Jos sä haluut kesäkuntoon, niin mulla on sulle hyvä vinkki!
Taisi ne mun ihanat kesäsäät mennä pois, tai niin nuo säätiedotteet hieman lupailee. Kivaahan se silti oli, että tulevasta kesästä saattoi nauttia edes pikkusen etukäteen. Tuli muuten yllätyksenä etten omistakaan ns. välikausitakkeja, mut onneks Ellokselta on saapumassa paketti jossa on muutama kevättakki sovitukseen. Lisäksi mulle on tulossa uusi yhteistyöpaketti, jossa on taas ihania vaatteita vaikka se on aina vähän arpapeliä että menevätkö kunnolla päälle. Onneksi joidenkin kanssa voi sovitella. Keltaisen kimonotakin kanssa oon mietiskellyt, että onko mulla sen kanssa sopivia vaatteita. Voi siis hyvinkin olla, että laitan sen kirppiskassiin odottamaan myyntiä ellen keksi sille käyttöä. Pohdiskelin eilisissä Porinoissa uupumuksesta, mutta siitä enemmän sitten perjantaina. Mitä mieltä te olette, saako bloggaaja ylipäätään tuntea uupumusta? Monilla on kuvitelma, että bloggaus on äärettömän helppoa, kun vaan napsii kuvia ja kirjottaa tekstiä, mutta ei se ole. Mun mielestä kuka tahansa voi uupua, jos juoksee päiväkaupalla tekemässä hommissa.
Napsein eilen Siiristä tosi paljon kuvia, kun halusin ottaa mustavalkoisia kuvia mustasta kissasta. Siiri ei ihan aina tykkää jos hänestä otetaan kuvia ja sen näkee sillä, että katsoo yleensä muualle kuin kameraan. Nytkin piti heilutella kameran yläpuolella vaikka mitä leluja. Mulle tulee aika usein Siirin kuvista kyselyitä, että miten oon saanut otettua mustasta kissasta noin hyviä kuvia. Mustan kissan kuvausta kun moni pitää jotenkin vaikeana, mutta ei se oikeastaan ole. Siinä vain tarvitsee paljon valoa ja hyvä kamera edesauttaa. En ole ammattilaiskuvaaja, mutta on kiva huomata että on oppinut jotain vuosien aikana. Pitääkin joku kerta testata kuvailua tuon kännykän kanssa. Vielä joskus mä haluan ottaa Siiristä kuvan mustaa taustaa vasten, mutta sitä varten pitäisi hommata musta tausta. Siitä voisi teettää halutessaan vaikka taulun. Pitäsköhän pistää Siirin kuvat jonkin postauksen kuviksi?
Olin hetki sitten antanut haastattelun Satakunnan Kansaan kehopositiivisuudesta ja se toi uuden haastattelun samasta aiheesta, mutta tällä kertaa Maikkarille. Aiheena siis edelleen sama kehopositiivisuus, mutta nyt mietittiin että miten voi olla kehopositiivinen kun samaan aikaan medioissa puhutaan, että näin pääset kesäkuntoon jne. Niin mie sitten kerroin, miten pääset muutamalla askeleella kuntoon. Mikäli et ole vielä lukenut juttua, voit käydä tekemässä sen tästä. Klik. Sitten on myös tämä, että moni on käsittänyt kehopositiivisuuden jotenkin väärin, että se olisi lihavuuden ihannointia, antaa lihavalle luvan olla lihava. Ei. Kehopositiivisuus on sitä, että jokaisella on oikeus kehorauhaan, ilman että saat kokoajan kuulla siitä. Olit sitten lihava tai laiha. Esimerkiksi lihavalle ei tarvitse joka käänteessä huomauttaa tämän ylipainosta ja terveysriskeistä. Ne tiedetään kyllä ilman sanomistakin. Sekin kuuluu kehorauhaan, että voit vapaasti käyttää mekkoja, tai käydä kesäisin rannalla, ilman että joku on huomauttamassa ettet saisi. Siinä samalla toimittajan kanssa keskustellessani, tajusin että nuo meikäläisen inhoajat ovat loppujen lopuksi mun suurimpia faneja. Jos siis mietitään, että he käyttävät eniten aikaa blogini suhteen. Lukevat sitä, keskustelevat siitä, eli ovat niitä suurimpia faneja. Ps. Kesäkuntovinkkini on se, että pistät uikkarit päälle ja meet rannalle, ni pam – oot kesäkunnossa. ^_^
29 kommenttia
Anonyymi
Hei, ota uupumus vakasti, bloggaus on raskasta työtä kun kokoajan pitää olla aktiivinen. Toivotaan että tulevat vaatteet ovat sopivia. Onko yhteystyö jutut sellaisia jotka voit myydä eteenpäin vain pitääkö ne palauttaa mikäli eivät ole sopivia.
Terveiset.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Juu, kyllähän siihen suhtaudun vakavasti ja aionkin jossain vaiheessa jonkun tauon pitää. Saan tehdä yhteistyövaatteilla mitä haluan 🙂
Anonyymi
"…uikkarit päälle ja meet rannalle, ni pam – oot kesäkunnossa!" Kiitos Pipsa, tämä pelasti mun päiväni, ehkä kesänkin!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Hienoa kuulla, että pelasti. 🙂
Anonyymi
Kaunis kissa 🙂 ja hyvin sanottu, kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin ovat<3
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kiitoksia ja näin se on – kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat, eikä sillä pitäisi olla kenellekään ongelmaa.
Anonyymi
Työtönkin voi uupua vaikkei tekisi mitään. Toinen taas hanslaa suurperheen ja vaativan työn ja lasten kymmenen harrastusta uupumatta.
Uupuminen on suhteellista ja henkilökohtaista. Toineen uupuu pienestäkin, ja uupuminen tarkoittaa "pientä" uupumista. Toinen taas romahtaa kerralla ja saa puolen vuoden sairasloman kun ei ensimmäiseen kuukauteen pääse sängystä ylös.
Joten yhtälailla bloggaaja voi uupua. Mutta bloggaajan ei välttämättä tarvitse uupua bloggaamisesta, vaan siihen voi vaikuttaa muutkin asiat.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Niin, uupumista on monenlaista. Usein siitä vain on tehty kirosana, ettei saisi olla uupunut, jos oot työtön, jos bloggaat, jos oot äiti, jne.
Anonyymi
Käytkö itse paljon yleisillä uimarannoilla?
Anonyymi
Samaa ajattelin kysyä. Olen ymmärtänyt, että uit iltamyöhällä syrjäisillä rannoilla? Näin ainakin itse kerroit aikaisemmin blogissasi.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Pitäisi ensin määrillä sana paljon, mutta siis kyllä, käyn yleisillä rannoilla. Myöskin iltamyöhällä että päivemmällä. 🙂
Anonyymi
Haha loistava vinkki! 🙂
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ihan paras!
Anonyymi
Varmasti bloggaaja voi uupua. Itse en pystyisi bloggaamaan jo sen takia, että esilläolon stressaavuus kritiikkeineen olisi liian rankkaa. Ja tosiaan ihan työtönkin voi uupua, jos vaikka stressaa ja murehtii sitä työttömyyttään.
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, kyllä sitä voi kuka tahansa uupua. Uupua vaikka liiallisesta sosiaalisesta elämästäkin. 🙂 Ja aion kyllä jossain sopivassa kohdassa pitää pienen breikin. 🙂
Anonyymi
Kyllähän uupua voi niin työstä kuin vaikka harrastuksistakin. Voihan bloggausta pitää työnä ja asettaa itselleen ns. työajat ja vapaapäivät, milloin ei tee mitään blogiin liittyvää.
Itse yhdistin muutamia vuosia työn ja opiskelun (+perhe) eli pidin kiinni siitä, että la tai su oli totaali vapaapäivä opiskeluihin liittyvistä jutuista. Kyllä se sittenkin tuppasi väsyttämään, mutta suunnitelmallisuus auttoi.
Kehopositiivisuus on hyvä juttu, ja liitän sen hyvään itsetuntoon. Itselläni on ns.näkyvä synnynnäinen vamma, mutta en ole antanut sen haitata elämässäni. Toki sain osakseni lapsena kiusaamista ja nimittelyä, mutta topakka luonteeni torppasi sellaisen aika äkkiä, eikä ole jäänyt vaivaamaan.
Tsemppiä vain kevääseen ja tulevaan kesään!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Kuulostaa hyvältä tuo sun suunnitelma ja hyvä että auttoi. Mäkin oon pyrkinyt pitämään viikonlopun vapaana blogista. Ja se on aika hyvin toiminut. Joskus on ollut asiaa niinkin paljon että oon sunnuntaisin laittanut jotain 🙂
Hienoa kuulla, ettet ole antanut sen haitata elämää. Se on oikein! Topakka luonne varmasti auttaa, mutta silti hieman harmittaa että sellaistakin oot joutunut kokemaan. Miksi ihmiset voisi muuttua, että kaikki saisivat olla ihan rauhassa mitä ovat.
Anonyymi
Ikävä juttu, että olet uupunut. Olisiko syytä pitää pieni sometauko?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Joo, olisihan se ja jossain vaiheessa pidän blogitauon. 🙂
Anonyymi
Onko kukaan sanonut sinulle IRL ettet saisi mekkoja käyttää? Vai vain täällä netissä?
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Eihän mulle kukaan IRL mitään uskalla sanoa, tai omalla nimellä netissä. Kaikki tapahtuu aina nimettömänä. 😀 Ja kyllä mulle on monesti sanottu, etten saisi käyttää mekkoja ja ovat myös sanoneet että jos väkisin haluaisin mekkoja käyttää, niin sitten niiden pitäisi olla tietynlaisia. Musta tuo on vähän hölmöä, koska me kaikki päätetään kuitenkin itse miten pukeudumme. En minäkään ole heille antamassa ohjeita miten ei pukeutua tai miten pukeutua että se olisi minun mieleeni. Mä en oo unohtanut jokaisen omaa makua tässä asiassa. 🙂
Anonyymi
Se kimono oli just kiva! Esim vaaleiden farkkujen ja punaisen pidemmän sifonkisennpaidan kanssa! Tai valkoisen paidan!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
No juu, ainoa vaan etten käytä farkkuja, mut ehkä jegginssien kanssa. 🙂 Pitää miettiä ja tutkailla. 🙂
Anonyymi
Todella ikävää että olet/tunnet uupuvasi. Pätisikö somessa sama kuin mitä kirjoitin ed. postauksesi kommentissa asuista: ei se määrä vaan laatu.
Mielestäni me sinun blogisi uskolliset lukijat pystymme odottamaan jonkin aikaa joa haluat pitää somelomaa.
Tai jos bloggaat vaikkapa vähän aikaa vain kerran viikossa niin sinun ei tarvitsisi tehdä kuin yhdet asukuvat viikossa. Tosin eihän sen viikottaisenkaan postauksen tarvitse olla asupostaus.
Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, ota aikaa itsellesi ja lepää. Me odotamme kyllä sinua täällä!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Tiedän, että te ihanat jaksatte odottaa jonkin aikaa jos lomaa pidän. Ja sen pidän kyllä kun saan sopimaan. 🙂 Niin, voisihan sitä vaikka vähentää niitä postauksia, saatte sitten lukea yhden kilometripostauksen viikossa 😀
Anonyymi
Pidä blogitauko jos olet uupunut!
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Pidän kyllä jossain vaiheessa. 🙂
Anonyymi
Pidä kuukauden tauko! Ei kukaan jaksa koko ajan olla värikäs
PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni
Ei mun nyt noin pitkää taukoa tartte pitää. En usko ainakaan 🙂