
Päivä ystävän luona Vammalassa
Keskiviikkoaamu valkeni kauniina kun junassa matkasin kohti Vammalaa, katsomaan ystävää jota en ollut moneen vuoteen nähnyt. No yksin ei tarvinnut matkaa tehdä, kun työkaverikin oli samassa aamujunassa joten nopeasti kului 45min jutellessa niitä näitä. Olin ensimmäistä kertaa IC-junassa, joten sitä tuli hieman ihasteltua kun oli niin nätimpää verrattuna taajamajuniin ja kiersipä siellä joku nainenkin kärryn kanssa.
Ai niin, meinasi unohtuakin että kävimme myöskin Herra Hakkaraisen talolla. Josta sitten ostin itselleni pienen pohdinnan jälkeen aivan ihastuttavan (suomalaista käsityötä!) kaulakorun. Eikös olekin ihana? Korusarjan nimi onkin muuten Ihania ja noita ihanuuksia on tehnyt Tiina Ehrukainen.
Ja sitten kello kävikin jo niin paljo, että piti lähteä odottamaan junaa – ettei vaan myöhästynyt. Kun tuli yllätyksenä tuo junalippujen muutos että kun ottaa tiettyyn aikaa sen lipun pitää se silloin käyttää. Ku ennen ne liput taisi olla ostopäivästä jonkun kuukauden päivät voimassa. Vai viikon? Musta se oli kivempi, kun jos lähtee lomailemaankin…
Niin sitä sitten saavuttiin takaisin Poriin. Pimeä oli kun läksin ja pimeä oli kun saavuin. Sitten piti vielä 5min ajaksi mennä seisoskelemaan ulos bussipysäkille. Siinä meinas kyllä varpaat jäätyä, kun piti lumessa seistä – ei ollu Porin kaupunki aurannut sitä pysäkkiä ja hieman kirosinkin asiaa. Vaikka siis kaksilla sukilla olin liikenteessä, niin silti siinä 5min seisoskelun aikana varpaat tykkäs jäätyä. Onneks oli bussissa patteri ni löin koipeni siihen sulamaan. Siitä tykkään, kun tuo kotibussi menee tuon juna-aseman ohi niin ei tarvinnut mitään vaihtoa keskustorilla tehdä.


2 kommenttia
Anonyymi
Sastamala on tosi kaunis kaupunki!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
On kyllä, harmi ettei tälleen talvella oikein päässyt näkemään sitä. Kesäisin kun aattelen, että kaikki kaupungit oikein loistaa. 🙂