Pori2.jpeg
Blogi

Ennakkojuhlinta 33-vuotispäiville voi alkaa

Kun eilen aamusti nousin väsynein silmin ylös en voinut aavistakaan millainen pyörityspäivä mulla olisikaan luvassa kun aloitettiin synttärieni juhlinta. Mieheni heitti mut aamusti äidille ja siellä suunnittelin että hyppäisin samantien sänkyyn mutta siellä odottikin kiva ylläri kun rakas siskonpoikani jota kutsumme tässä postauksessa Juipiksi oli siellä kanssa ja hän oli halunnut nähdä vanhenevan tätinsä ennenkuin lähtisi Onnibussilla takaisin kotiin. Meillä olikin oikein henkevät keskustelut.

Käytiin siinä porukalla syömässä jätskit IsoKarhussa sijaitsevassa Jätskibaari Minetissä – otettiin kaikkien jätskit yhteen pikariin josta saatiin maistella jokaista makua vaikka mun valitsema lakritsijätski ei ollutkaan toisten mieleen kun oli hieman tuju maku, joten sain itse nautiskella tuon lakritsijädeni joka muuten oli ihan samanmakuista kuin Pappagallon lakujätski. Minetissa saa muuten synttäripäivänä henkkareita näyttämällä ilmaisen jätskiannoksen, pitäisiköhän torstaina käydä ruokkiksella hakemassa semmonen.

 

Sain Juipilta ja äidiltä rahaa synttärilahjaksi ja käskyn ostaa sillä jotain kivaa itselle. Minähän lähdin kiertelemään pitkin Porin keskustan kauppoja – ensin ajattelin että ostan jotain vaatetta mutta sitten olinkin että mulla on jo vaatteita joten ajattelin että menen katsomaan jotain sisustustavaraa mutta en sitten innostunutkaan sellaisistakaan, koska se pitäisi tehdä sitte yhdessä miehen kanssa. Meinasin jo antaa periksi ja pistää rahat säästöön parempaa ajankohtaa varten mutta mites mie sitten eksyin kenkäkaupoille ja siitä se idea lähti ostaa kengät. Löysin Sokokselta kahdet ihanat kengät ja päätin että käyn ne hakemassa ennenkuin lähtisin kotiin.

Oli muuten tosi kivaa kierrellä kaikessa rauhassa noissa kaupoissa, Lindexiltä löysin kivan valkoisen paidan shortsien kanssa mutta mietin onkohan se kovin hyvä kun on vähän läpinäkyvää materiaalia. Välillä pysähdyin katselemaan kun muut ihmiset menivät menojaan. Mietein siinä että mihinköhän ovat menossa ja yritin jopa arvailla. Sitten hymyilin ajatuksiani ja yllätyin kun sain vastahymyn vastaantulijalta. Ihanaa kun muutkin hymyilee! Pitää alkaa usein hymyilemään vastaantulijoille, jos se antaisi pienen ilon tälle ja kenties hänkin sitten hymyilee jollekin toiselle. Levitetään hymysanomaa! 

Kaverilta tuli siinä kierrellessäni kaupunkia läpi viesti ettei mun
lahjani ehtisi synttäripäiväksi perille mutta mie sanoin ettei se
haittaisi koska onhan tässä saatu lahjoja etukäteen ja naureskelenkin
etten varmaan saa mitään lahjaa varsinaisena synttäripäivänä. Mulla kävi
muuten samalla
tavalla Siljan lahjan kanssa, se ei saapunut ajoissa vaikka olin
tilannut sen hyvissä ajoin. Kävinkin antamassa oman lahjani Siljalle kun
siinä lähistöllä liikuskelin ja samalla Siljakin yllätti mun
synttärilahjalle – molemmat teki siis synttäriyllärit.

Siinä
tulin laittaneeksi kutsua kavereille ja sukulaisille että viikonloppuna
voi tulla meille kakkukaffeelle. Päätettiin nimittäin miehen kanssa että
tehdään muutaman vuoden takaisella marjakakkureseptillä mulle
synttärikakku, ellei kaksikin. Riippuu ihan kävijöistä mutta varaudutaan
niin että saadaan tehtyä toinenkin jos niitä juhlijoita tuleekin enemmän, koska itsestään yksi kakku ei ole järin suuri ehkä vain kuuden hengen.

Loppupäivästä menin odottamaan Hennaa sen pajalle  kun oltiin sovittu että lähdetään
Kirjuriin kuvailemaan (ps. paja on taas avoinna!) ja ollaan puhuttu jo
hetken aikaa että pitäisi mennä taas kuvailemaan. Mie sitten ehdotin
että mennään Satakunnan Vihertietokeskuksen pihan kukkia kuvailemaan. Oltiin sellaiset kolme tuntia reissussa kun piti pysähtyä matkan varrella kuvailemaan vähän kaikkea kiinnostavaa että loppupeleissä nuo kukkakuvat oli aika nopeasti napsastu.

Mä tykkään viimeisestä ottamastani kuvasta tuolta Vihertietokeskuksesta, jotenkin nimittäin olisi seesteinen paikka tuossa katoksen alla kun suihkulähde musinoi omiaan ja sitten tykkään noista koivuista mitkä tuohon on laitettu. Harmikseni en ehtinyt siinä kovin kauaa huokailemaan paikan harmoniaa kun itikka-armeija hyökkäsi niskaan ja mie pakenin kiljuen muualle.

Viimeinen kuva tuli napattua kun päätettiin lähteä Hennan kanssa lampsimaan takaisinpäin keskustaan ja mie valittelin kipeytyneistä jaloistani, mutta en antanut sen pilata hyvää tuulta ja siirsin säryn taka-alalle koska tiesin että kohta pääsisin kotiin rakkaan mieheni luokse joka hieroisi jalkojani ja tekisi magnesiumjuoman helpottamaan oloa. Puheltiin siinä Hennan kanssa kävellessämme että voitaisi taas jossain vaiheessa mennä kuvailemaan ja mie kutsuin Hennan viikonloppuna kakkukaffeelle.

Ihan vihoviimeisenä tekonani raahauduin (siis kirjaimellisesti
viimeisillä jalkojeni voimilla) Sokokselle hakemaan ne kahdet kengät
joita sovittelin jalkaani päivemmällä ja joihin sitten rakastuin taas
niin lujaa. Hain ne illemmalla siitä syystä ettei tarvinnut koko päivää
raahata niitä mukanani. Ja sitten mieheni haki mut ja mä pääsin
lepäämään. 12h olin kaikenkaikkiaan menossa josta yli puolet tuli oltua
jalkojen päällä, ettei se särky sitten enää oikeastaan ihmetyttänyt
mutta aivan ihana päivä joka tapauksessa että ei kaduta.

Ps. Tämä vaate valikoitui siitä Zalandon paketista, eli numero 1 eli valkopohjainen mekko. Suurinosa teistä tiesikin oikean vastauksen. 🙂

27 kommenttia

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Miksi poistit sen edellisen postauksen missä piti arvuutella mekkoja ja shortsiasuja että minkä niistä olit ottanut!?

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Miten 33-vuotias voi noin paljon hehkuttaa omia synttäreitään? Täysin narsissista touhua!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Vää vää vää, on se niin väärin kun 33v. hehkuttaa synttäreitään. Pitäisi olla vaan ihan hiljaa että vanhenee. Mieluusti jossain synkässä nurkassa. 😀 😀 😀

      Oikeesti, mä en käsitä tätä valituksen aihetta.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Miksi vastaat usein hyvin epäkohteliaasti? Vaikka joku kirjoittaakin shittiä ja julkaiset sen niin eikös sinun pitäisi olla asian yläpuolella?

    • Kettu

      Kettu

      Oikeesti, tää oli ihana vastaus 😀 mulla tuli ikää jo nelisenkymmentä ennenkuin ihan ammattilaisten avulla opin että itsestään ja itselle tärkeistä asioista saa pitääkin melua 🙂 ja synkät nurkat ei sovi kenellekään. Harmi että niin monella menee elämä miettiessä mikä muissa harmittaa, eikä siinä mikä omaa ja muiden elämää ilostuttaa. Ihanaa kesää sinulle Pipsa, ja oikein aurinkoista syntymäpäivää!

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Jotkut ne ei näköjään ymmärrä sarkastista huumorivastaustani. 😀

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ai niin toi, on se hyvä että te ootte enemmän selvillä asioita kun mie ite. 🙂 Joo, en mä sitä tilannutkaan kun alkoi nuo narujutut jotenkin ärsyttää + luin juttua ettei ne taida toimia isorintasilla.

  • http://tuijankortteilua.blogspot.com

    http://tuijankortteilua.blogspot.com

    Ihania kuvia olet ottanut. Sulla on hyvä kamera ja sinulla hyvä valokuvasilmä. Olisi kiva kävellä Porin kaduilla ja käydä Kirjurinluodossa….montakohan vuotta siitä on kun olen käynyt ???

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitoksia. No mikset tulisi kesällä poikkeemaan, vaikkapa Jazzien aikaan niin on jotain muutakin katseltavaa. 🙂

    • http://tuijankortteilua.blogspot.com

      http://tuijankortteilua.blogspot.com

      Mulla on sukulaisia, lähi-sellaisia Porissa. Itse myös syntyjään sieltä. Yleensä kun tulen Poriin, niin kyläilemme sukulaisten luona.
      Käypä kurkkaamassa blogiani, siellä on nyt Pori teema, tänään olen kirjoittanut ja muutamia päiviä myös ennemmin.
      Välillä jotakin muuta kirjoittelen.

  • @follower 678463525789921

    @follower 678463525789921

    Aurinkoista syntymäpäivää ja paljon onnea, Pipsa!!! Tietysti synttäreitä saa ja pitää juhlia. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *