Sunnuntaikuvia 8.5.2016 11.jpeg
Blogi

Viikonloppu kuvin

Päätin tehdä pitkästä aikaa taas tällainen viikonloppu kuvina -postauksen ja kaikki alkaakin siitä kun mentiin miehen kanssa käymään Nakkilan Villilässä kun siellä oli käsityömessut/myyjäiset jossa Hennakin oli. Yllättävän vähän oli porukkaa liikenteessä, odotin isompaa joukkovaellusta. Hennan ständillä tuli oltua isompi tovi koska siellä vaan oli niin ihania koruja. Ulkona oli makkaranmyyntiä ja mie olisin kyllä siinä kuumuudessa toivonut jätskimyyntiä. Eka kerta kun kävin noissa maisemissa, tiesin kyllä paikan mutten ollut koskaan ennen käynyt. Tuolla on siis Villilän studio joka on elokuvastudio ja siellä kuvattu mm. elokuvat FC Venus, V2 – Jäätynyt enkeli ja Vuonna 85. 

Tuolta huristeltiin Porin Itäkeskukseen jossa mä kävin Tokmannilla katsomassa yksiä koristennareita mutta ei ollut enää mun kokoa. Olin oikein yllättynyt kun yleensä 37 koot jää ja isommat (+ pienemmät) katoaa. En sitten ostanut sieltä yhtään mitään, paitsi ruusupuskan äidilleni. Kengien metsästys jatkukoon!

Postissakin tuli käytyä kun tiesin että siellä odotti parikin postipakettia – H&M:n vaatepaketti sekä PostcardGardenin kirjepaperipaketti. Siinä myös innostuin nappaamaan muutamat uutuuspostimerkit. Musta nuo on ihanan kesäisiä. Nyt voin laittaa kirjekuoriin vuodenaikaan sopivat postimerkit – en yleensä edes katso noin tarkkaan postimerkkejä mutta välillä tykkää panostaa myös kuoriinkin, ajattelen että tällainen pieni yksityiskohta voi ilahduttaa kirjeen saajaa.

Käväisimme myös Kodin Terrassa hakemassa muutamia juttuja pihan kunnostusta ajatellen, sekä muutama maali kun pitäisi tuollaiset amppelikoukut maalata valkoisiksi – tuli nimittäin ostettua mustat ja nyt ne vaikuttaa niin hautausmaakamalta että siksi pitää maalata ja sen jälkeen pitää katsoa niille sopivat paikat pihasta. Terrasta myös tarttui mukaan nämä kaks ihanaa kissanlelua – tuollainen mato meillä on joskus ollutkin mutta se meni rikki. Sulo tykästyi heti tuohon tekoturkishiireen, kuljetti sitä kaikkialle – myös vesikuppiin josta mun piti se sitten pelastaa kuivumaan. Ja tänään aamusti löysinkin sen taas olohuoneen lattialta, että oli joku kisuista käynyt hakemassa sen tuolta kodinhoitohuoneesta jonne hiiriressun olin vienyt kuivumaan.

Nyt on riittävästi lukemista auringonpalvontaan, mä kun en vaan osaa olla ja löhötä – mun pitää saada tehdä jotain samalla ja lukeminen on just hyvä, varsinkin tuollainen aivot narikkaan kirjallisuus. Hain nämä äidiltä samalla kun veimme äitienpäiväruusun sekä -lahjan. Mulla menee siis yksi tarina aina yhdellä auringonottokerralla. Ja tiiättekös, mun jaloissa on pieni rusketus jo – sitä ei erota kuin ihan läheltä katsottaessa mutta selkeä raja menee vaalean ja hyvin vaaleanruskean kanssa. Ehkäpä siis on mahdollista että saan kivan ruskeat sääret täksi kesäksi.

Tämän näköisenä olin liikenteessä, tää mekko on ihanan kevyt tuolla ulkona. Tästä taitaa tulla tänä kesänä yksi mun suosikeista. Moni aina kyselee että miten pystyn pitämään mekkoja, että eikö reidet hankaa yhteen. Hankaahan ne toki mutta mulla ne ei hankaa koskaan ikävästi, ettei tule mitään hankaumia mutta tykkään silti varjella reisiäni ja käytänkin legginsseistä leikattuja shortseja tuolla mekkojen alla – suojaamassa reisiä ja estämässä vilautusta. Ite tykkään käyttää viskoosilegginssejä koska ne on kevyet mutta silti sopivan napakat.




Sitten mentiin ulkohommiin vaikka mulla se meni vähän pelleilyksi kameran kanssa – ainakin silloin kun mun ei tarvinnut kuokkia pers pystyssä. Hahahha! Mut kukkakuva on todella onnistunut, oikein ilahduin että jotain luonnonkukkaakin puskee esiin, eikä näitä ole tarkoitus kitkeä pois. Ne saa olla. Varjokuva oli pakkoa ottaa yhdessä vaiheessa kun huomasin että varaston seinään tulee mun varjo. Ja sitten oli taas aika jatkaa hommia, heitettiin nurmikolle lannotetta ja kalkkia, samalla elvytettiin noita meidän ihania tuijia. Pestiin myös terassi koska olisi tarkoitus öljytä ja maalata sitä. Siistittiin samalla nuo kohdat mistä revittiin kukkapuskat ja pensaat pois – niihin heitetään jonakin päivänä uutta ruohoa tulemaan. Jossain vaiheessa pitäisi mennä hakemaan niitä kukkia mitä laitetaan amppeleihin ja muihin kohtiin.

Sovittelin päälleni H&M:ltä tullutta keltamekkoa ja tämä on ihan täydellinen – ensin kyllä meinasin että ei helv.. tää on liian iso mutta onneks tässä on kiristysnauhan joilla sai mukavasti sopivamman. Tämmöstä väriä mä oon siis metsästänyt. Mulle tulee yhdeltä xl-kirpulta keltainen skatermekkokin (tai sen tyyliseltä se näytti) joten se ehkä tulee myyntiin jos ei ole ihan sopiva. Hassua miten jo olin luopunut toivosta sopivan mekon löytämisen kannalta ja pam – niitä tulee melkein ovista. Pitäisihän mun se olla jo oppinut etten löydä koskaan mitään jos oikein kuumeisena sitä etsin.

Käytiin taas kalassa, mäkin innostuin mato-ongella kokeilemaan mutta ei sieltä kyllä mitään saanut. Kalat vaan hyppi kauniisti veden päällä mutta ei tarttuneet syöttiin, veivät kyllä matoja tuon tuosta mutta eivät tarttuneet. Mies meinasin että mulla on liian suuri koukku joten voitaisi joskus kokeilla pienemmällä. Mut eipä se saalis siinä ole se pääasia, ainakaan mulla vaikka tietty kiva lisä. Mä tykkään tommosesta yhteisestä puuhasta ja rauhallisesta hetkestä. Eikä maisemissakaan ole valittamista.

Loppuilta lauantaista menikin sitten koneen äärellä kun koko päivän olin liitonut muissa touhuissa. Oli muuten ihanaa istahtaa alas, katsella sarjoja ja kirjoitella kirjeitä, samalla kun herkuttelin luvallisella määrällä juustonaksuja. Pakko myöntää, että alkaa nuo naksut tulemaan jo korvista ulos eli ensi viikoksi pitäisi miettiä jotain muuta. Olen mennyt aina sen mukaan mitä tekee mieli mutta nyt ei tule mieleen mitään muuta kuin jäätelöä. Ehkä pitää ottaa yks laktrisipönikkä tuolta pakkasesta. Näin kuumalla vaan pakkaa nuo syömiset jäämään ellei oikein väkisin pidä kiinni kellonajoista.

Hellurei! Nyt olisi sunnuntai ja mie oon kalastusleskenä täällä kotosalla. Kaipa olisin kans voinut mennä mukaa mutta kun on hommia jotka ei odota ja illalla pitää ehtiä viel käymään kaverilla sekä yhdessä muussa paikassa. Mies just pisti viestiä että hauki tuli joten saadaan illalla herkutella kalalla. Just sopivasti kun jauhelihapihvit loppui eilen – kaapissa on kyllä kanaa seuraavaksi kerraksi mutta kyllä ne siellä voi odottaa huomiseen. Tänään on kalaa! Blogijuttujakin pitää tehdä, kuten tämä postaus täksi päiväksi blogiin ja huomiselle tuleva kynsijutska pitäs kirjoittaa puhtaaksi, mut aion mä jossain vaiheessa käydä ottamassa brunaa iholle.

Leikittiin Siirin kanssa madolla, se on kovin omitushaluinen tuota robomatoa kohtaan. Läpsii muita pois jos joku tulee nenun kanssa nuuskuttamaan että mikäs härveli se tämä pinkki ötökkä oikein on. Käytiin Siirin kanssa myös ulkona, se jäisi sinne asumaan jos vain jättäisin mutta kun en jätä. Pitäisi joku häkkiratkaisu tehdä mutta sellainen oma häkki jossain keskellä pihaa ei nyt oikei innosta + se olisi tosi paahtava paikka joten ei tule kuuloonkaan. Pitää alkaa miettimään voisiko tuohon terassille kyhätä jotain.

Lähden huomenna piknikille kaverin kanssa ja tässä mun eväät sinne – tehtiin puoliksi eli kumpikin tuo jotain sinne. Mun pitää jossani vaiheessa viel pilkkoa tuo ananasta pienemmäksi, mut onneks on ananaskuorija niin ei oo mikään iso homma tehdä niitä. Täytyykin tuosta ananaskuorijasta tehdä oma postaus, se on ihan mahtava. Oon sen saanut blogin kautta mutta on tällä hetkellä ihan paras käyttöväline tuon ananaksen kanssa.

Vaikka mä en ole äiti, niin sain silti pinkin ruusupuskan. Käyn nyt kovaa pohdintaa itseni kanssa että pitäisikö tuo istuttaa pihalle – pihalle josta kitkin kaikki kukkapuskat just eilen pois. Vai voisikohan sen laittaa johonkin tooosi suureen ruukkuun pihalle? Mut kuiteskin, tämän kuvan kanssa haluan vain toivotella hyvää äitienpäivää kaikille äityleille sinne ruudun toiselle puolelle <3 <3

No niin, pieni rusketushetki otettu ja eka pokkari nautittu. Ärsyttää muuten, mulla on koivat ja käsi täynnä itikanpuremia jotka kutisee niin maan penteleesti, eikä ole helpottanut vaikka oon rasvannut ja ottanut antihistamiiniakin. Kyllä mä eilen sen itikka-armeijan huomasin kun kalassa oltiin mutta en ajatellut siitä sen kummempia kun ei niistä ole koskaan ennenkään paukamat nousseet. Toivottavasti se ei ollut mikään mutantti-itikoiden armeija. Keltamekko ekaa kertaa päällä tuolla ulkona, tää on aivan upea. Harmillista että se on ilmeisesti myyty loppuun tuolta Suomen H&M:n nettikaupasta. Olisn niin voinut suositella tätä. Ohutta tuo kangas on, ja caprit näkyy hitusen verran jopa läpi kun oikein tihrustaa, mutta senpä takia tää on kyllä ihan täydellinen kesämekkona.

Mites teidän ihanien murmeleiden viikonloppu on mennyt?

26 kommenttia

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kyllä siinä muukin kroppa väriä saa, mutta jalkoihin sitä väriä nyt enempi haluan. Rusketun muualta ihan hyvin mut en jaloista.

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Mukava postaus taas. Ananaskuorija, mulle aivan uus juttu. Odotan innolla sitä kuvaa siitä ja toiminnasta. Rakastan tuoretta ananasta, mutta sen kuorimista en. Tänään aivan upea päivä, toivottavasti jatkuu.
    Vaatekaapista hävitin kaiken, mitä en ole pitkään aikaan käyttäny. Nyt uutta vaatetta etsimään. Laihdutuskuuri alkaa maanantaina.
    >Leena

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiva että tykkäsit. Kuorijasta on tulossa varmaankin iha oma postauksensa, kun on sen verran kiva ja sitten tosta yhdestä toisesta härvelistä. 🙂 Tuore ananas on ihanaa, mut se kuorinta on tosiaan pepusta mut ei onneks enää. 🙂 Kyl se vissii viel pari päivää pitää upeutta mut sit vähän viilenee mut ei onneks suuresti. 🙂 Lähtikö paljon vaatteita pois? Jeee, peukkua laihdutukselle mut älä ajattele sitä kuurina. Tee elämäntapamuutos pikemminkin. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Ihana keltainen mekko! 🙂 Olisi muuten kiva kuulla hyvistä facen xl-kirppiksistä vinkkejä, jos tiedät yhtään niitä!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, siis mä löysinkin tän kankaan äitini ullakolta ja päätin tehdä siitä mekon. 😀 No ei vaan mut aika kiva mekkokangas. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No kyllä vaan oon, ne on loistavaa aivot narikkaan lukemista. 🙂 Kokeile, voit yllättyä. 🙂

    • Elina

      Elina

      Mitä vikaa Harlekiini-pokkareissa tai romanttisessa viihteessä ylipäänsä on, jos siitä sattuu tykkäämään?:)

      Itse en koe mielekkääksi paheksua kenenkään kirjallista makua. Liian harva ylipäänsä lukee nykyään.

      Pakko taas kommentoida.xD En itse varsinaisesti harrasta romanttista viihdettä, mutta se ei tarkoita, ettenkö olisi sitäkin joskus lukenut.:) Eri tyyppisillä kirjoilla on paikkansa maailmassa ja eri tyyppistä tekee mieli lukea eri aikoina.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Samaa mieltä Elinan kanssa. Itse luen kirjoja laidasta laitaan ja hyvin stressaantuneena tai väsyneenä haluan lukea jotain viihdettä tai joskus vaikka vanhoja Anna-kirjoja tai Viisikoita:) Minustakin on hyvä, että ihmiset lukisivat edes jotain. Viihdekirjallisuudessa ei ole mitään "pahaa", mutta toisten arvostelussa kyllä…!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Siis musta on huvittavaa että tietynikäisten pitäisi ilmeisesti lukea vain raskasta kaunokirjallisuutta. 😀 No ei kyl tää mimmi! Mää luen vielä 80v mummona Aku Ankan Taskareita ja Harlekiinihömppää. 🙂

      Mäkin luen kyllä muitakin, tosin yleensä kesälomalla on aikaa paksumpien kirjojen lukemiseen. Et pokkarit on hyvät siitä ettei siinä kauaa tartte lukea. Mut kuitenkin saa lukea. 🙂

      Mut hei, eihän tässäkään ole nyt mitään muuta kuin sitä että mä satun nyt hömppää lukemaan. Jos sitä tekisi joku muu, niin asia ei olisi mitenkään ihmeellinen. Mää kun en saa lukea mitään muutakuin tiiliskivenpaksuista kirjallisuutta. 😀 😀

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Eihän laatukirjallisuuden tarvitse missään nimessä olla raskasta! Mutta laatukirjallisuus on monesti vain vähän syvällisempää, aidommilla henkilöhahmoilla ja osuvammalla miljöön kuvauksella varustettua. Se voi silti olla kepeää ja sujuvaa luettavaa, ja usein onkin. Kun tuo kioskikirjallisuus vaan on just sitä siksi, että siinä henkilöt on yksiulotteisia ja epäuskottavia ja juonikin kaavamainen.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kisokikirjallisuus on siks just loistavaa lukemista kun sen kans voi heittää huoletta aivot narikkaan. Joo, onhan tuolla laatukirjallisuutta ja jotkut niistä on ihan OK, mutta itse oon todennut että ne mitkä ainakin blogissa on mainittu laatukirjallisuudeksi, on mun makuuni tosi raskasta luettavaa. Mut en tämänkään takia yleistä etteikö joku laatukirjallisuus voisi olla kevyttäkin, olisiko sulle antaa joku esimerkki keveästä?

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Kyllähän tuollaisiakin kirjoja voi lukea joskus, mutta ei nyt ehkä ihan ainoaksi kirjallisuuden lajiksi suosittelisi kenellekään…

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No eihän tämä ole AINOA kirjallisuus mitä luen. Luen kyllä muitakin. 🙂 Tosin en mitään raskasta kirjallisuutta. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kuulostaa kivalta. Mäkin voisin ottaa tota kuohuviiniä, lähetätkö virtuaalilasillisen? 😀

  • Anonyymi

    Anonyymi

    ootko lukenut kirjaa riisuttu suomi? on hyvä. Kannattaa lukea. Arman Alizad on haastatellut siihen ihmisiä.
    Jokaisen oma asia minkälaista kirjallisuutta lukkee. tuommoisesta asiasta turha valittaa. ite luen muutaman kirjan vuodessa ja yleensä tositarinoihin perustuvia. mielensäpahoittaja kirjat oli kans mukava lukea.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      En ole, mutta se on tuolla listallani että kun loma tulee niin on tarkoitus ottaa se lainaan ja lukaista. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *