Syyskuvia kotipihalta
lötköttämään kissan kanssa joka sfinksiasennossa kehräsi rintani päällä.
Siiri on tuollainen että heti kun se huomaa, että jompikumpi on
hereillä niin heti pompataan päälle kehräämään. Mulla on tänään ollut
periaatteessa vapaapäivä, jonka olen kuluttanut tehden blogijuttuja
eteenpäin. Eli ei, ei voida varsinaisesti puhua vapaapäivästä mutta
onneksi se on ollut täynnä kivaa hommaa. Annoin itsestäni taas kaikkeni kun otin muutamia kuvia
tuleviin postauksiin. Nuo kuvausasennot on kyllä joskus aika
naurettavia mutta senpä takia tuolla ulkona kun kuvaa, niin ei kannata
olla mitkään ykköset päällä.
Meille tuli ilmalämpöpumppu!
Eipä kärsitä enää kylmästä (no ei me kyllä olla kärsittykkää) kun on
takka sekä pöhisin huolehtimassa talon lämmöstä. Takka on varmaan yksi
niistä harvoista asioista joista syksyssä ja talvessa tykkään – se lämpö
on niin ihanaa. Muuten ei olla vielä pistetty lämpöä päälle vaan noiden
kahden turvin ollaan menty. Sisälämpö vaihtelee jotain 21,5-23,5 asteen
välillä. Mä oon aiemmin ollut kamala vilukissa mutta nyt on tapahtunut jotain – siitä kirjottelen enemmän rempparaportissani koska liittyy enempi sinne.
Ei muuten uskoisi että nämä kuvat on otettu kaksi
viikkoa sitten. Sain myös ikuistettua jokasyksyisen kukkavieraan,
Amiraaliperhosen. Ja tuli myös bongattua viimeinen voikukka sekä
kimalainenkin. Oon kyllä niin tyytyväinen näihin kuviini, näkisittepä
miten leveästi hymyilen kun tässä samalla näitä ihastelen. Kyllä vaan on
tuo Olympuksen E-PL7 jokaisen euron arvoinen – voin suositella! Kuvat on ihan eri kaliiberia kun vertailee vanhan kameran kuviin.
editoin valmiiksi, älkää silti vielä innostuko koska en tiedä milloin
laitan sen blogin puolelle. Olen vain tyytyväinen että sain sen nyt
sitten tehtyä. Takeista puheenollen, myin eilen tuon harmaan
duffelitakkini pois kun huomasin että se on käynyt isoksi vaikka
jotenkin toivoin että saisin käyttää sitä vielä tämän talven ajan mutta
ei. Se on aivan liian roikkuva teltta mun päälläni ettei sitä voi
ajatella käyttää, ei näytä mitenkään kauniilta. Mieskin katseli takkia
päälläni ja sanoi tuomion että ”roikkuu tosi pahasti ja näyttää
teltalta, ei jatkoon”.
Samalla kun tilasin itselleni Ellokselta uuden talvitakin*
(* kaupallinen affiliatelinkki), samanlaisen kuin vanhakin mutta ilman
huppua ja tällä kertaa mustassa värissä. Olen tuota takkia katsellut jo
hetken aikaa mutta koska luulin pärjääväni vanhalla niin en tietenkään
pistänyt tilaukseen. No mutta iskin tässä samalla kaksi kärpästä samalla
iskulla ja tilasin miehelleni samalla hänen synttärilahjansa. Ostin
hänelle T-paitoja kun hänen nykyinen varastonsa alkaa olemaan niin
vähäinen. Tykkään ostaa miehelleni tällaisia käytännöllisiä lahjoja.
Oon taas kamalan levoton, enkä tiedä täysin miksi. Haluaisin lähteä päivän reissulle, joko Helsinkiin taikka uudelleen Tampereelle. En vain osaa päättää että kumpaan, enkä myöskään tiedä päivää milloin tuo olisi edes mahdollista. No jos ajatellaan järkevästi niin mun kannattaisi suunnata Helsinkiin koska Tampereelle olen joka tapauksessa menossa n. kuukauden kuluttua. Helsinkiin päin ei samaa reissuilua tule tehtyä, joten siinä mielessä kannattaisi hilata suurenmoinen persoonani tuonne Helsingin suuntaan. Ihan vain päivän reissu jossa voisin tavata kavereita, jotka vaan ehtisi näkemään mua. Mitään shoppailua mulla ei ole tällä kertaa mielessä mutta varmasti jossain liikkeissä tulisi käytyä jos Helsinkiin saakka menisin. Mutta katsellaan nyt ja kuulostellaan tuota levotonta oloa.
Mun pitäisi olla nyt tekemässä ruokaa mutta kökötän edelleen tässä koneeni ääressä ja raapustelen. Pitäisi paistaa kanaa että saan lihaa päivälliseni kanssa. Sitten mulla onkin edessä pari tuntia ihan vain luppoaikaa jonka pyhitän, milles muullekaan, kuin kirjeille. Mulla on jonkinlainen innostus menossa kun olen saanut päivässä jopa yhden kirjeen valmiiksi. Ja oon mietiskellyt menisinkö tänään ehtoolla käymään reippaalla kävelylenkillä, eilenkin sitä suunnittelin mutta meni sitten niin myöhäiseksi etten lähtenytkään, joten josko tänäpä sitten. Toivotaan että taivas olisi pilveetön niin näkisin samalla tähdetkin kun tuossa matkan varrella on yksi kohta sellainen missä ei ole valoja pilaamassa.
10 kommenttia
Anonyymi
Onko Turku sinulle tuttu kaupunki? Se on sopivan lähellä Poria, Hesaan kestää niin kauan mennä.
Turussa on kivan kompakti se keskusta, mukavia ruoka ja kahvimestoja.
Myös Tallinna on kiva pientä reissua ajatellen, ei juuriHesaa kauempana, mutta saa kivan breikin kun menee sinne hotelliin. Siellä on muuten ihania hotelleja.
Nää on vähän nyt mun omiakin suunnitelmia.
Ensi lauantaina menen kyl Hesaan. Arena teatterin esitykseen ja Cumulus Kallioon yöksi. Harrastan näitä "kulttuurireissuja" Hesaan.
Konsertteja ja teattereja.
Aion käydä just tuolla Yves Rocherilla, kun myymälään nyt pääsen.
Kyllä pikku reissu piristää…
Anonyymi
Tallinnaan on Helsingistä 80 km eli ei se nyt ihan vieressä ole…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei ole Turku tuttu kaupunki, sinne voisikin mennä jos siellä oli joku kaveri vastassa. 🙂 Eikä se kovin kaukana se Helsinki ole, siis kun vertaa Turkuun et samoinhan se sinne sitten ajaa. 🙂 Ja kyllähän muuten Tallinna on Helsingistä kauempana. 🙂
Anonyymi
Kauniit kuvat ja kiva postaus!
<Inka
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos, kiva että tykkäsit. 🙂
Anonyymi
Millaista vauhtia suunnilleen kävelet sun reippaalla kävelylenkillä, eli kuinka pitkän matkaa millaisessa ajassa? Ihan kiinnostaa vaan, kun reipas kävely on niin suhteellinen käsite kullekin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Vaikea sanoa kun en oikein mittaile noita aikoja. Mut silleen itelle reipasta vauhtia et hengästyy.
Anonyymi
Onko kävelyvauhtisi muuttunut tuon melkein neljänkymmenen kilon laihtumisen ansiosta? Itse olen sadan kilon keijukainen ja kävelen kuusi kilometriä tunnissa.
Anonyymi
Saanko kysyä, minkä kokoisena tuon takin valitsit? Itse olen vähän vajaa 160-senttinen ja etsinyt uutta, kohtuuhintaista talvitakkia. Olen pluskokoinen, mutta lyhyelle menee usein kuitenkin hieman pienempi koko, niin siksi arvon sopivan koon välillä. Vaatteita minulla on kokohaarukassa 44 – 50.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mä otin omani koossa 52. Vähän kyl arvoin et kumpi koko, 52 vaiko 54. Mut otin nyt 52. Saahan sen vaihdettua jos ei olekaan hyvä.