Ruokapäiväkirjani minun – 19.2.2017 (-VIIMEINEN-)
Aamupala&Lounas klo 10:30:
Mukillinen kevytmaitoa, 2 Vaasan RuisTaika viipaletta joiden päällä 4 Broilerin leikkelettä ja 2 paistettua kananmunaa.
Välipala klo 15.00:
Banaani ja 2 mandariinia.
Päivällinen klo 17.40:
Fusilli täysjyväpastaa, kasvissalaattia sekä kanan rintapalasta pilkottuja palasia.
Iltapala klo 21.30:
Mustikkasmoothie jossa mustikkaa, vettä, maitorahkaa, vehnäleseitä, chia siemeniä ja rypsiöljyä.
Lisäksi olen päivän aikana juonut nesteitä tähän malliin:
Vettä 2,5l
Teetä 1l
26 kommenttia
Anonyymi
Kiitos pipsa kun oot jaksanut ja viitsinyt tehdä näitä ruokapäiväkirjoja!😊 On ollut mielenkiintoista seurata niitä! Toivoisin jotain vastaavaa myös liikunnan/ arkiaktiivisuuden päivittämistä. Oot hyvänä motivaattorina monelle, näin uskon.😊
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Oleppa hyvä. 🙂
Anonyymi
Älä Pipsa lopeta ruokapäikkyjen tekemistä. Muista että et tee elämäntaparemppaa lukijoita varten vaan itseäsi varten. Jos tosiaan olet syönyt sen verran kuin ruokapäikyssä olet kertonut, ruokapäikky on ilmeisesti auttanut sinua itseäsikin syömisten seuraamisesssa.
Olet ajatellut tämän homman väärin kun olet pahoillasi siitä, että ei sinua kuitenkaan uskota. Eihän sillä ole kenenkään lukijan kannalta mitään merkitystä valehteletko liikkumisistasi ja syömisistäsi vai puhutko totta. Se painonpudottaminen ja liikkuminen vaikuttaa vain ja ainoastaan sinun itsesi elämänlaatuun.
Tärkeintä ei lopulta ole se saatko hyväksyntää, kavereita ja julkisuutta blogin avulla, vaan tärkeintä on se, että huolehdit omasta terveydestäsi ja kunnostasi. Ajattele asiaa vain ja ainoastaan itsesi kannalta. Älä pyri miellyttämään lukijoita tai todistelemaan mitään, vaan tee se elämäntaparemppa kunnolla oman itsesi takia.
Tarvitaan selkärankaa ja sen myöntämistä, että joinakin hetkinä saattaa tarvita ulkopuolista apua.
Menepä vaikka maanantai-iltana pienelle iltakävelylle, vaikka vain puoleksi tunniksi. Tänään oli jo kovin keväinen sää.
Voin vaikka huomenna lähteä sulle "seuraksi" lenkille, asun kaukana sinusta, mutta mitä väliä, ulkoillaan samaan aikaan tahoillamme 🙂
Marja-Leena
Olen samaa mieltä. Mutta ei kannata jättää päikkyä tähän. Onhan sinulla suuri tukijajoukko, että varmaan onnistuisit. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa puntarin lukemaa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kyllä mä päikyn nyt toistaiseksi jätän, toki itselleni kirjaan ne sulamoon ja tuohon SHYE-ohjelmaan.
Eihän sillä tiettenkään silleen olekaan väliä uskooko joku vai ei, kun itse tiedän mutta ei se silti kivalta tunnu kokoajan kuulla semmoista että valehtelee.
Oili-Maria
Mielenkiinnosta, mikä on SHYE?
Sulamo jo onkin ennestään tuttu 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
See How You Eat. Teen tästä pienen jutun tässä näin.
Anonyymi
Onko tuo pasta keitetty jo ajat sitten, kun on "kaksiväristä"?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei kyllä se tuona päivänä oli keitetty.
Anonyymi
Olen samaa mieltä edellisen kanssa. Keskity siihen että elämänhallinta on tärkeä asia sinulle. Älä turhaan mieti meidän sanomisia jos koet että olet rehellinen ollut. Jos taas kommentit tuntuvat piikkinä lihassa niin kehotan miettimään että mitä hyötyä siitä on sinulle jos huijaat. Nyt vaan on niin että kuvat ja jutut ei mene yksiin. Tajuat sen varmaan itse myös.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No en, en tajua. Voitko siis selventää?
Anonyymi
Moi!
Ihan järkyttävää millaisia kommentteja olet saanut näistä ruokapäiväkirjapostauksista. Ilo ollut seurata kuinka sinä syöt. Tulostakin varmasti syntynyt ja joulukilot saaneet kyytiä. 🙂
Pari on tainnut kyselläkin liikunta- tai aktiivisuuspäiväkirjaa ja se kiinnostaisi itseänikin. Ehkä saisin myös itse jotain vinkkejä siitä tai ainakin mahdollisesti tsemppiä omaan liikkumiseen. 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiva että tuollainen kiinnostaisi mutta tällä hetkellä mulla on oma kiinnostus nolla, ruoka tai liikuntapäikyn pitämiseen. 🙂 Katsotaan sitä joskus myöhemmin jos mieli muuttuu. 🙂
Anonyymi
Kiitos ruokapäiväkirjasta! Varmasti hyödyksi sinulle, jos ja kun ateriarytmi ja itse syömiset olleet hakusessa. Jatka tätä nyt itsellesi niin kauan, kunnes se tulee ns.selkärangasta eli ei tarvitse enää edes miettiä asiaa. Vaikka siihen menisi vuosikin.
Ja seuraavana liikuntapäiväkirja kehiin! Liikunnassa on se hyvä, että mitä enemmän on aktiivinen, sitä vaikeampi on jättää liikkumista välistä. Jatka salia ja lisää reippaita kävelylenkkejä! Tsemppiä! Jos jatkat näin, niin luulisi vuoden kuluttua olevan taas miinus 20-30 kg vähemmän painoa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Melko nopeastihan tuohon rytmiin pääsi, ihan viikossa se tuntui taas luontevalta. Itellä se ei oo ihan viel ilmeisesti selkärangassa, silleen täysin mutta kuitenkin jotenkin kun noin helposti se palautuminen onnistui. 🙂
Anonyymi
Käytkö sä Pipsa vielä salilla? 🙂 millä kuntosalilla käyt?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Käyn. Wellgo training center.
Veera
Hei, olisin minäkin kiinnostunut ruokapäiväkirjoista vielä jatkossakin! Onnistuisikohan, jos tekisit vaikka viikoittain koosteen jokapäiväisen postailun sijasta? Liikunnastakin olisin kiinnostunut. Ei se ole niin tärkeää onko liikuntapäiväkirjassa kuvia joka aktiviteetista vai ei. (Lenkkeilet ilmeisesti vain lyhyitä kierroksia kotinurkilla jos se kuvaaminen ongelma vai miten se menee?)
Olen itsekin ylipainoinen elämäntaparemppaaja, vaikka kiloja onkin vähempi pudotettavana. Ruoka ja liikunta kiinnostaa siis vertailu- ja inspiraatiomielessä. Vaikka täytyy myöntää, että joitakin valintojasi on tullut välillä ihmeteltyä, mutta on nämä ruokapäiväkirjat olleet tosi opettavaisia itsellenikin kun olen tosiaan voinut verrata omia syömisiäni niihin.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tällä hetkellä en aio pitää kumpaakaan, mutta jos joskus teen, niin se tulee sitten olemaan tuollainen kerran viikossa, sunnuntaisin tehty isompi postaus. 🙂 No en mä ihan kodin lähellä lenkkeile mutta oon todennut etten kuvaile täällä suunnalla, oli se sitten 1,3 tai 5km päässä. Hullut nimittäin voisi lähteä etsimään, niin en halua antaa siihen pienintäkään mahdollisuutta. Jos kuvaisin lenkillä, niin vain jalkojani. 😀
Anonyymi
Täällähän ei siis saisi nykyään kommentoida muuta kuin hyvä hyvä,mahtavasti menee,kyllä on monipuolinen ruokavalio,kaikki on täydellistä,jee jee.
Suorat haistattelu/hullujenkommentit sikseen, tätä kommentointia on todella tylsää seurata jos kaikki kommentit pitäisi olla mielisteleviä ihailukommentteja.
Tietysti jos Pipsa vain ihailevia kommentteja haluaa.Mutta silloin on kyllä ihan turhaa yrittää herättää keskustelua tai kysyä mitä mieltä lukijat jostain asiasta ovat.
Jotenkin tuntuu että tämä laihdutus/ruokavaliohommeli olisi yksi niistä asioista mikä olisi parempi pitää ihan henkilökohtaisena juttuna.
Näkeehän sen että se on sellainen aihe josta normaalisti fiksutkin naiset sekoaa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Eipä sitä varmaan tuollaista ole tarkoitettu, kannattaa muistaa että kukin kokee kommentit omalla tavallaan kun ei kuulla äänenpainoja, nähdä kasvoilmeitä jne.
Mutta olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että laihdutus/ruokahommelit/liikunnat taitaisi olla viisaampi pitää omana tietonaan, koska kaikki ei osaa käyttäytyä asiallisesti. Vieläkään. Mut onneksi oon itse muuttunut joten pystyn ottamaan palautetta vastaan.
Anonyymi
Joko on tulossa postausta miten meni?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo.
Anonyymi
Eikös se ole ihan sama mitä Piia syö. Yhden lihavan kilot ylös tai alas ei pitäis ketään liikuttaa. Ravintolasyömiset ois mielenkiintoisia, jos kyseessä olisi virkanainen joka laihduttaisi sillä edellytyksellä että söisi päivittäin ravintolassa. Mut Pipsan kerran vuodessa ravintolasyömiset ei pitäis heilauttaa ketään!
Anonyymi
Ihan jännää kuulla tulokset. Miten muuten suhtaudut ruokaan? Nautitko siitä ja tykkätkö joka suupalasta? Miten syöt – hitaasti nauttien vai pikaisesti mättäen? Minulla on yksi kaveri joka syö vihaisen oloisesti (en ole huomauttanut hänelle). Mii ❤food
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Mielenkiintoista. En mä tiedä miten mä suhtaudun ruokaan, se on polttoainetta joka maistuu hyvältä. Tai jonka haluan maistuvan hyvältä. Nautin ruuasta, joka suupalasta enkä voisi ajatellakaan syöväni jotain kamalaa. Toki olen kyllä utelias kokeilemaan uusia, mutta jos itse maksan ruuasta, niin silloin se kokeilunhalu hieman madaltuu. Ku ei sitä halua nälkäiseksi ja kiukkuiseksi jäädä + 30e köyhemmäksi (jos ajatellaan et tuon verran maksaisi ateria) 😀
Aikoinaan mä söin tosi nopeasti, koska siihen tuli kotona opittua. Nykyään mä syön rauhallisesti. Aterian syömisessä menee sen 20min yleensä.