Kallo2.jpeg
Blogi

Kiireessä saa palkaksi vain väsymystä

Nyt voin vihdoinkin istahtaa tähän koneeni ääreen ja alkaa raapustamaan
tätä postausta. Meni tämän päivän alkuperäiset suunnitelmat uusiksi kun
piti käydä kahdessa tapaamisessa – aamusti oli vielä tarkoitus mennä
yhteen mutta siinä tuli sitten soitto että pitäisi toiseenkin
tapaamiseen joustaa. Joten ei muutakuin joustamaan. Onneksi molemmat
tapaamiset oli kaupungilla joten se onnistui hyvin – 1,5h piti noiden
tapaamisten välillä odotella mutta kävin sinä aikana kaupoissa
pyörimässä, kun äiti tykkäsi nukkua joten en viitsinyt sinne mennä sen
enempää häiritsemään – hain vain tuon Murhalesken muistelmat kirjat
itselleni – jos joku muuten haluaa ostaa sen niin multa saisi 15€
hinnalla (sis. postituksen).

Nuo kaupoissa pyörimiset on tosi
kamalia kun aina sieltä löytää jotain mielenkiintoista – bongasin
nimittäin KooKengästä talvitennarit mutta en luultavasti osta niitä,
koska mulla on nuo Tampereelta ostamat kengät jotka on vähän
tennarimaiset. Piipahdin samalla Lindexillä hakemassa alustopin että
voisin alkaa käyttämään tuota ihanaa kashmireneulettani ja samalla
sovitin yhtä neulemekkoa jonka raidat oli ihan vinksallaan,
enkä todellakaan ostanut koska nuo raidat oli niin iso deal breaker,
mikä on harmi koska mekko oli muuten ihan miellyttävä päällä.

Sitten mulla oli vielä puoli tuntia aikaa joten piipahdin tuolla
Ratsulassa ja ikäväkseni on todettava että universumi ei sitten halunnut
mun saavan sitä valkomustaa mekkoa koska se mun kokoni oli myyty. Oh
well, elämä on ja jatketaan eteenpäin. Alerekistä kyllä huomasin parit
mekot joita olin tuossa kesällä sovitellut -50% alennuksella mutta en
halunnut jostain syystä ostaa. Tuolta käppäilin Info kirjakauppaan
kyselemään Kiera Cassin uusimman pokkarin perään mutta se ei ole
vieläkään ilmestynyt – netissäkin monet paikat myy vain ei oota. Mun on
pakko ostaa tuo koska kirjastossa on iso varausjono enkä jaksa jonottaa
montaa kuukautta vaan lukea heti.

Toisessa tapaamisessa meni
aika kauan mutta sieltä kun pääsin kotiin, niin lätkäsin tiski- ja
pyykkikoneet päälle sekä siivosin Sillan tekemän karvapallon pois –
sitten tajusinkin että neiti on sotkenut housunsa joten eikun lavuaariin
vettä ja neiti sinne. Onneksi Silla on noista neljästä se helpoin
pestävä, niin ei siinä nokka kauaa tuhissut kun housut taas puhtaat.
Kerroinkohan muuten jo että kävin viime viikonloppuna viemässä ne
lahjoitukset kissatalolle? Siitä on tekeillä video joten näette sitten
vähän enempi aiheesta silloin.

Tällaiset päivät on todella uuvuttavia, varsinkin kun olin suunnitellut
tekeväni kaikenlaisia blogijuttuja valmiiksi, mutta ne saa luvan siirtyä

huomiseen koska oon niin naatti noista tapaamisista ja hyppimisistä
niiden välillä. Laskin just hyvikseni että oon tänään köpöttänyt 5km
verran tuolla kaupungilla – ihan rauhallista käyskentelyä mutta
kuitenkin. Aika kivat ja siihen vielä illalla päälle treenit. Mulla
olisi vielä luvassa viiden körmyahvenen lihojen
perkaaminen että saan päivälliselleni jotain lihaa. Ollaan nyt syöty
noita ahvenia jotka viime viikonloppuna nostettiin ylös, on aika jännä
syödä itse ”metsästettyä” ruokaa. Noille ahvenille ei olla tehty mitään
sen ihmeempää kuin sisälmykset pois ja tilalle voi nökäre sekä uuniin
kypsymään. Onneksi mä oon
luonnonlahjakkuus tuossa lihojen perkaamisessa, joten ei siinä kauaa
mene kun oon putsannut lihat. Haluaisin viikonloppuna taas kalaan mutta
pitää nyt katsoa onnistuuko se.

No niin, ahvenet perattu – ei
sieltä tullut kuin 120g lihaa mutta riittää mulle täksi illaksi. Siiri
tykkää rouskuttaa ahvenit evät ja pyrstöt – sekä murisee Sulolle jos
tulee liian liki. *nauraa* Suunnittelen tässä kuuntelevani ja laulavani
hetken aikaa, sitten katson Ex-onnelliset viimeisimmän jakson ja sen
jälkeen jatkan Terminaattori 3 katselua Netflixistä sekä kirjoittelen
kirjeitä. Samalla voisi siemailla jotain noista uusista teemauista jotka
raahasin Tampereelta mukanani. Kunnon RELAX ilta ennenkuin otan taas
itsestäni kaikki irti (treeni) ja nukun mitä todennäköisemmin makeimmat
unet hetkeen aikaan. Mut tässä vähän tästä päivästä – nähdään taas
perjantaina!

44 kommenttia

  • Anonyymi

    Kala ei ole lihaa. Kun olet metsöstönyt itse sen peuran tms. metsästä, voit sanoa perkaavasi lihan. Ja sehän on sitten aivan eriluokan asia kuin kalan perkaaminen. Mutta kala on kala, ei lihaa. Ei kalan lihaa.

    Ihan vaan niin kuin huomioksi 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Talar du finska? 😀 Jos kalan liha ei ole lihaa, niin mitä se sitten on? Jos se ei kerran ole lihaa. 😀

    • Anonyymi

      Tälle ekalle anonyymille ihan vaan huomioksi, et lihaa ei perata. Se on kala joka perataan. 😀 liha nyljetään tai kynitään. Kerta tälle pilkun viilaus linjalle piti taas lähteä. Ja kyllä minun käsittääkseni kalassakin on lihaa. Vai miksi sinä sitä sanoisit? "Söin kalasta kalan??" Vai "Söin kalasta lihan ja ruodot jätin syömättä."

    • Anonyymi

      Ks. Kalojen ja äyriäisten lihasta käytetään suomen kielessä yleisesti nimityksiä kala ja äyriäiset. Ei siis puhuta lihasta.

      Liha jaetaan punaiseen ja valkoiseen lihaan. Punaisella lihalla tarkoitetaan yleensä naudan, sian, lampaan, poron ja hirven lihaa. Valkoisella lihalla tarkoitetaan siipikarjan, kuten broilerin ja kalkkunan lihaa.

      Kala on kalaa, ei lihaa 😀

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Näin on varmaan ravitsemustieteessä mutta ei biologiassa. 🙂 Tietenkin jos haluaa asiaa viilata niin perkeleesti niin olkaapa hyvät vain. Mulle silti kalassa on lihaa, koska sitä lihaa mä siitä kalasta syön – pyrstöt, evät ja nahat jätän kissoille ja ruodot heitän roskiin. 🙂

  • Anonyymi

    "Ollaan nyt syöty noita ahvenia jotka viime viikonloppuna nostettiin ylös, on aika jännä syödä itse "metsästettyä" ruokaa."

    Vai kuitenkin itse kalastettua?

    Suomen kielessä kalasta ei puhuta lihana vaan kalana. Sitä ano klo 19:11 yritti varmaan vinkata. Kala on kala.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ei vaan "metsästetty" – kyllä mä tiedän että se on oikeasti kalastettu mutta enhän mä tuossakaan metsästämistä siinä merkityksessä tarkoittanut.

      Kala on kyllä kala, mutta kalassakin on lihaa. 🙂 Edelleen.

    • Anonyymi

      Minäkin metsästän, hyvin usein metsästän kaupasta jotain tiettyä tavaraa. Metsästäminen on mukavaa 😀

  • Anonyymi

    Jos ihminen kertoo syövänsä kalan, harvoin sitä tarvitsee kertoa että perkaan sen kyllä. Ei tarvitse luetella ettei syö eviä, päätä, ruotoja jne. Syöt vain kalaa paistettuna.

    Jos sanot syöväsi ribsejä tms. lihaa, en oletakaan sinun syövän niitä luita siinä seassa.

    Kerrotko aina tekeväsi perunamuusin, mutta ilman kuoria.

    Eiköhän tässä ihan sellaista haeta takaa. Saat toki kirjoittaa mitä vaan ja ihan vapaasti. Eihän sinun tarvitse näitä kommenttejakaan julkaista.

    Mutta toisinaan ihmisestä tulee vähän hassu kuva, jos se puhuu tai kirjoittaa vähän oudolla tavalla.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No mä oon vähän tämmönen hassu joten eipä se hassu kuva haittaa. 😀

    • Anonyymi

      no mutta millä te anot pääsisitte pätemään, jos Pipsa ei onnistuisi _aina_ kirjoittamaan jotain väärin teidän mielestänne? Joka hemmetin kerta joku jaksaa tarttua johonkin pieneen sanaan ja rupeaa vinkumaan.
      Mun mielestä tommonen käytös antaa ihmisestä vähän hassun kuvan, näin kauniisti sanottuna.

      Sori avautuminen.

    • Anonyymi

      'Vähän hassun kuvan' 😀 Tsemppiä pilkunviilaajille ja mielebsäpahoittajille ♡♡♡

  • Anonyymi

    Tänään on jo keskiviikko,en säilyttäisi raakaa kalaa jääkaappissakaan näin montaa päivää 😨

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kyseessä ei ole raaka vaan paistettu kala. 🙂 Josta siis perkasin lihat irti ruodoista ja nahasta.

    • Anonyymi

      Kaupassahan sitä kalaa myydään aika monta päivää enemmän mitä pipsa on kalassa käynyt.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Tiedän, mutta kyseessä ei ollut raaka kala.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Siis kalat on perattu heti samana päivänä kun ongittu, eli pää ja sisälmykset pois – sitten kaloihin on laitettu voinökäre ja aseteltu uunivuokaan sekä laitettu uuniin paistumaan. Lauantaina. Sen jälkeen ovat olleet jääkaapissa ja sieltä ollaan sitä mukaan perattu kalat lihoistansa kun minkä verran ollaan tarvittu.

  • Unknown

    Anonyymille: Jos ihan tarkkoja ollaan, niin blogistin kirjoituksessa näkyy metsästys-sanan käyttö lainausmerkeissä ilmaisemaan ajatusta "metsästämisestä" – jos olisi käyttänyt sanaa kalastanut tai pyydystänyt, sitä ei olisi tarvinnutkaan laittaa lainausmerkkeihin. Ilmaisu `kalan liha` on myös oikein. Hedelmälihojakin irroitetaan kuorista – esim. ruokaohjeissa voidaan ilmaista asia näin: Ruuanvalmistukseen sitruunasta käytetään vain hedelmäliha. Kuoria ei raasteta joukkoon.
    Piia sun juttuja on kiva lukea! 🙂

  • Anonyymi

    Kielipoliisit kimpussa. Kyllä kalaakin nyljetään (esim. made, ahven) ja mielestäni kalan ruodon ympärillä on lihaa. Minäkin ajattelin Pipsan kalasaaliista että wow, voi kun voisin "metsästää" ruokansa itse. Pipsa omaa hyvän mielikuvituksen ja värittää niillä omilla sanonnoillaan tekstejään. Pitääkö nihilistien aina päteä arvostelemalla toisia? Kyllä me tiedetään, että olette hirmu viisaita ja älykkäitä … ja haluatte jakaa sitä lahjaanne lahjattomille 🙂 On vaan tylsää luettavaa tuollainen.

  • Marja

    Anteeksi, mutta mä menin nyt sekaisin että mitä sä söit ja perkasit ja metsästit vai kalastit vai miten se nyt meni vai söitkö sä siis oikeesti mitään vaan säilytit sitä jotain siellä jääkaapissa… Anteeksi mutta mua naurattaa aivan hirveästi noi sun saamat kommentit, miten sä jaksat vastata niihin niin nätisti. Mä olen sun puolella ja mulla menis kyl ne kalanperkeet nyt närveleihin… 😀

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No näitä jaksaa kun näistä saa hyvät naurut. 🙂

  • Anonyymi

    Piia, sun blogi on niin kiva ja rento!! Tulen aina hyvälle tuulelle kun käyn lukemassa juttujasi :).

    En vaan tajua, miten sun hermot kestää noita ainaisia nillittäjiä!? Ihailen sua! Itte olisin räjähtänyt jo miljoona kertaa ja varmaan lopettanut blogin :O Onneksi sulla riittää pinnaa.

    T. Beata

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiva et oot tykännyt ja se on puolivoittoa kun kuulee jonkun tulleen hyvälle mielell. 🙂 No näitä jaksaa kun ei niihin voi täysin suuttua, hyvät hermot ja huumori niin hyvin jaksaa. 🙂

  • Anonyymi

    Siis sulla oli kaksi tapaamista ja kävelit kokonaista 5 km ja se on sun mielestä hirmuista hyppäämistä ja kiirettä? Aika usein sun kirjoituksista saa sellaisen kuvan, että jaksamisesi ei todellakaan ole normaalitasolla. Johtuuko tuo jaksamattomuus ylipainosta ja huonosta kunnosta? Vaikea kuvitella että pystyisit esimerkiksi tekemään jotain normaalia kokopäivätyötä.

    • Anonyymi

      Kyllä munkin mielestä Pipsan päivä kuulosti uuvuttavalta.. Ei liity kuntoon tai painoon mitenkään.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kyllähän se oli hyppimistä ja pomppimista, mut ethän sinä voi sitä ymmärtää kun et ollut mun kengissä hyppimässä. 🙂 Ei tuo itsessään ollut uuvuttavaa vaan koko päivä – henkisesti uuvuttavaa, ei niinkään fyysisesti.

  • Anonyymi

    Voi herranen aika nuita ihmisten kommentteja. Ei niinku mitään rajaa!

  • Anonyymi

    Ottamatta kantaa tähän paisuneeseen kalan liha -gateen 😉 ihmettelen blogisi vakkarilukijana seuraavaa: ostit äidillesi Auerin kirjan lahjaksi ja nyt siis kauppaat sitä samaista kirjaa 15€:lla eteenpäin? Siis lahja äidille (jonka myös itse luit) ja nyt se lahja on jo myynnissä…? What?!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No äiti niin halusi että myisin kirjan eteenpäin kun ei äiti noita kirjoja säilyttele. Että ihan turhahan sitä olisi sinne laatikkoon jättää tomuttumaan. Hän sai toivomansa lahjan ja sai rauhassa lukea kirjan. Miksipä ei siis myisi kahta kertaa luettua kirjaa halvemmalla eteenpäin? Saa se seuraava lukija siitä sitten iloa. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Äiti ei lue kirjoja uudelleen ja kyllä, fiksumpaa olisi ollut lainata kirja mutta koska äiti ei halunnut odottaa montaa kuukautta (Porin kirjastossa oli kuulemma pitkä lainausjono) joten hän halusi sen ennenaikaisena synttärilahjana.

  • Anonyymi

    Lopeta noiden kiusaajien viestien julkaiseminen. Osassa on takana sama ihminen, sen näkee sokeakin, eikä tarkoituksena ole muu kuin puhdas häiriköinti. Elävässö elämässä kukaan ei sai artelisi muiden puheilla tuolla tavalla, kuin nämä häiriköt tekevät täällä. 🙁

  • Anonyymi

    Ihan uteliaisuudesta kysyn noista Cassin kirjoista, että mitä mieltä olet niiden suomennoksesta? En ole itse lukenut, mutta Goodreads.comista kun arvosteluja luin, niin aika erikoiselta vaikuttaa kirjoitustyyli. Ei varmaan mikään helpoin nakki suomentaa.

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No ainakin se on ollut omasta mielestäni sujuvaa luettavaa koska ainakin sen edellisen kirjan ahmein tuosta vaan koska oli miellyttävää luettavaa. Sitä en tiedä millainen on suomennettavana ollut.

  • Anonyymi

    Ootteko muutes puhuneet jo siitä,että kun lopetat laihdutuksen,niin miten saat myös pidettyä painon pois. Monethan pystyy hyvin laihtumaan,mut sit muutamassa vuodessa kilot pamahtaa takas ja vielä lisää päälle. Sun personal trainerilla on varmaan hyvät keinot siihenkin 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ollaan me jotain pientä puhuttu mutta ei mitään sen isompaa. Katsotaan sitä sit lähempänä lopetusta. 🙂

    • Anonyymi

      Eihän elämäntaparemonttia varsinaisesti lopeteta. Uudet opitut tavat vaan jäävät käyttöön, vaikka paino oiskin tipounut haluttuun määrään. Esim. itselle sopiva ruokarytmi (ja määrät) opitaan uudestaan ja kun ei laihduta pussikeittojen avulla, niin sitä normaalia, terveellisempää, uudestaan opittua ruokailutapaa jatketaan läpi elämän. Se idea kai elämäntaparempassa on. Muutetaan ne aikaisemmat huonot tavat paremmiksi ja pysyviksi pikku hiljaa, että pääkoppakin sisäistää asian. Sama homma esim. Liikunnan kans myös. Sitäkään ei tarvitse ja pidä lopettaa, kun haluttu paino on saavutettu.

      Mut tsemppiä Pipsa jatkoon! Remppa etenee hienosti ja muutokset todellakin näkyy! Hyvähyvä! 🙂