JOULUN JA UUDENVUODENAATON TUNNELMIA

Nyt kun olen pitänyt melkein kaksi viikkoa lepoa blogista, niin onkin mukava näin uuden vuoden puolella muistella miten joulun ja uuden vuoden vietot menivät täällä päin. Siis muutenkin kuin leväten, koska yksi päivä tosiaan meni aikalailla nukkuessa mistä johtuen vuorokausirytmi meni pikkuisen sekaisin, mutta en jaksanut välittää siitä koska olinhan lomalla. 

Aloitetaan aivan alusta eli siitä kun kuusi ilmestyi taloon vain pari päivää ennen aattoa ja oli tosi kiva koristella sitä, koska olin ostanut muutamat uudet koristeet niin tämänkertaisesta kuusesta saatiin koristellumpi kuusi. Siinä sitten jänskäiltiin että miten kissat reagoi kuuseen, vaikka jotenkin ehkä tyhmä jännitellä kun meillä on aiempinakin vuosina ollut kuusi eikä mitään. Joten siis ei nytkään. Piipu siellä ihan ensimmäisenä yönä pötkötteli mutta sitten antoi olla. Me myös jätetään alimmaiset oksat koristelematta ettei kissoille tuu houkutuksia lätkiä niitä alas. 

Myös pipareita tuli leipastua ja syötyä. 

Jouluaatto meni aika perinteisesti eli saunottiin ja syötiin (ah, lanttulaatikkoa ja rosollia, mun suosikit), jonka jälkeen oli lahjojen vuoro (tästä löytyy video youtuben puolella). Paljon kaikkea ihanaa tuli ystäviltä kuten mm. kotelo käyntikortteja varten, käsirasvaa, käsisaippuaa, muistilappuja, villasukat sekä Kainolta iso yllärilahja jossa tuli helisevä tonttulakki sekä kunnon lämpöinen ”kotipaita” eli Katukissa-paita. Ihanan käytännöllisiä lahjoja. Lahjojen jälkeen lähdettiin isäni luokse kyläilemään ja sieltä sitten tehtiin perinteinen aattoajelu, jonka päätteeksi käytiin viemässä haudoille kynttilät. 

Joulun vapailla tuli tosiaan nukuttua, mutta myös valvottua ja siten myös sekoitettua päivärytmi. Yhtenä valvomisen syynä oli tämä liian jännittävä kirja nimeltä Hiljainen potilas. Aloitin lukemisen illalla ja lopetin seuraavana aamuna n. klo 7 aikoihin. Tää oli liian mielenkiintoinen etten vain voinut laskea sitä käsistä ja jatkaa seuraavana päivänä. Ja miettikää, mä en edes ole psykologisten trillerien ystävä, jollaiseksi tämä kirja luokitellaan. En halua spoilata mitään, mutta sanon sen että loppu oli yllättävä enkä edes itse osannut ajatella sitä. Mut kertakaikkiaan koukuttavan hyvä kirja, suosittelen!

Oltiin täksi jouluksi hommattu iso kinkku ja ihan siitä syystä, että haluttiin tehdä lopusta hernekeittoa. Ja hitsit mikä määrää siitä saatiinkaan ja oli kuulkaas hyvää sekä riittoisaa. Hernekeiton tekeminen oli yllättävän helppoa ja oikein ihmettelinkin, että miten mulla on ollut sellainen luulo että sen teko olisi kauhean vaikeaa. No ei ollut ja vastedes tehdäänkin itse hernekeitot. 
 

Uuden vuoden vaihtumista oltiinkin juhlistamassa Siljan luona. Me oltiin hommattu raketit ja Silja miehensä kanssa vastasi ruuista. Herkullista olikin kaikin puolin. Silja oli tehnyt jälkkäriksi banoffeeta joka oli suussa sulavan hyvää. 

Meillä on ollut jo hetken aikaa tapana pelailla jotain pelejä, joten ensimmäiseksi peliksi valikoitui monopoli enkä edes muista milloin olin viimeksi pelannut kyseistä peliä. Markka-aikaa se kyllä oli. *nauraa* Eli kauan kauan sitten. Siitä (mahdollisesti) johtuen olin ensimmäinen joka tippui pois, mutta koska multa puuttuu selkeesti sellainen pelaamisen ja voittamisen meininki niin ei edes haitannut. Seurasin mieluusti sivusta muiden peliä. Tosin nyt tiedän missä tein virheen ja ensi kerralla kun monopolia pelataan (varmaan 20v. kuluttua), niin tiedän miten teen toisin.  

Valettiin myös tinaa, kun se ilmeisesti on taas sallittua. Mun tinani näyttää vähän epämääräiseltä. Toisaalta siinä voi nähdä (kun tuota kuvaa katsoo) jonkun linnun, mutta toisesta suunnasta katsottuna myös apilanlehden. Lisäksi tinavalussa oli reikiä ja rosoja, jotka ilmeisesti merkitsevät kiirettä ja rahaa. Käänsin asian heti niin, että valokuvauskeikkoja saa olla tekemässä. Mitä te näette tuossa?

Kuvasin rakettien räjäyttelyt sekä Siljan tähtisädetikun kanssa piirtelyt. 

Lopuksi piti ottaa sellainen pikapeli Trivialia, mutta siinä vierähtikin sellaiset vajaat kaksi tuntia että humpsahti vaan. Fiiiiuh. Silleen se meni vaan meni. Mut oli kyllä hassuja kysymyksiäkin kuten missä maanosassa ei ole matelijoita, tai missä päin maailmaa on eteläisin pankkiautomaatti. Huom! Kysymykset eivät välttämättä ole täysin kortinmukaiset, sillä en muista varmaksi oikeaa muotoa mutta suurinpiirtein noin.   

Oli kyllä ihanaa ottaa vuosi vastaan ystävien seurassa.