Hetken se vaan kirpasee
Oon taas tehnyt pitkiä työpäiviä ja sen kyllä huomaa, kun oon väsynyt ja haluton tekemään yhtään mitään – nytkin kirjoitan tätä tekstiä musiikin ja maukkaan teen voimin. Onneksi blogin kirjoittaminen on mieluista puuhaa, sen tekemisessä vain kestää kun kaikessa rauhassa kirjoittelee. Olen töissä saanut nuohota vessoja, oikein peruspesu tyyliin mutta myönnettäköön että sitä puhdasta työnjälkeä oli myös kiva ihailla.
Töiden jälkeen menin kaupungille, siellä oli mukavaa kävellä ympäriinsä. Kävin taas katsomassa Kalevala Korun valikoimaa, ja ihastuin Vanamon rannekoruun, Tunturimarjan kaulakoruun sekä Duudsoneiden rannekoruun sen tarinan takia. Noista sitten pitäs päättää, mikä ois eniten mieleen. Samalla törmäsin Siirin ja Sevin kasvattajaan, sovittiin että tulee moikkaamaan tyttöjä samalla kun tuo kissakalenterin meille, jossa Sevi on pentuna emonsa kanssa – tottakai meidän nyt sellainen täytyy saada!
Löysin samalla reissulla myös pojille joululahjat. Hommasin sen leikkipuhelimen kun tällaisen vinkin sain ystävältäni, että se on nyt pojalla hottia – oli aika hassu yhteensattuma kun itsekin tätä mietein ennenkuin olin ystävältäni kysynyt, mikä mahtaisi olla mieluinen lahja. Kiitoksia myös siitä Mauri Kunnaksen kirjavinkistä, ystäväni mukaan vielä ei kannata ostaa noita kirjoja kun kummipojalla on paha tapa repiä niitä sivuja, eli ostellaan sitten myöhemmin kun ikää tulee lisää. Mulla on ollut tarkoituskin alkaa keräämään noita Mauri Kunnaksen kirjoja – tarttis vaan saada selville, mitä kirjoja sillä jo on. Pikkumiehelle eli tälle uudelle tulokkaalle en löytänytkään mitään lelua vaan ihanan haalarin ja nappasin vielä reippaan koon ettei ehdi kasvamaan niistä ohi.
Ihanaakin ihanampi mieheni tuli sitten hakemaan, kun koin ongelmalliseksi lähteä monen kassillisen kanssa bussiin. Ja samalla kuulin pari hauskaa kappaletta Loopilta, jotka jäi päähän soimaan ja pitihän ne laittaa Youtuben soittolistaan, kyseessä siis Avicii – The Night ja Rixton – Wait on Me. Näitä olen tässä nyt repeatilla kuunnellut Tove Lo – Habits, Bad Boys Blue – Lady in Black ja AronChupa – I’m an Albataoz kanssa.
En yleensä osta kaupan ruokatiskiltä ruokaa, mutta tänään oli kova nälkä joten päädyin ottamaan perunamuussia härkäruukun kanssa. Kallistakin oli, mutta nälkä vei voiton eikä se kalliuskaan haitannut kun oli niin hyvää. Yleensä käyn nappaamassa täytetyn ciabatan ja sekin pitää olla Cafe Steineristä, muut ei maistu yhtä hyvältä.
Tänään aion pyhittää loppuillan blogien kommenteille, sekä kirjeille. Oikein hävettää kun huomasin miten huonolla tololla on taas vastailut. Aion myös kaatua sänkyyn tarkalleen kello 21.00, sillä huomenna pitää taas nousta aikasin ylös. Haluaisiko joku lukija taas ehdottaa perjantaille stailausta näistä mun omista vaatteista? Vaatteet löytyy Garderoobista ja vaate-esittelyistä. Musta oli todella kivaa kun joku muu ehdotti mulle vaatteita ja hieno kokonaisuus se viimeisinkin oli, joten rohkeasti vaan ehdottelemaan. Mitä muuten tykkäätte kuvista? Kävin ne silloin ottamassa, kun täällä oli muutama viikko sitten lunta ja ihan on kännykällä otetut kuvat, kun silleen extempore kuitenkin lähdettiin. Tuossa mielessä olen kyllä ollut Galaxy S3:een tyytyväinen.
Ai niin, mun piti tästä jo maanantaina kertoa mutta se sitten jäi. Huomasin nimittäin viikonloppuna kun olin ostanut itselleni Haribon Nappar Mix pussin (ainoat karkit mistä tykkään, eli lempikarkit tässä tapauksessa) ja mieskin halusi jaolle, niin meillä menee tuo maku aika hauskasti. Mies kun haluaa colan ja hedelmän makuiset, joista itse en välitä – tykkään niistä tummemmista, mistä mies ei taas tykkää. No eipähän mee karkit hukkaan, eikä tartte tapella kun menee noin hauskasti.
Halusin laittaa otsikoksi tuon sanonnan, koska se sopii monessakin mielessä elämääni tällä hetkellä, mutta se mistä se mieleen tuli, oli kun piti laastaria ottaa pois ja se oli tuskaista, koska karvat. Yksi syy miksi inhoan laastareita.
16 kommenttia
Tirli
Kivoja kuvia. Ja hyviä kuvia tulee kyllä kännykälläkin näköjään 🙂
Kivat lahjat olet pojille ostanut, varmasti tykkäävät 🙂 Vaikka joo, pienempi ei varmaan mielipidettä haalaristaan vielä sano mutta pysyy ainakin pikkuinen lämpimänä 🙂
Itse ole tykästynyt näihin kauppoihin salaattibaareihin. Saa valita salaattinsa ihan mitä itse haluaa. Kallistahan sekin on joo, mutta kun harvoin ostaa niin oikein hyvää. Tämä tuli mieleen tuosta perunamuusista minkä mainitsit 🙂 Oletko itse kokeillut ja onko porin kaupoissa salaattibaareja?
Laastareiden ottaminen pois on tosiaan kivuliasta. Kaikkein kipeintä tekee kun ottaa pois ne teipit jotka laitetaan verikokeen jälkeen 🙁 Se on yhtä tuskaa kun niitä irrottaa!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, kyllä kännykälläkin hyviä kuvia saa. Tosin ei omasta kokemuksestani ihan millä tahansa, mut omani on siis Galaxy S3:lla otettu.
Pienempi ei juu osaa ilmaista mielipidettän, mut pysyy tosiaan lämpimänä ja vanhempi varmaankin tykkää kännykästään, kun nyt on tuo oma käsi toiminut puhelimena. 🙂
Olen mä kokeillut salaattibaareja ja on niitä Porissa ihan kivasti.
Ai mulla ei taas verikokeen laastari satu, tosin siinä kohtaa harvoin on karvaa. Mut joku muu kohta, missä siis karvaa on tullu liimaan kiinni, ni aijaijai 🙂
Anonyymi
Jos nyt pääsisin kaapillesi, pukisin sieltä magentan punaisen mekon mustan reikäneuletakin kanssa. Jalkaan paksut mustat sukkikset tai leggingsit polvisukkien (lämmittää mukavasti!) kanssa. Kaulaan kullanvärinen statement-koru.
Kuvat on ihanan tunnelmallisia. Noistahan saisi hienoja postikortteja :).
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Statementkorua ei taida löytyä mutta muuten pistetään tämä asuidea korvan taakse. 🙂
Anonyymi
Hauska tuo keskimmäinen kuva keltaisine lehtineen. 🙂
Mullakin olis lahjaosteluita tiedossa, joskaan ei jouluksi vaan pariin muuhun juhlaan. Yleensä tykkään miettiä ja ostaa lahjoja, mutta nyt on vaikeat kohteet kun ollaan tosi vähäisesti tekemisissä. Olis kuitenkin kiva keksiä jotain muutakin kuin joku perus skumppapullo. Kortit teen sentäs aina itse, joten jotain persoonallistakin sitten lahjassa mukana.. 🙂
t. piip
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä tykkään kans tuosta keskimmäisestä, just noiden lehtien takia. 🙂 Voi mä kaipaan korttien väkertelyä. Mä kans siis tykkään askarrella noita kortteja, mut nykysin on niin huonosti aikaa niiden teolle. Ku mitkään parit ei riitä, niitä pitää olla parikymmentä. 🙂
Anonyymi
Kauniita kuvia! (:
PS. Julistatko milloin sen Stailaa Pipsa -kisan voittajan, vai onko mulla mennyt jo voittajan nimi ohi?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. Huomenna pitäs ilmoittaa. 🙂
Anonyymi
kuinka pitkiä päiviä joudut tekemään? itsellä tiedossa pian 10h päiviä suht raskaalla alalla.. en yhtään odota niitä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No se vähän vaihtelee, mut on noita 10-12h työpäiviäkin tullu tehtyä. 🙂
Anonyymi
Älä nyt ota pahalla, mutta taitaa noissa korujutuissa olla pari virhettä.
Kirjoitat käyneesi katsomassa Kaleva Korun valikoimaa; mahtaako kuitenkin olla Kalevala Koru.
Valamon rannekoru tarkoittanee rannekorua nimeltä Vanamo (Valamo on luostari, vanamo kaunis pieni, hyväntuoksuinen kukka) ja Tunturimaljan kaulakoru tarkoittanee korua nimeltä Tunturimarja.
Jos noissa ei ole kirjoitusvirheitä, niin sitten olen pahoillani huomautuksesta. Ja ihmettelen yhteensattumaa kahden eri firman nimien lähekkäisyydellä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos kun huomautit, oon ne jo korjannut tuonne.
Clementine
Tää stailausjuttu on hauskaa! Jotenka tässäpä perjantaille stailausehdotus sun oman garderoobin aarteista: http://imgur.com/rWQ8UqH . Tulipa muuten mieleen et voisitko tehä joskus postauksen kaikista koruistasi? Joku esittely koruista; lempparit ja vähiten lempparit 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia. 🙂
Anonyymi
Se Duudsoneiden rannekoru on omalla joululahjatoive listalla 🙂 se on ihana.. On muuten hirmu kiva tää sun blogi 🙂 T: se MD kynttiläkaupan myyjä 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ai moooi! Kiva kun tulit kommentoimaan ja lueskelemaan. 🙂 Mä kans tota katselin mut taidan kuitenkin valita muunlaisen. 🙂