No jos en nyt kuitenkaan leiju missään taivaissa, mut tosiasia on että on ihmisiä jotka seuraavat. Ja me halusimme olla tuolla näyttelyssä rauhassa. Se ei haittaa jos nyt joku satunnainen on meidät tuolla näyttelyssä bongannut. Koskaan ei voi olla turhan varovainen.
Tuo kommentti just paljasti sen, että todellakin luulet olevasi joku julkkis…? Mä en ymmärrä kyllä yhtään mistä syystä. Tämä on vain blogi ei yhtään sen enempää. Se että kissaa näytät blogissa ja sun riepuja ei tee vielä sitä että sun pitäisi pelätä kävellä ulkona, olla näyttelyissä, elää sun elämää…
Kertokaahan, miksi se nyppii niin kauheasti? Itse en ajattele itseäni julkkiksena vaikka mua kyllä voidaan ajatella sellaisena kun kuitenkin mut tunnistetaan. + Oon kokenut muutamia ikäviäkin asioita enkä usko, että sellaisista tarvitsisi murehtia jos olisi ns. tavallinen tallaaja.
Ehkä juuri siksi kun kuvittelet itsestäsi niin paljon liikoja. Sinänsä se, että joku kuvittelee itsestään liikoja ei häiritse. Mutta se että sen ottaa puheeksi postauksissa, videoissa ja kommentteissa on ärsyttävää. Ihmisen sisäiseen kauneuteen ei kuulu tuollainen ja se tekee vain ihmisestä ylimielisen, kopean ja ihmisen joka nostaa turhaan itsensä jalustalle. Itse en pidä sellaisista ihmisistä.
On ihmisiä jotka voivat pitää itseään julkkiksena. Eli ovat työnsä, harrastukseksa puolesta markkinoimassa itseään mediassa. Sinä kirjoitat vain blogia perus asioista. Ja pelkäät kertoa kissanäyttelystä jossa sinne tulee faneja sinua katsomaan…? Tiedän ettet tajunnut tästäkään kommentista yhtään mitään ja jankkaat samaa omaa juttua mutta se juuri kertoo kaiken oleellisen…
Kiitos kun kerroit mielipiteesi. 🙂 Niin, ehkäpä tuo julkkis on väärä sana tähän enkä tarkoittanutkaan missään medioissa esiintyvää julkkista. Parempi sana kuvaamaan olisi ehkä se, että olen jotenkin tunnettu blogimaailmassa. Asia on mulle kuitenkin kiinnostava muutamistakin syistä, siksi siitä tulee puhuttua. Ja ehkä vielä valaisen asiaa paremminkin. Pahoitteluni jos olet saanut minusta ylimielisen kuvan – en tosiaankaan ole sellainen.
Et ole pipsa ylimielinen, olet realisti. pakko tunnustaa että jos kertoisit tulevasi tänne meidän nurkille johonkin tiettyyn aikaan, lähtisin varmasti stalkkaamaan. olisi kiva nähdä sut luonnossa, olisi myös kiva nähdä miehesi. olen hirvittävän utelias ihminen, ja tiedän etten ole ainoa.
joten älä yhtään häpeä kommenttiasi, koska se on totta. vaikka et ole julkkis isolla jiillä, olet blogin puolesta kuitenkin näkyvillä, ja varmasti lukijoissasi on muitakin minunlaisia "hiljaisia, kilttejä, uteliaita" tykkääjiä, jotka tulisivat sinua kurkkaamaan nurkan takaa jos olisi mahdollisuus.
Aika stalkkausta! Mä vaan mielenkiinnosta näitä luen ja jos jossain Pipsan näkisinkin niin tuskin menisin moikkaamaan, kun en kuitenkaan oikeasti häntä tunne. Itse en pidä blogia just siksi että haluan säilyttää lasteni, mieheni ja itsenikin mahdollisuuden olla anonyymi. Mut eipä kävis pienessä mielessä oikeesti mennä johonkin vaan nähdäkseni jonkun blogistin!! Minusta siinä menee jo vähän sairauden puolelle tämä ihmisen seuraaminen! Hankala on Pipsa sunkin tilanne jos haluatte että miehes pysyy "piilossa" kun sut kuitenkin tunnistaa tosi helposti jopa isosta väkijoukosta..
Pipsa ei pelkää hiljaisia, uteliaita ja kilttejä tykkääjiä mutta kun joukkoon mahtuu myös niitä vastakohtiakin. Mutta älkääs nyt, kun tässä just suunnittelen sitä blogimiittiä vai pitäskö sanoa PipSamiittiä. 😉 Eli on ihan mahdollisuuskin tavata mut jos tykkää. 🙂 Tosin alkujaan vain Porissa. Katsotaan sitten muina vuosina jossain muuallapäin. 🙂
Eikä meitä juurikaan se haittaa jos meidät nyt jossain kaupoilla tunnistaa, kunhan ei nyt ihan kotiin saakka lähde seuraamaan. Ja jos näkee kaupoilla, niin tulee sitten reippaasti vaan tervehtimään. Ku mie en vieläkään oo purassu kettää. 😉
Oon itsekin bongannut bloggaajia, mutta jooo – en oo mennyt tervehtii, en oo napsinu kuvia, tai alkanu seuraamaa. Mut tulin kivalle tuulelle jo siitä kun bongasin "tutun". 🙂 Mut ite en lähinnä kehtaa mennä tervehtii kunnei silleen tunne, että siinä oot kyllä oikeassa. Mutta kun mie oon sanonu et SAA TULLA tervehtii jos muhun sattuu törmäämään, määhän tutustun ilomielin uusiin ihmisiin. <3 Mutta että stalkkaaminen vie vähän makua tuosta.
Ymmärrän hyvin ettet halua kertoa koska onhan sinusta ollut niin monilla keskustelupaljoista juttua. Milloin joku näki sinut bussissa, milloin lastenvaunuja kattelemassa ja milloin missäkin. Älä välitä, kaikilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa.
Tuosta drop dead divasta, oot vissiin kattonu kaikki jaksot tähän asti? Mitä luulet, lähteekö jane ollenkaan pois owenin vartalosta vai joutuuko jane elämään elämänsä miehenä? 😀 Sehä sinkosi sen vartaloon siinä 4 kauden viimesessä jaksossa.
Miten niin vaihdoimmeko? Siiri on kutsumanimi, rekisterinimi on edelleen se mikä se on. Toisekseen Siiriä olemme kutsuneet ihan alusta lähtien Siiriksi.
Ihan samaa ajattelin ehdottaa, Onnibussia. Ja VR:lläkin on vaikka mitä tarjouksia.
Saatte toki mennä isännän kanssakin:) Mutta tekee vain mieli kehottaa sinua astumaan mukavuusalueesi ulkopuolelle, menemään yksin Helsinkiin shoppailemaan!
Isännän kanssa voi sitten vaikka tehdä eri reissun, ei se isäntä kuitenkaan jaksa vaatekauppoja sillain kierrellä.
Oon mä yksinkin käynyt, mutta nyt haaveilen että voitaisi tehdä yhteinen reissu. Ja en todellakaan mene Helsinkiin shoppailemaan vaan lähinnä tykkäisin katsoa maisemia, käydä muutamissa paikoissa, nähdä kavereita jne. Toki muutamat vaatepaikat kiinnostaa mutta ei mitään että shoppailuretki Helsinkiin ja toisekseen, nekin on kivempia tehdä kun on kaveri että ehkä sellaisen teen joskus mutta en mieheni kanssa. 🙂
Hei! Mainitsit että miehesi menee salille? Miksi ette käy yhdessä? 🙂 aloitin oman mieheni kanssa (hän ylipainoinen, minä normaali) vähän yli vuosi sitten salilla käymisen yhdessä ja on ollut todella kivaa ja molemmat kannustamme toisiamme 🙂 ennen 'pelkäsin' urheilla yleisillä pakoilla mutta nyt toinen on tukena.
Lueskelin vanhoja postauksia ja nyt on ihan pakko kysyä asian tiimoilta että kuinka päädyitte sittenkin ottamaankin Siirin??? Kun 30.11.2011 olevassa postauksessa oli tälläinen teksti:
"Kiusaan taas itseäni kun tuijottelen kissojen ja koirien kuvia. Ku mehän ei siis voida eläintä ottaa allergian takia. Ni tulee sit kiusattua itteensä kattelemalla, et voi ku tommonen ois ihana olla täällä. Miettikää ny! Ku tuutte kotiin ni tääl ois joku ottaas sut aina vastaan. Mun kotikotonahan oli Chihuahua ja se sekos aina kun joku perheestä tuli kotiin, piti vetää matot läjään ja sit tulla esittelemään korsuen jotain leluaan."
Emme me kumpikaan oo kissalle allergisia. Mä en oo muulle ku siitepölylle enkä ees muista mille niistä. Mieskin on lähinnä heinille ja siitepölylle. Kissa nolla ja koirakin vain kakkonen,eikä niistä saa reaktiota vaikka niiden kans tekemisisdä. Muistettii väärin ja kissa otettiin ku asia todettiin. Ja kuukausi tässä jo hyvin eletty.
Voi se hyvinkin olla mutta älä nyt ala väittämään että kissalle olisin allerginen kun mää en tosiaankaan ole eläimille allerginen vaan kuten tuossa yllä sanoin että siitepölylle. 🙂 No vastaan väittely on myös sieltä toiseltakin suunnalta nähty ilmiö, ettei syytä voi nyt tyystin minun niskaani vierittää. 🙂 Ja mitä tuohon kahden vuoden takaiseen tekstiin tulee, niin silloin me vielä luulimme että mies on kissalle allerginen mutta kas kun ei olekaan ja siitä on oikein allergiatestilappunen todistamassa. 🙂
Onko sinulla vielä vanhan lemmikkikoirasi tuhkauurna kirjahyllyssä?
Me levitettiin meidän koiran tuhkat mökille, sielläkin voi muistella edesmennyttä lemmikkiä. Meilläkin kesti vuoden verran, ennen kuin raaskittiin tuhkat ripotella.
37 kommenttia
Rokotiili
Uskomatonta! Luuletko tosiaan että Hyvinkäälle olis rynnännyt hirvee joukko sun lukijoita jos olisit näyttelystä kertonut tai julkaissut ne kommentit?
Et sä ihan niin suuri julkkis ole että ihmiset ryntäis sua katsomaan.. Mutta ihanaa että ajattelet noin 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No en mä itteeni julkkiksena pidä, mutta kyllä se on huomattu että on ihmisiä jotka voi hyvinkin rynnistää paikalle. Pelasin vain varman päälle.
Anonyymi
Heti kommentoimaan tuohon lahja asiaan, niin nomination koru ja siihen joku kiva palanenkin!?!?!?
*KataMaria*
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hmm… muuten kiva idea mutta kaverini ei mielestäni käytä koruja.
Anonyymi
Jos alkais käyttää. 😉 Tosin en oo nähnyt munkaa kamun sitä käyttävän. 😀
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
En jotenkin usko, mutta katsotaan. Joku koru olisi kyllä ihana. 🙂
Anonyymi
Rokotiili: Niinpä…Pipsa leijuu jossain uskomatomassa taivaassa….hohoijaa!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No jos en nyt kuitenkaan leiju missään taivaissa, mut tosiasia on että on ihmisiä jotka seuraavat. Ja me halusimme olla tuolla näyttelyssä rauhassa. Se ei haittaa jos nyt joku satunnainen on meidät tuolla näyttelyssä bongannut. Koskaan ei voi olla turhan varovainen.
Anonyymi
Tuo kommentti just paljasti sen, että todellakin luulet olevasi joku julkkis…? Mä en ymmärrä kyllä yhtään mistä syystä. Tämä on vain blogi ei yhtään sen enempää. Se että kissaa näytät blogissa ja sun riepuja ei tee vielä sitä että sun pitäisi pelätä kävellä ulkona, olla näyttelyissä, elää sun elämää…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kertokaahan, miksi se nyppii niin kauheasti? Itse en ajattele itseäni julkkiksena vaikka mua kyllä voidaan ajatella sellaisena kun kuitenkin mut tunnistetaan. + Oon kokenut muutamia ikäviäkin asioita enkä usko, että sellaisista tarvitsisi murehtia jos olisi ns. tavallinen tallaaja.
Anonyymi
Ehkä juuri siksi kun kuvittelet itsestäsi niin paljon liikoja. Sinänsä se, että joku kuvittelee itsestään liikoja ei häiritse. Mutta se että sen ottaa puheeksi postauksissa, videoissa ja kommentteissa on ärsyttävää. Ihmisen sisäiseen kauneuteen ei kuulu tuollainen ja se tekee vain ihmisestä ylimielisen, kopean ja ihmisen joka nostaa turhaan itsensä jalustalle. Itse en pidä sellaisista ihmisistä.
On ihmisiä jotka voivat pitää itseään julkkiksena. Eli ovat työnsä, harrastukseksa puolesta markkinoimassa itseään mediassa. Sinä kirjoitat vain blogia perus asioista. Ja pelkäät kertoa kissanäyttelystä jossa sinne tulee faneja sinua katsomaan…? Tiedän ettet tajunnut tästäkään kommentista yhtään mitään ja jankkaat samaa omaa juttua mutta se juuri kertoo kaiken oleellisen…
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitos kun kerroit mielipiteesi. 🙂 Niin, ehkäpä tuo julkkis on väärä sana tähän enkä tarkoittanutkaan missään medioissa esiintyvää julkkista. Parempi sana kuvaamaan olisi ehkä se, että olen jotenkin tunnettu blogimaailmassa. Asia on mulle kuitenkin kiinnostava muutamistakin syistä, siksi siitä tulee puhuttua. Ja ehkä vielä valaisen asiaa paremminkin. Pahoitteluni jos olet saanut minusta ylimielisen kuvan – en tosiaankaan ole sellainen.
Anonyymi
Et ole pipsa ylimielinen, olet realisti. pakko tunnustaa että jos kertoisit tulevasi tänne meidän nurkille johonkin tiettyyn aikaan, lähtisin varmasti stalkkaamaan. olisi kiva nähdä sut luonnossa, olisi myös kiva nähdä miehesi. olen hirvittävän utelias ihminen, ja tiedän etten ole ainoa.
joten älä yhtään häpeä kommenttiasi, koska se on totta. vaikka et ole julkkis isolla jiillä, olet blogin puolesta kuitenkin näkyvillä, ja varmasti lukijoissasi on muitakin minunlaisia "hiljaisia, kilttejä, uteliaita" tykkääjiä, jotka tulisivat sinua kurkkaamaan nurkan takaa jos olisi mahdollisuus.
Anonyymi
Hiljaisia, uteliaita ja kilttejä tykkääjiä pitää siis Pipsan pelätä ja siksi jättää kertomatta omista menemisistä?
Anonyymi
Aika stalkkausta! Mä vaan mielenkiinnosta näitä luen ja jos jossain Pipsan näkisinkin niin tuskin menisin moikkaamaan, kun en kuitenkaan oikeasti häntä tunne. Itse en pidä blogia just siksi että haluan säilyttää lasteni, mieheni ja itsenikin mahdollisuuden olla anonyymi. Mut eipä kävis pienessä mielessä oikeesti mennä johonkin vaan nähdäkseni jonkun blogistin!! Minusta siinä menee jo vähän sairauden puolelle tämä ihmisen seuraaminen! Hankala on Pipsa sunkin tilanne jos haluatte että miehes pysyy "piilossa" kun sut kuitenkin tunnistaa tosi helposti jopa isosta väkijoukosta..
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Pipsa ei pelkää hiljaisia, uteliaita ja kilttejä tykkääjiä mutta kun joukkoon mahtuu myös niitä vastakohtiakin. Mutta älkääs nyt, kun tässä just suunnittelen sitä blogimiittiä vai pitäskö sanoa PipSamiittiä. 😉 Eli on ihan mahdollisuuskin tavata mut jos tykkää. 🙂 Tosin alkujaan vain Porissa. Katsotaan sitten muina vuosina jossain muuallapäin. 🙂
Eikä meitä juurikaan se haittaa jos meidät nyt jossain kaupoilla tunnistaa, kunhan ei nyt ihan kotiin saakka lähde seuraamaan. Ja jos näkee kaupoilla, niin tulee sitten reippaasti vaan tervehtimään. Ku mie en vieläkään oo purassu kettää. 😉
Oon itsekin bongannut bloggaajia, mutta jooo – en oo mennyt tervehtii, en oo napsinu kuvia, tai alkanu seuraamaa. Mut tulin kivalle tuulelle jo siitä kun bongasin "tutun". 🙂 Mut ite en lähinnä kehtaa mennä tervehtii kunnei silleen tunne, että siinä oot kyllä oikeassa. Mutta kun mie oon sanonu et SAA TULLA tervehtii jos muhun sattuu törmäämään, määhän tutustun ilomielin uusiin ihmisiin. <3 Mutta että stalkkaaminen vie vähän makua tuosta.
Anonyymi
Ymmärrän hyvin ettet halua kertoa koska onhan sinusta ollut niin monilla keskustelupaljoista juttua. Milloin joku näki sinut bussissa, milloin lastenvaunuja kattelemassa ja milloin missäkin. Älä välitä, kaikilla ei ole kaikki inkkarit kanootissa.
Tuosta drop dead divasta, oot vissiin kattonu kaikki jaksot tähän asti? Mitä luulet, lähteekö jane ollenkaan pois owenin vartalosta vai joutuuko jane elämään elämänsä miehenä? 😀 Sehä sinkosi sen vartaloon siinä 4 kauden viimesessä jaksossa.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Lastenvaunuja? Voi luoja, en oo koskaan ees kattonu… Lastenvaatteita kylläkin mut ihan kun en vois käydä ostamassa vaikka lahjaks moisia. 🙂
Jaa'a, eiköhän viitoskausi sen kerro miten käy. 🙂
Anonyymi
Onnibussilla pääsee reilulla kympillä Porista Helsinkiin!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, mutta siinä oli aika huonot kellonajat.
Anonyymi
Vaihdoitteko te kissan nimen Siiriksi?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Miten niin vaihdoimmeko? Siiri on kutsumanimi, rekisterinimi on edelleen se mikä se on. Toisekseen Siiriä olemme kutsuneet ihan alusta lähtien Siiriksi.
Anonyymi
Ihan samaa ajattelin ehdottaa, Onnibussia. Ja VR:lläkin on vaikka mitä tarjouksia.
Saatte toki mennä isännän kanssakin:) Mutta tekee vain mieli kehottaa sinua astumaan mukavuusalueesi ulkopuolelle, menemään yksin Helsinkiin shoppailemaan!
Isännän kanssa voi sitten vaikka tehdä eri reissun, ei se isäntä kuitenkaan jaksa vaatekauppoja sillain kierrellä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Oon mä yksinkin käynyt, mutta nyt haaveilen että voitaisi tehdä yhteinen reissu. Ja en todellakaan mene Helsinkiin shoppailemaan vaan lähinnä tykkäisin katsoa maisemia, käydä muutamissa paikoissa, nähdä kavereita jne. Toki muutamat vaatepaikat kiinnostaa mutta ei mitään että shoppailuretki Helsinkiin ja toisekseen, nekin on kivempia tehdä kun on kaveri että ehkä sellaisen teen joskus mutta en mieheni kanssa. 🙂
Anonyymi
Ai se toinen on rekisterinimi.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, rekisterinimi on se virallinen nimi mutta kutsumanimellähän noita aika usein tulee kutsuttua ja Siiriin me ollaan nyt päädytty. 🙂
Anonyymi
Hei! Mainitsit että miehesi menee salille? Miksi ette käy yhdessä? 🙂 aloitin oman mieheni kanssa (hän ylipainoinen, minä normaali) vähän yli vuosi sitten salilla käymisen yhdessä ja on ollut todella kivaa ja molemmat kannustamme toisiamme 🙂 ennen 'pelkäsin' urheilla yleisillä pakoilla mutta nyt toinen on tukena.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hei! Ihan siksi että mä en pidä salista, tykkään toisenlaisesta liikunnasta.
Anonyymi
Lueskelin vanhoja postauksia ja nyt on ihan pakko kysyä asian tiimoilta että kuinka päädyitte sittenkin ottamaankin Siirin??? Kun 30.11.2011 olevassa postauksessa oli tälläinen teksti:
"Kiusaan taas itseäni kun tuijottelen kissojen ja koirien kuvia. Ku mehän ei siis voida eläintä ottaa allergian takia. Ni tulee sit kiusattua itteensä kattelemalla, et voi ku tommonen ois ihana olla täällä. Miettikää ny! Ku tuutte kotiin ni tääl ois joku ottaas sut aina vastaan. Mun kotikotonahan oli Chihuahua ja se sekos aina kun joku perheestä tuli kotiin, piti vetää matot läjään ja sit tulla esittelemään korsuen jotain leluaan."
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Emme me kumpikaan oo kissalle allergisia. Mä en oo muulle ku siitepölylle enkä ees muista mille niistä. Mieskin on lähinnä heinille ja siitepölylle. Kissa nolla ja koirakin vain kakkonen,eikä niistä saa reaktiota vaikka niiden kans tekemisisdä. Muistettii väärin ja kissa otettiin ku asia todettiin. Ja kuukausi tässä jo hyvin eletty.
Anonyymi
Ettei vain nenän hierominen ja pärskähtely olisi allergiaa…? Hassua että väität vastaan vaikka yllä katkelma aiemmin kirjoittamastasi tekstistä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Voi se hyvinkin olla mutta älä nyt ala väittämään että kissalle olisin allerginen kun mää en tosiaankaan ole eläimille allerginen vaan kuten tuossa yllä sanoin että siitepölylle. 🙂 No vastaan väittely on myös sieltä toiseltakin suunnalta nähty ilmiö, ettei syytä voi nyt tyystin minun niskaani vierittää. 🙂 Ja mitä tuohon kahden vuoden takaiseen tekstiin tulee, niin silloin me vielä luulimme että mies on kissalle allerginen mutta kas kun ei olekaan ja siitä on oikein allergiatestilappunen todistamassa. 🙂
Anonyymi
Emmäkään aluksi….mut okra
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Wut?
Anonyymi
Onko sinulla vielä vanhan lemmikkikoirasi tuhkauurna kirjahyllyssä?
Me levitettiin meidän koiran tuhkat mökille, sielläkin voi muistella edesmennyttä lemmikkiä. Meilläkin kesti vuoden verran, ennen kuin raaskittiin tuhkat ripotella.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On ne tallessa. Tuo ripottelu on hyvä jos on sellainen paikka minne voisi ripotella. 🙂
Anonyymi
Kauanko niitä tuhkia saa säilyttää? Eikö kannattaisi ihan haudata se maahan?