ja näin päädyn ottamaan niitä ns. vaikeita yksilöitä 😉 )

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Sevi on kyllä upea, mutta en mä tiedä onko se mitenkään villi. Turkinpippuri kyllä kun harjauksesta on kyse. 😉

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No pientä tukkosuutta, mutta en sillä tavoin enää kipeä. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitti! Suosittelen coonia, ne on niin ihanan seurallisia vässyköitä <3

  • Rae

    Rae

    Niin ihania ja kauniita kisuja sinulla, mä kuulisin mielelläni useamminkin niiden kuulumisia 🙂

    Jos saan kysyä, niin mitä kautta lähditte coonia hankkimaan? Minulla on kissan hankinta jossain vaiheessa edessä kun asetun uuteen kotiini ja Maine Coon rotuna kiinnostaa tosi paljon 🙂 Googlettamalla en jotenkin löytänyt tietoa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *