Asu1.3.2.jpeg
Blogi

2-vuotissynttäreillä

Viimeinkin tuo odotettu päivä saapui, eli rakkaan kummipoikani synttärit. Johon olin kerrankin ostanut lahjan hyvissä ajoin ja olin erittäin tyytyväinen siihen. Eli eikun tukka suoraks ja menoks – omassa tapauksessani melkeinpä kirjaimellisesti koska jostain syystä Yves Roscherilta ostettu hiusnaamio + Doven silottava shampoo aiheuttivat sen, että suoristusrautaan ei tarvinnutkaan tarttua. Hiukseni tuossa ylimmässä kuvassa ovat siis noiden tuotteiden + harjauksen ansiosta. Ja voi että miten omituselta se tuntuikaan! Suorat hiukset – mitä olen aina kaivannut ja nyt kun sain, niin kaipasin villitukkaa takaisin.

Ihastelin ystäväni tekemään eteisremonttia (joka kuulemma oli tehty jo
sillon viimeksi käydessäni, mutta jostain syystä noteerasin sen vasta
nyt) jossa erityisesti tuo peilitaulu sekä siihen sopiva tapetti veivät
huomioni. Mä tahdon samanlaisen!

Kun kaikki vieraat oli saapuneet, alkoikin pakettien avaaminen. Se oli päivänsankarin mieleen ja ensimmäisestä paketista paljastui imuri. Imuri sai osakseen leveän hymyn ja tästä huomasi, että oli mieluinen lahja tämä imuri. Imurin mukana tuli omat roskatkin ja se piti myös ääntä – ääntä tosin aluksi pelättiin mutta kuulemma illalla se oli jo unohtunut. Muistankin ystäväni kertoneen, että Muru on kova apulainen, mitä imuroimiseen tulee. Hänellä olikin aika hyvät otteet tuohon imuroimiseen – kenestähän on ottanut mallia? 

Seuraavasta paketista paljastui kummitädin ostama menopeli – kolmipyörä! Pyörä tosin oli osissa ja kummitädin mies saikin alkajaisikseen alkaa sitä kokoamaan mutta siinäkin päivänsankari oli mukana auttamassa. Ja kun menopeli saatii koottua, niin voi että sitä hymyn määrää. Joku taisi tykätä – ainakin jos tuota ylläolevaa kuvaa katsoo. Ja kummitäti on tyytyväinen kun tuli ostaneeksi juuri sopivan lahjan. Pyörä muuten osottautui aika hyväksi, olin jo pelännyt että tuo runko olisi muovinen mutta vielä mitä, se onkin ihan kunnon metallinen. Ei siis väännyt rikki.

Ystäväni oli taas päästänyt leipurin lahjansa valloilleen ja tekaissut Murulle traktorikakun. Tuulilasissa luki Murusen nimi, mutta photoshoppasin sen pois. Itse maistoin kakusta vain pienen palan (koska laihdutuskuuri eikä saa isommin tuollaisia syödä) mutta hyvältä se maistui pienelläkin palalla. Taisipa olla, ellen väärin maistanut, mansikkakakku. Kynttilätkin Muru puhalsi hienosti äitinsä avustuksella puhalluksiin.

21 kommenttia

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Ystäväni osaa nämä leipasut. 🙂

      En osaa yhtään varmaksi sanoa, mutta toivotaan että perjantaina vois tulla. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Daamn ku näytät hyvältä ja elinvoimaiselta! 🙂 Onnea huikeasta painonpudotuksesta, sinähän ihan hehkut! Söpö on synttärisankarikin 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitoksia. Synttärisankari on tosiaankin söpö. Tätylin oma muru. <3

  • Tirli

    Tirli

    Nuo vaatteet sopii sulle todella hyvin, ihanan keväiset värit 🙂

    Onnea vaan kummipojallesi, ja hyvä lahja kummitädiltä 🙂 Pojan ilme kertoo paljon, lahja on todella mieluisa 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kiitti, niinhän ne sopivat. 🙂
      Ilme kertoo kyllä kaiken. 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Kirjoja ei saanut, mutta duploja sai ja vaatteita. 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Voisitko muuten joskus tehdä sellaisen ''pipsan päivä'' postauksen?
    Oon ihan koukussa sun blogiin, ja toi voisi olla kiva 🙂

  • Anonyymi

    Anonyymi

    Ainoa mikä häiritsee vaatekokonaisuutta on nuo housu-sukkayhdistelmät. Sukkahousut näyttäs paremmalta.

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Ai, mä en edes huomaa että kyseessä on housut ja sukat yhdistelmä. Aika tarkkasilmäinen oot 😉

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      Piti itsekin katsoa, niin eipä tuosta juurikaan ota selvää onko vain paksudenieriset sukkahousut vaiko legginssit+sukat. 🙂

    • Anonyymi

      Anonyymi

      Oisi siinä se ero, että sukkahousut ei jätä röpelöreunaa ja kurttuja nilkkaan, vaan menee smoothisti nilkkaa ja säärtä pitkin. Lisäksi esim 40den sukkikset kuultais vähän läpi, niin ei näyttäisi niin mustalta. Lorellasta saa isoja sukkahousuja kokoon 64 asti, mahtuis varmaan sullekin ja ei olisi epämukavat 🙂

    • PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      PipSa / Piia Viena - Värikäs Elämäni

      No ei ole kysymys siitä, etteikö kokoja löydy – on mulla kaapissakin parit sukkikset mutta kun en tykkää, niin en tykkää. Ja siitä ei päästä yli eikä ali. 😉 Sitä paitsi mä en tykkää että kuultaa läpi, eli denieriä saa olla reippaasti. 🙂

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *