Älä Pipsa ota tätä nyt pahalla, mutta sun blogissa on nykyään ihan hirveesti tällasia lyhyitä "postauksia", joissa on joku kuva ja välillä muutama rivi tekstiä. Onko sulla niinkun aika kortilla vai inspiraatio kadonnut vai miksi näitä on nykyään joka viikko?
Niin, ei millään pahalla mutta ei oikein hyvälläkään – vai mitä? 😉 Enköhän minä nyt omaan blogiini saa laittaa mitä tykkään. Ja mä tykkään laittaa näitäkin. 🙂
Nyt on kyllä pakko sanoa, jotta eivät kyllä oikeen kivoja oo. Tulee vaan sellanen olo, kuin väkisin postattais turhaa. Muutenkin viime aikoina taso on laskenut, mainokset ja nämä turhat lisääntyneet. Anne L.
Mä en oikein voi uskoa tuohon "kirjoitat elämäsi käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitset itse." Olen koko elämäni pohtinut tätä, että onko se niin. Että vaikkapa voisi omalla päätöksellä olla onnellinen ja tyytyväinen.
Mä en ainakaan pysty olemaan välittämättä siitä, mitä muut tekevät mulle. Esim. epäoikeudenmukaisuutta tai ilkeyttä tai jos jotkut kääntävät selkänsä tai mitä kurjaa nyt joskus tapahtuukin. Mulle henk.koht. olisi teeskentelyä ja tosiasioiden kieltämistä olla vaan iloisena peipposena vaikeuksien keskellä.
Ehkä mä nykyään uskon, että huonot asiat ja kokemukset pitää käydä rohkeasti läpi ja myöntää, että se on vaikeaa ja ahdistavaakin ja sallia itselleen mustat hetket ja ajat ja oppia niistä jotain, muttei yrittää vähätellä niitä, koska itseään ei loppujen lopuksi voi huijata. Ja kun se asia on puitu loppuun, on aika mennä elämässä eteenpäin. Tätä nykyään yritän noudattaa.
Niin eri tavalla ihmiset tällaiset mietelauseet tulkitsevat ja se kai se suola onkin. Itse ajattelen, että tuo "värin valinta" on juuri tuota sinun viimeisessä kappaleessa kuvaamaasi asiaa. Eli uskoa ja halua myös kohdata heikot hetket.
Niin mutta minusta nykyaikana liikaakin hoetaan sitä positiivisuuden mantraa ja ikäänkuin yritetään saada ihmiset väkisin löytämään hyviä puolia asioista hetkellä jolloin olisi ihan hyvä kohdata se ikävä ihan silmästä silmään, ettei se jäisi käsittelemättä.
Niin, se on miten kukin nuo mietelauseet ottaa. Kyllähän elämässä on heikkoja hetkiä, surua ja vihaakin – se kuuluu ihan normaaliin elämään. Ja tuo on totta mitä sanoit, että huonot asiat ja kokemukset pitää käydä rohkeasti läpi.
Enhän minä tässä nyt sitä tarkoittanutkaan, että elämässä pitää aina olla positiivisuutta ja iloa. Elämään kuuluu myös se toinenkin puoli. Itse ainakin yritän myös huonolla hetkellä ajatella positiivisesti.
Ihmiset hyvät, muistakaa, että blogit on blogin kirjoittajan näköisiä ja he laittavat tänne mitä haluavat!!! Esimerkiksi kyseinen teksti voi olla Pipsalle tärkeä ja haluaa jakaa itselle tärkeän mietteen yms. -J
Tää on Pipsa sun blogi ja sun bileet 🙂 Saat postata vaikka yhden sanan jos huvittaa. Eikös blogin ole osittain tarkoitus olla ikäänkuin julkinen päiväkirja jota muutkin saa käydä lukemassa?
Mäkin olen vähän allerginen tällaisille mietelauseille ja harvasta runostakaan olen kovin innostunut, mutta se ei ole multa pois jos joku muu pystyy näistä ammentamaan. Kyllä mäkin olen kova miettimään (mies ainakin valittaa että mietin liikaa :)), mutta nämä tällaset lennokkaat ajatuksenpätkät ei vaan ole mun juttu.
Onhan se noinkin, julkinen päiväkirja. 🙂 Ja mä tykkään mietelauseista, mutta ei mulla silti ajatuksena ollut että näitä joka päivä, tai joka viikkokaan laittaisin. Aina sillon kun tulee joku sopiva mietelause eteen ja se tuntuu kivalta. Ja mieluummin näitä positiivisia kuin negatiivisia, vaikka sekin toki elämään kuuluu. 🙂
Tässähän sulla olisi erinomainen tilaisuus päästö kirjoittamaan vähän pohdiskelevampaa tekstiä (kun mun mielestä olet joskus sen vaikeutta valitellut), kun avaisit edes muutamalla lauseella, mitä kukin mietelause sinulle merkitsee. Miten sinä toteutat omassa elämässäsi tuota "värivalintaa"? Miksi tämä lause upposi sinuun?
Niin, olisihan se mahdollisuus mutta en nyt tiedä kannattaako tätä pohdiskelevaa tekstiä tuoda blogiin kun se otetaa aina henkilökohtaisesti jotain vastaan. Joten parempi pohdiskella ystävien kanssa. 🙂
Enemmän sua on kai aina kritisoitu siitä, ettet kirjoita aidosti sydämestäsi, vaan vähän ulkokultaisesti. Nuo pohdinnat toisivat mielenkiintoista ja uutta syvyyttä blogiin ja sinuun tutustuisi ihmisenä ihan eri tavalla 🙂 Kannattaa ainakin harkita pohdiskelujen avaamista myös blogiystäville in real life -ystävien lisäksi.
24 kommenttia
Anonyymi
Älä Pipsa ota tätä nyt pahalla, mutta sun blogissa on nykyään ihan hirveesti tällasia lyhyitä "postauksia", joissa on joku kuva ja välillä muutama rivi tekstiä. Onko sulla niinkun aika kortilla vai inspiraatio kadonnut vai miksi näitä on nykyään joka viikko?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, ei millään pahalla mutta ei oikein hyvälläkään – vai mitä? 😉 Enköhän minä nyt omaan blogiini saa laittaa mitä tykkään. Ja mä tykkään laittaa näitäkin. 🙂
Anonyymi
Kyllä saat laittaa, mutta nämä täytepostaukset ovat vaan nykyään pistäneet silmään 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No eihän se ihmekään ole, että pistää silmään – nämähän ovat kivoja. 🙂
Anonyymi
Nyt on kyllä pakko sanoa, jotta eivät kyllä oikeen kivoja oo. Tulee vaan sellanen olo, kuin väkisin postattais turhaa. Muutenkin viime aikoina taso on laskenut, mainokset ja nämä turhat lisääntyneet. Anne L.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No, makuasioita. 🙂
Anonyymi
Hassua, minä taas tykkään näistä. Tulee ajatuksia ja funtsittua kaikenlaista.. näin me ollaan erilaisia ;).
– Maisemahaaveilija
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, näin ollaan erilaisia. 🙂
Anonyymi
Mä en oikein voi uskoa tuohon "kirjoitat elämäsi käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitset itse." Olen koko elämäni pohtinut tätä, että onko se niin. Että vaikkapa voisi omalla päätöksellä olla onnellinen ja tyytyväinen.
Mä en ainakaan pysty olemaan välittämättä siitä, mitä muut tekevät mulle. Esim. epäoikeudenmukaisuutta tai ilkeyttä tai jos jotkut kääntävät selkänsä tai mitä kurjaa nyt joskus tapahtuukin. Mulle henk.koht. olisi teeskentelyä ja tosiasioiden kieltämistä olla vaan iloisena peipposena vaikeuksien keskellä.
Ehkä mä nykyään uskon, että huonot asiat ja kokemukset pitää käydä rohkeasti läpi ja myöntää, että se on vaikeaa ja ahdistavaakin ja sallia itselleen mustat hetket ja ajat ja oppia niistä jotain, muttei yrittää vähätellä niitä, koska itseään ei loppujen lopuksi voi huijata. Ja kun se asia on puitu loppuun, on aika mennä elämässä eteenpäin. Tätä nykyään yritän noudattaa.
Anonyymi
Niin eri tavalla ihmiset tällaiset mietelauseet tulkitsevat ja se kai se suola onkin. Itse ajattelen, että tuo "värin valinta" on juuri tuota sinun viimeisessä kappaleessa kuvaamaasi asiaa. Eli uskoa ja halua myös kohdata heikot hetket.
Anonyymi
Niin mutta minusta nykyaikana liikaakin hoetaan sitä positiivisuuden mantraa ja ikäänkuin yritetään saada ihmiset väkisin löytämään hyviä puolia asioista hetkellä jolloin olisi ihan hyvä kohdata se ikävä ihan silmästä silmään, ettei se jäisi käsittelemättä.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, se on miten kukin nuo mietelauseet ottaa. Kyllähän elämässä on heikkoja hetkiä, surua ja vihaakin – se kuuluu ihan normaaliin elämään. Ja tuo on totta mitä sanoit, että huonot asiat ja kokemukset pitää käydä rohkeasti läpi.
Enhän minä tässä nyt sitä tarkoittanutkaan, että elämässä pitää aina olla positiivisuutta ja iloa. Elämään kuuluu myös se toinenkin puoli. Itse ainakin yritän myös huonolla hetkellä ajatella positiivisesti.
Anonyymi
Ihmiset hyvät, muistakaa, että blogit on blogin kirjoittajan näköisiä ja he laittavat tänne mitä haluavat!!! Esimerkiksi kyseinen teksti voi olla Pipsalle tärkeä ja haluaa jakaa itselle tärkeän mietteen yms. -J
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Onhan se näinkin. Mä vaan tykkään laittaa tällaisia kivoja, piristäviä mietelauseita.
Anonyymi
Tykkään näistä, näkee vähän mitä Pipsa ajattelee. Ja tarkasti hän nämä lauseet on valittu.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, kyllä näitä tarkasti katsotaan. Se mikä puhuttelee eniten. 🙂
Anonyymi
Nämä olis ihan kivoja, jos olisit itse ne kirjoittanut ja oman ajattelun tuotoksia.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On mulla niitäkin, mutta en niitä julkaise netissä.
Anonyymi
^ Miksi et julkaise? Sen verran sujuvasti kirjoitat näitä postauksia, joten varmasti mietelauseetkin olisi kivoja.
Unknown
Tää on Pipsa sun blogi ja sun bileet 🙂 Saat postata vaikka yhden sanan jos huvittaa. Eikös blogin ole osittain tarkoitus olla ikäänkuin julkinen päiväkirja jota muutkin saa käydä lukemassa?
Mäkin olen vähän allerginen tällaisille mietelauseille ja harvasta runostakaan olen kovin innostunut, mutta se ei ole multa pois jos joku muu pystyy näistä ammentamaan. Kyllä mäkin olen kova miettimään (mies ainakin valittaa että mietin liikaa :)), mutta nämä tällaset lennokkaat ajatuksenpätkät ei vaan ole mun juttu.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Onhan se noinkin, julkinen päiväkirja. 🙂 Ja mä tykkään mietelauseista, mutta ei mulla silti ajatuksena ollut että näitä joka päivä, tai joka viikkokaan laittaisin. Aina sillon kun tulee joku sopiva mietelause eteen ja se tuntuu kivalta. Ja mieluummin näitä positiivisia kuin negatiivisia, vaikka sekin toki elämään kuuluu. 🙂
Anonyymi
Tässähän sulla olisi erinomainen tilaisuus päästö kirjoittamaan vähän pohdiskelevampaa tekstiä (kun mun mielestä olet joskus sen vaikeutta valitellut), kun avaisit edes muutamalla lauseella, mitä kukin mietelause sinulle merkitsee. Miten sinä toteutat omassa elämässäsi tuota "värivalintaa"? Miksi tämä lause upposi sinuun?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, olisihan se mahdollisuus mutta en nyt tiedä kannattaako tätä pohdiskelevaa tekstiä tuoda blogiin kun se otetaa aina henkilökohtaisesti jotain vastaan. Joten parempi pohdiskella ystävien kanssa. 🙂
Anonyymi
Enemmän sua on kai aina kritisoitu siitä, ettet kirjoita aidosti sydämestäsi, vaan vähän ulkokultaisesti. Nuo pohdinnat toisivat mielenkiintoista ja uutta syvyyttä blogiin ja sinuun tutustuisi ihmisenä ihan eri tavalla 🙂 Kannattaa ainakin harkita pohdiskelujen avaamista myös blogiystäville in real life -ystävien lisäksi.