013.jpg.jpeg
Blogi

On muuten ihanaa herätä kovaan ukonilmaan aamutuimaan (no, not really!)

Tämmönen pikkuhuuhkaja mua odotti kun saavuin kotiin (jep, rotta oli saanut kyytiä)
Mut nyt se on tämmösenä keränä tässä mun pöydällä kun mie touhuskelen (aaawwww)

Meidän aamu alkoi melkein samalla hetkellä kun alkoi tulla valoisaa, sillä Siiri päätti tulla kurisemaan ja kehräämään päänviereen. Kun sille tarpeeks monesti sanoi ettei vielä nousta niin otti jalkapäädystä hyvän asennon ja jäi nukkumaan. (joo, ollaan päästetty Siiri makkariin ja hyvin rauhallinen eka yö kyllä oli) Heräsin itse sitten viimestään siihen kun jyrähti aikamoisella metelillä enkä enää saanut nukutuksi. Siirihän tykkäsi asiasta, kun heti lyöttäytyi kylkeeni kiinni.

Siiri ei juurikaan mau’u vaan kurisee ihanasti. (siis tällä tavalla)

Hieman jänskätti jättää Siiri muutamaksi tunniksi yksi mutta hyvinhän tuo näkyi menneen kun toinen oli täällä ojentanut rottaa ja ottanut nokoset. Ruokakokeilu on kyllä mielenkiintoista katsottavaa – lammas näkyi olevan suuri hyi hyi mutta siipikarja/katkarapu sekä kalkkunansydän/porkkana ovat olleet erittäin nannaa. Oon kirjannu oikein ylös että mitkä neidille kelpaa niin tietää sitten kaupasta ostaa samoja. Meidän pitäisikin tänään mennä kaupoille katselemaan leluja sun muita. 

lupaan ja vannon ettei tästä nyt tyystin mitään kissablogia ole tulossa, mutta tottahan toki tätä kaunokkia pitää kuvata ja videoida. Ja pahoittelenkin siitä, mikäli saatte yliannostuksen söpöisyyttä.

Perjantaina oli kaunis ja lämmin päivä

Koko viikonloppu meni siinä kun jännitettiin pikkusen tuloa. Onneksi sain lauantaina olla yksin ja raapustella isot kasat kirjeitä (jotka Siiri muuten tiputti lattialle) sillä nyt ei juurikaan kirjeitä kirjotella – paitsi kun kisu on rauhoittunut unille (Siirin lempipaikkoina näyttää olevan mikä tahansa missä rakas isäntä/emäntä myöskin on)

Lasiesineet meidän tarvitsi jo laittaa turvallisemmille paikoille – kaikki menee hieman uusiksi mutta mitäpäs tuosta. Kohta Siiri saa puun jossa voi katsella maailmanmenoa, turvallisesti ikkunan takaa.

Aamusti oli muuten mielenkiintoinen keskustelu itseni kanssa – etsein nimittäin vaatetta päälleni ja olin vaan että eihän tää oo kiva, eikä tääkään. Sitten olin et ei mulla oo mitään mitä voisin laittaa päälle (no siis on on, mutta ei semmosta mikä miellytti just sillä hetkellä) joten pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin ottamaan eläinkuviollisen tunikani. Se on semmonen luottovalinta jos mikään muu ei kelepaa.

Muistuttelen Lotus Emilian kilpailusta, joka on vielä tämän viikon perjantaihin voimassa. Käykäähän äänestämässä! Ystäväiseni Anselmin tekemiä ovat nämä kaksi: Ristipisto tai Sulkasato. Oma suosikkini on tuo Sulkasato, sellaisen kuvion kyllä näkisin noissa papereissa.

Anselmin blogissa on muuten loistava postaus tällaisesta aiheesta kuin Jokaisella on oikeus olla rauhassa  Miekin aattelin pistää oman lusikkani soppaan mukaan ja haastan teidät kaikki bloggaavat lukijani jakamaan tuota tärkeää asiaa eteenpäin!

Hyvvää jauheliharisottoa olikin (pian uusiks, mut tällä kertaa vois muistaa sen lihaliemikuutionkin)

Mä oon semmonen että aina pitää maistaa jos tiedän vaan et uutusmaku ois kaupassa
Mut tää sai multa että isännältä murskatuomio – ei maistunut kivalta
PipSa ei suosittele!

23 kommenttia

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Suosittelen ostamaan tarraharjan, kun kohta teillä on kissankarvoja kaikissa vaatteissa…

    • Anonyymi

      Anonyymi

      No jokaisessa huushollissa on varmasti vaatteille tarkoitettuja tarriksia, mutta kissakotiin suosittelen ehdottomasti Sini-tuotteen telatarraa (olikohan "mattotarra" nimeltään). Tela on leveä, tarrapaperi aika ohutta ja se on aivan loistava kapine, kun pitää poistaa eläinten karvoja tekstiileistä! Itse käytän sängyn peitteisiin, tyynyihin, pöytäliinaan jne. jne. Imurilla lähtee toki suurin osa, mutta ei läheskään kaikki.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ehkä hommataan jossain vaiheessa, joten kiitoksia vinkeistä.

  • Anna / Kuvan mukainen

    Anna / Kuvan mukainen

    Hei jee! Hyvä kun laitoit tuom haasteen eteenpäin :)! Hyvän asian puolesta! Kiitos.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      On tuollaista "suomalaistyyppistä" risottoa, italialainen risotto on ikäänkuin eri ruoka.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Hmm… jauheliharisottona sitä mainostettiin kun netistä resepti otettiin. Eihän se sitä "aitoa ja oikeaa risottoa olekaan" mut samperin hyvää oli et tehdään tänään lisää! 🙂

  • L

    L

    Tuo juoma maistuu minun mielestäni hyvin paljon sille mille lupaakin – vodkalle ja limelle. Eli voin suositella ihan hyvin, kun saa sitä mitä odottaakin.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo! Siis jos haluaa nimenomaan vodkan ja limen makuista, niin maku pitää paikkaansa. Mut kyllä se vähän turhan voimakas oli maultaan.

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Mä taas suosittelen ostamaan eläinkaupasta sellaista kissanruokaa, missä on mahdollisimman paljon lihaa. Kissa on lihansyöjä (parasta ravintoa kissalle olisi kokonainen hiiri, josta se saa kaiken tarvitsemansa), ja kauppojen pöperöissä sitä on säälittävän vähän. Niistä tulee myös virtsakiviä kissoille helposti, eivät siis ole yhtään kunnon ruokaa.

    Söpö kisuli. :o)

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Joo, tämmöstä me nimenomaan Siirille syötetään. Et tonne mä oon listaan merkinnyt mitä makuja Siiri on suostunut syömään. Aika hyvin on kelvannu kaikki mut ei lammas. Vaikka varmaan söisi jos oikein nälkäinen on mutta eipä tuosta haittaa ole – on jo kolmet maut ja merkit selvillä 🙂 Katseltiin tänään kaupan kissanruokia niin niistä suurimmassa osassa on eniten vettä, oliko peräti 85%. Järkyttävä määrä! Et noita mitä kasvattajakin antoi ja nimenomaan suositteli niin niissä taitaa lihapitoisuus olla joku 80-85% ellen väärin muista. Kasvattaja antoi myös listan mitä voi antaa, siis lihaa. Itse tein Siirille eilen nauta&sikajauhelihasta monta pussukkaa kalkkijauheen kera. Siiri tuntui oikein hotkivan tuon jauhelihan, niin nannaa oli. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ai, ohjeistuksissa sanotaan ettei kissalle kannata kokoaikaa syöttää kalaa. Herkku on herkkua, ei usein saatavaa ruokaa. 🙂

    • Anonyymi

      Anonyymi

      No ei sitä kalaa jatkuvasti annetakaan, mutta se on specialherkkua. Kissa syö kuivanaksuja ja suurta herkkua on myös salaatti. Lihaan ei koske.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ai, mä vaan sain semmosen kuvan että kalaa söisi. 🙂 Joo, siis onhan noissa kissoissa eroavaisuuksia. Toiset söisi vaan naksuja, toiset ei ollenkaan jne. 🙂 Kunhan kissa voi hyvin niin mikäpäs siinä mitä syö. 🙂 Mitä salaattia kissasi tykkää syödä?

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Lehtisalaattia, jäävuorisalaattia – siis ihan niitä salaatinlehtiä vaan. Tuoreeseen basilikaan on ihan hulluna!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Aika hassua. Meillä ei vielä salaattia syöä mutta haistellut on. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *